Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII LUKAN MUGAH

Глава 9

Iisus tüöndäü omii opastujii ruadamah

(Matf. 10:5-15; Mark. 6:7-13)

1Iisus kučui ühteh kaksitostu opastujua i andoi heile väin da vallan piästiä rahvahii karuloin vallas da voimattomuksis.2Häi tüöndi heidü vedämäh rahvahale sanua Jumalan valdah näh da piästämäh voimattomii.3Häi sanoi: «Älgiä ottuat matkah nimidä – ni keppii, ni reppuu, ni leibiä, ni d'engua. Tostu paiduagi älgiä otakkua.4A kudamah taloih menettö üökse, sie eläkkiägi, kuni etto lähtene siepäi.5A ku kudamastahto kohtas teidü ei vastatanne, lähtiet sit linnaspäi iäre da puistakkua pölü jallois, ku ozuttua: kai tämä tulou vie heile edeh.»

6Opastujat lähtiettih matkah. Hüö astuttih küläs küläh da saneltih kaikkiel jevangeliedu da piästettih voimattomii.

Irodu küzelöü Iisussah näh

(Matf. 14:1-12; Mark. 6:14-29)

7Paginat kaikes sit, midä oli roinnuh, tuldih i muan n'elländesvuitin herran Irodan korvih, i häi ei tiedänüh, midä duumaija. Ühtet paistih – toinah Iivan nouzi kuollielois,8toizet arbailtih – Il'l'u jiäviihes muale, a kolmandet sanottih, buiteku kudailienne vahnois Jumalan iänenkandajis nouzi kuollielois.9No Irodu sanoi: «Iivanal minä käskin leikata piän. A kenbo sit on tämä mies, kudamah näh minule sanellah nengostu?» Häi tahtoi nähtä Iisussua da vuotti vai aigua.

Iisus süöttäü viizituhattu miestü

(Matf. 14:13-21; Mark. 6:30-44; Iiv. 6:1-14)

10Apostolat tuldih järilleh i sanottih Iisusale, midä kaikkie hüö ruattih. Iisus otti heidü kerale i lähti Vifsaidan linnan lähäl olijah elämättömäh kohtah, ku olla sie üksinäh.11No rahvas tiijustettih, kus on Iisus, i lähtiettih Hänele peräh. Iisus vastai heidü, pagizi heijänke Jumalan valdah näh da piästi hädähizii voimattomuksis.

12Konzu päivü rubei laskemahes, Iisusan kaksitostu opastujua tuldih Hänen luo da sanottih: «Piästä nügöi rahvastu lähtemäh. Anna mennäh lähimäzih külih da taloloih, ečitäh ičelleh üösija da süömistü. Müöhäi olemmo tiä elämättömäs kohtas.»13«Annakkua tüö heile süvvä», sanoi Iisus. Opastujat sanottih: «Meil ei ole enämbiä nimidä, ku vai viizi leibiä da kaksi kalua; vai pidänöügo meil lähtie ostamah süömistü kaikele tälle joukole?»14Sie, näit, oli läs viittütuhattu miestü. Iisus sanoi opastujile: «Käskekkiä rahvahale istuokseh joukoittain, nenga viizikümmen hengie kudamahgi joukkoh.»15Hüö mugai luajittih, pandih kaikkii süömäh.16Sit Iisus otti net viizi leibiä da kaksi kalua, kačoi taivahah da kiitti niilöis Jumalua. Häi katkoi leivät, andoi palat opastujile, ku hüö juattas rahvahile.17Kaikin süödih külläl, i jiändüpalazii kerättih kaksitostu viršii.

Pedri tunnustau Iisusan Hristosakse Iisus ennustau omat gor'at

(Matf. 16:13-23; Mark. 8:27-33)

18Kerran, konzu Iisus moliihes rahvahattomas kohtas da opastujat oldih Hänenke, Häi küzüi heil: «Kenennübo minuu rahvas pietäh?»19Opastujat vastattih: «Ühtet pietäh Sinuu Iivan Ristijännü, toizet – Il'l'annu, a erähät sanotah, buiteku Sinä olet kudaitahto ammui elänüh Jumalan iänenkandai, kudai nügöi elavui.»20«A tüö, kenennübo tüö minuu piettö?» küzüi Iisus. Pedri sanoi: «Sinä olet Jumalan Messii.»21Iisus jürkäh kieldi heidü sanomas täh niškoi kelletahto.22Sit Häi vie ližäi: «Ristikanzan Poijal tulou äijü tirpua. Rahvahan vahnimat, ülimäzet papit da zakonanopastajat hüllätäh Händü, sit Händü tapetah, no kolmandennu päivännü Häi nouzou kuollielois.»

Iisusan noudajat

(Matf. 16:24-28; Mark. 8:34-9:1)

23Iisus sanoi kaikile: «Ken ku tahtonou astuo minule jälles, se kieldävükkäh omas ičes, otakkah joga päiviä oman ristan da astukkah minun peräh.24Kačo, ken tahtou rippuo omas henges, se menettäü sen, a ken menettäü oman hengen minun täh, se suau sen.25Midäbo hüviä on ristikanzale, ku häi suannou omakse kogo muailman, a hengen menetännöü, libo luadinou ičelleh vahinguo?26Ken huijustah minuu da minun sanoi, sidä huijustah i Ristikanzan Poigu, konzu Häi tulou omas kunnivos, Tuatan da pühien anheliloin väis da valgies.27Toven sanon teile: täs joukos on erähii, kudamat ei kuolta, kuni ei nähtäne Jumalan valdukundua.»

Iisusan muuttumine

(Matf. 17:1-8; Mark. 9:2-8)

28Nenga n'edälin mendüü, ku Iisus pidi tämän paginan, Häi otti kerale Pedrin, Iivanan da Juakoin i nouzi korgiele mäile molimahes.29Konzu Häi moliihes, Hänen rožat muututtih, da Hänen sovat roittih moizet valgiet da läpettäjät ku tulenišku.30Sit Hänen rinnale jiävittihes kaksi miestü, Moisei da Il'l'u, i ruvettih pagizemah Hänenke.31Heis ümbäri oli taivahalline valgei, i hüö paistih Iisusan lähtendiä täs muailmaspäi. Se lähtendü roih Jerusalimas.

32Pedri da hänenke olijat opastujat painuttih süväh uneh. Havaččuhuu hüö nähtih, Iisusas ümbäri oli taivahalline valgei da Hänen rinnal seizoi kaksi miestü.33Konzu net miehet oldih lähtemäs, Pedri sanoi Iisusale: «Opastai, hüvä on meile täs olla. Müö luajimmo kolme lehtikodua: Sinule, Moiseile da Il'l'ale.» Häi ni iče ei tiedänüh, midä pagizou.

34Vie Pedrin paistes tuli pilvi da peitti heidü kaikkii pilvekseh. Opastujat pöllästüttih, ku nähtih, kui net miehet peitüttih pilveh.35Pilvespäi kuului iäni: «Tämä on Minun Poigu – Minun Vallittu. Kuunnelkua Händü!»36Konzu iäni hävii, opastujat nähtih: Iisus on üksin. Hüö oldih vaikkani, i silloi vie nikelle ei sanottu sih niškoi, midä nähtih.

Iisus ajau brihačus karulazen

(Matf. 17:14-18; Mark. 9:14-27)

37Konzu hüö tossupiän tuldih mäilpäi alah, Iisussua vastuamas oli suuri rahvasjoukko.38Üksi mies kirgui rahvasjoukon keskes: «Opastai, minä pokoroičemmos Sinule: tule kaččomah minun poigua. Häi on minun aino lapsi!39Paha hengi aijoitellen tembuau händü, vongahtah i kobristelou brihaččuu muga, ga hänel vuahti lähtöü suus. Muga se muokkuau brihaččuu, sit gor'anke lähtöü hänes.40Minä pokoroičimmos Sinun opastujile, ku hüö ajettas se iäre, no hüö ei voidu.»41Sit Iisus sanoi: «Oi, tädä uskomattomua da pahakse heittünüttü rahvaspolvie! Viego hätki minul pidänöü olla teijän keskes da tirpua teidü? Tuo poiguadas tänne.»42Vie sitgi, konzu brihačču oli astumas Iisusan luo, karu räigäi händü muadu vaste da vedi koukkuh. No Iisus kieldi paganhengie, piästi brihačun da andoi poijan tuatalleh.43Kaikin oldih pöllästüksis, ku nähtih Jumalan vägi da suurus.

Iisus müös pagizou omua kuolendua

(Matf. 17:22-23; Mark. 9:30-32)

Ku kaikin diivittih Iisusan ruadoloi, Häi sanoi opastujile:44«Pangua mieleh, midä sanon teile: Ristikanzan Poigu annetah rahvahan käzih.»45Opastujat ei ellendettü, midä Häi tahtoi sil sanuo. Se oli ku salvattu heis, i sendäh hüö eigo ellendettü Hänen paginua, eigo ruohtittu küzüö Hänel, mih näh se oli.

Ken on vahnin

(Matf. 18:1-5; Mark. 9:33-37)

46Opastujien keskes rodih kiistu, ken heis on suurin.47Iisus tiezi, midä hüö duumaijah. Häi otti lapsen, seizatti iččeh rinnale48da sanoi heile: «Ken ottanou iččeh luo minun nimes tämän lapsen, se ottau iččeh luo minuu. I ken ku ottanou iččeh luo minuu, ottau i sidä, ken minuu tüöndi. Kačo ku se teis, ken on kaikis vähävägizin, on kaikis suurin.»

Ken ei ole teidü vastah, se on teijän puoleh

(Mark. 9:38-40)

49Sit Iivan sanoi Iisusale: «Opastai, müö näimmo ühten miehen, kudai Sinun nimes ajoi iäre karuloi. Müö kiellimmö händü ruadamas sidä, ku häi ei novva Sinuu ühtes meijänke.»50No Iisus sanoi hänele: «Älgiä kielläkkiä. Ken ei ole teidü vastah, se on teijän puoleh.»

IISUS MATKAL JERUSALIMAH 9:51 - 19:27

Samarielazet ei vastata Iisussua

51Konzu Iisusan taivahahotanduaigu oli jo lähäl, Häi lujah otti mieleh mennä Jerusalimah.52Ielpäi Häi tüöndi sinne viestinvedäjät. Net lähtiettih matkah i tuldih ühteh samarielazeh küläh, ku varustua sie kai Iisusan tulendale.53No külän rahvas sendäh kieldävüttih vastuamas Iisussua, ku Häi matkai Jerusalimah.54Ku tämä tiijustettih Iisusan opastujat Juakoi da Iivan, hüö sanottih: «Ižändü, tahtotgo, käskemmö tulele iškie taivahaspäi da hävittiä külän eläjii?»55Iisus kiändüi opastujih, kieldi heidü [da sanoi: «Tüö etto tiijä, mittumas henges tulluot tüö oletto.56Eihäi Ristikanzan Poigu tulluh hävittämäh ristikanzoin hengii, a tuli piästämäh niilöi.»]. Sit hüö kaikin jatkettih matkua toizeh küläh.

Novva minuu!

(Matf. 8:19-22)

57Konzu hüö matkattih ielleh, üksi mies sanoi Iisusale: «Minä novvan Sinuu, kunne vai Sinä mennet.»58Iisus sanoi hänele: «Reboloil on kolot dai taivahan linduloil pezät, no Ristikanzan Poijal ei ole, kunne piädü painua.»

59A toizele Iisus sanoi: «Novva minuu!» Se vastai: «Opastai, anna minule enzimäi kävvä tuattua muah panemah.»60No Iisus sanoi hänele: «Anna kuolluot pannah muah omii kuolluzii, a sinä mene da sanele Jumalan valdah näh.»

61Vie eräs sie sanoi: «Opastai, minä novvan Sinuu, no anna minule enzimäi kävvä prostimahes omienke.»62Iisus vastai hänele: «Ken ku adrah tartuhuu kačahtellehes tuaksepäi, se ei päi Jumalan valdukundah.»


предыдущая глава Глава 9 следующая глава