Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII IIVANAN MUGAH

Глава 6

Iisus süöttäü viizituhattu hengie

(Matf. 14:13-21; Mark. 6:30-44; Luk. 9:10-17)

1Jälles tädä Iisus lähti Galileinjärven toizele puolele, sidä järvie sanottih vie Tiberienjärvi.2Hänele jälles astui suuri joukko rahvastu, ku hüö nähtih Hänen tunnusruadoloi, kudamii Häi luadii voimattomien piästäjes.3Iisus nouzi paltiele da istuihes opastujienke.4Jevreilöin Äijänpäivän pruazniekku oli lähäl.

5Iisus nosti silmät i nägi tulemas suuren rahvasjoukon. Häi küzüi Hilipäl: «Kus vois ostua leibiä ku süöttiä heidü?»6Tämän Häi sanoi vai sikse, ku tahtoi tiijustella Hilipän mielii, Häi, näit, iče tiezi, midä rubieu ruadamah.7Hilippü vastai: «Kahtensuan dinuaran leivis ei rodies heile ni pikoipalazin hengen kohtah.»8Sit üksi opastujis, Simon-Pedrin velli Andrei, sanoi Iisusale:9«Tiä on brihačču, kudamal on viizi ozrastu leibiä da kaksi kalua. No kuibo niilöis täüdüü nenga suurele joukole?»10Iisus sanoi: «Käske kaikile istuokseh.» Sil kohtal oli rehevü nurmi, rahvas istuttihes muale. Sie oli läs viittütuhattu hengie.11Iisus otti leivät, kiitti Jumalua i jagoi leivät istujile. Mugai jagoi kalat, i kaikin suadih muga äijin, min vai tahtottih.12Konzu kaikin süödih külläl, Iisus sanoi opastujile: «Keräkkiä kai jiännöspalazet, ku nimidä ei menis sudre.»13Muga hüö i luajittih, i viijes ozruleiväs kerdüi kaksitostu täüttü viršii palazii, kudamat jiädih.

14Konzu rahvas nähtih, mittuman tunnusruavon luadii Iisus, hüö sanottih: «Tämä toven on se Jumalan iänenkandai, kudamale oli lepittü tulla muailmah.»15No Iisus tiezi, ku rahvas vägeh tahtotah luadie Hänes suari, i sendäh lähti uvvessah mäile üksin.

Iisus kävelöü vettü müö

(Matf. 14:22-33; Mark. 6:45-52)

16Ku tuli ildu, opastujat heitüttih alah rannale,17mendih veneheh i lähtiettih kohti Kapernaumua, järven toizele puolele. Jo oli pimei, a Iisus vie ei tulluh heijän luo.18Äijäl tuuli, i järvel oli aldoloin bauhu.19Konzu hüö sovvettih nenga kaksikümmen viizi libo kolmekümmen stadionua*a, dogadittih Iisussua astumas järven aldoloi müö da lähenemäs venehtü. Hüö pöllästüttih.20No Iisus sanoi heile: «Minä täs olen, älgiä varakkua.»21Heil oli mieli ottua Händü veneheh, no sil aigua veneh jo tuli sille rannale, kudamale hüö oldih menos.

Eloksen leibü

22Tossupiännü rahvasjoukko vie oli toizel puolel järvie. Hüö nähtih, sie oli üksi ainavo veneh da Iisus ei mennüh sih veneheh ühtes opastujienke, a net lähtiettih soudamah Hänettäh.23Tiberiespäi ühtelläh tuli muidu venehii lähäle sidä kohtua, kus Ižändü oli kiittänüh Jumalua da süöttänüh rahvastu leiväl.24Nügöi, konzu hüö nähtih, ku sie ei olluh Iisussua, eigo opastujii, rahvas mendih venehih da lähtiettih Kapernaumah eččimäh Iisussua.

25Hüö lövvettih Iisussua toizel puolel järvie i küzüttih Hänel: «Ravvi, konzubo sinä tulit tänne?»26Iisus vastai: «Toven, toven sanon teile: etto tüö minuu sendäh eči, ku näittö tunnusruadoloi, a sendäh ečittö, ku saitto leibiä da söittö külläl.27Älgiä ečikkiä häviejiä süömistü, a ečikkiä häviemättömiä, sidä, kudai andau ilmanigäzen eloksen. Sidä teile andau Ristikanzan Poigu, ku Tuatto Jumal on pannuh Häneh oman tiähten.»28Hüö küzüttih: «Midäbo meil pidäü luadie, ku meijän ruavot oldas Jumalan ruadoloinnu?»29Iisus vastai: «Se on Jumalan ruado, ku uskotto Häneh, kudaman Jumal tüöndi.»

30Hüö sanottih Iisusale: «Mittumanbo tunnusruavon luajit, ku müö sen nähtüü voizimmo uskuo sinuh? Midäbo sinä luajit?31Meijän tuatat süödih elämättömäs muas mannua, kui i sanotah Pühis Kirjutuksis: 'Häi andoi heile süödäväkse leibiä taivahaspäi.'»32Täh Iisus vastai: «Toven, toven sanon teile: ei Moisei teile andanuh leibiä taivahaspäi, a minun Tuatto andau teile taivahaspäi tovellistu leibiä.33Jumalan leibü on se, kudai tulou taivahaspäi da andau muailmale eloksen.»

34Hüö sanottih: «Hüvä ristikanzu, anna ainos meile sidä leibiä.»35Iisus sanoi: «Minä olen eloksen leibü. Ken vai tullou minun luo, se nikonzu ei ole n'älläs, i sidä, ken uskou minuh, nikonzu enämbi ei juotata.36No minä sanoin teile, tüö oletto nähnüh minuu, no üksikai etto usko.37Kai net, kedä Tuatto andau minule, tullah minun luo, i sidä, kudai tulou minun luo, minä en aja iäre.38Enhäi minä ole tulluh taivahaspäi luadimah oman tahton mugah, a tulin täüttämäh minun Tüöndäjän tahtuo.39I minun Tüöndäjän tahto on se, ku minä en kaimuas ni ühtü niilöis, kudamat Häi on andanuh minun valdah, a jälgimäzennü päivännü minä nostatan heidü kaikkii.40Minun Tuatto tahtou, ku jogahizel, ken nägöü Poijan da uskou Häneh, olis ilmanigäine elos. Jälgimäzennü päivännü minä nostatan heidü kaikkii.»

41Jevreilöin vahnimii suututti se, ku Iisus sanoi: «Minä olen se leibü, kudai tuli taivahaspäi.»42Hüö sanottih: «Eigo tämä olle Iisus, Josifan poigu? Müö tiijämmö hänen tuatan dai muaman. Kuibo häi voibi sanuo: 'Tulin taivahaspäi'?»43Iisus vastai täh: «Älgiä kurketakkua!44Niken ei voi tulla minun luo, ku vai Tuatto, kudai tüöndi minun, ei tuonne. Sidä, ken tulou, minä nostatan jälgimäzennü päivännü.45Jumalan iänenkandajien kirjutuksis sanotah: 'Hüö kaikin roijah Jumalan opastetut.' Jogahine, ken on kuunnelluh Tuattua da opastunnuh Hänespäi, tulou minun luo.46Tozi on, Tuattua niken ei ole nähnüh, vaiku Häi, kudai on tulluh Jumalan luopäi, on nähnüh Tuattua.47Toven, toven sanon teile: ken uskou minuh, sil on ilmanigäine elos.48Minä olen eloksen leibü.49Teijän tuatat süödih elämättömäs muas mannua, no üksikai kuoltih.50No tämä leibü tulou taivahaspäi, i se, ken süöü tädä, ei kuole.51Minä olen se elävü leibü, kudai on tulluh taivahaspäi, i se, ken süöü tädä leibiä, eläü ijän kaiken. Leibü, kudaman minä annan, on minun rungu. Minä annan sen, ku muailmu eläs.»

52Tämän täh sütüi suuri kiistu jevreilöin keskes. Hüö küzeltih toine toizel: «Kuibo tai mies voibi andua oman rungan meile süödäväkse?»53Iisus sanoi heile: «Toven, toven, sanon teile: ku tüö etto süönne Ristikanzan Poijan lihua da etto juonne Hänen verdü, teis ei ole elostu.54No se, ken süöü minun lihan da juou minun veren, sil on ilmanigäine elos, i jälgimäzennü päivännü minä nostatan hänen.55Minun liha on tovelline süömine, minun veri on tovelline juomine.56Ken süöü minun lihan da juou minun veren, püzüü minus, i minä püzün hänes.57Tuatto, kudai eläü, tüöndi minuu, i muga, kui minä suan eloksen Tuatan periä, mugai se, ken süöü minuu, suau eloksen minun periä.58Tämä on se leibü, kudai tuli taivahaspäi. Se on toizenmoine, kui se süömine, kudamua süödih teijän tuatat: hüö kuoltih, no se, ken süöü tädä leibiä, eläü ilmazen ijän.»

59Nenga Iisus pagizi Kapernauman sinagougas, konzu Häi sie opasti.

Ilmanigäzen eloksen sanat

60Tämän kuultuu äijät Iisusan opastujis sanottih: «Tädä paginua on jügei tirpua. Kenbo voibi kuunnella tuanmostu?»61Iisus tiezi: Hänen sanoin täh opastujat kurketettih keskenäh, i Häi sanoi heile: «Satattaugo tämä teidü?62A ku tüö nägizittö Ristikanzan Poigua nouzemas sinne, kus Häi enne oli! Kuibo sit?63Hengi üksin luadiu eläväkse, ristikanzan väis ei ole nimittumua hüödüü. Net sanat, kudamat teile olen sanonuh, ollah hengi da elos.64No teijän joukos on erähii, kudamat ei uskota.» Iisus, näit, tiezi alguu müö, ket ei uskota i ken menettäü Hänen.65Häi jatkoi: «Sikse i sanoin teile: niken ei voi tulla minun luo, ku Tuatto ei andane sih valdua.»

66Monet Iisusan opastujis tämän jälgeh erottih joukospäi i enämbiä ei käveltü Hänenke.67Iisus küzüi niilöil kahteltostu: «Tahtottogo tüögi lähtie iäre?»68Simon-Pedri vastai Hänele: «Ižändü, kenenbo luo müö menizimmö? Sinul ollah ilmanigäzen eloksen sanat.69Müö uskommo da tiijämmö: Sinä olet Jumalan Pühä.»70Iisus sanoi heile: «Ičehäi minä teijät kai kaksitostu valličin. No üksikai üksi teis on pahalaine.»71Häi sanoi Simon-Iskariotan poigah, Juudah näh. Hänes roih Iisusan menettäi, hos häi oli üksi niilöis kahtestostu opastujas.


*a 6:19 Nenga viizi, kuuzi kilometrii.

предыдущая глава Глава 6 следующая глава