Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII LUKAN MUGAH

Глава 10

Iisus tüöndäü seiččiekümmen [kaksi] omua opastujua ruadoh

(Matf. 11:20-24)

1Jälles tädä Ižändü valličči vie seiččiekümmen [kaksi] opastujua da tüöndi heidü iel iččie joga linnah da küläh, kunne Hänel oli mieli mennä.2Häi sanoi heile arvattavil sanoil: «Vil'l'ua on äijü, a leikkuajua on vähä. Sendäh moliettokseh pellon Ižändäle, anna tüöndäü rahvastu vil'l'ua leikkuamah.3Mengiä, minä tüönnän teidü, ku lambahii hukkien keskeh.4Älgiä otakkua kerale ni d'engukukkaruo, ni reppuu, ni jallaččiloi. Matkal älgiä azetukkua luadimah tervehüttü.5I ku tuletto mittumahtahto taloih, enzimäzekse sanokkua: 'Rauhuttu täh taloih.'6Ku ollou sie kentahto rauhan lapsi, häi suau teijän toivotetun rauhuon. A ku ei olle, sit midä tüö toivotitto, se tulou teile järilleh.7Jiägiä sih taloih, kus teidü vastattih, süögiä da juogua, midä teile taritah. Lunnastauhäi ruadai oman palkan. Älgiä siirrükkiä taloispäi toizeh.

8Ku tulletto kudamahtahto linnah da teidü sie vastatanneh, süögiä sidä, midä teile taritah,9piästäkkiä linnan voimattomii da sanelkua kaikile: 'Terväh Jumal rubieu pidämäh valdua teijän piäl.'10No ku teijän tulduu kudamahtahto linnah teidü ei vastatanne, mengiä sen linnan pihoile da sanokkua:11'Teijän linnan pölütgi, kudamat tartuttih meijän jalgoih, müö puistammo iäre – jiädähes netgi teile! No tiijäkkiä: Jumalan valdu on lähäl!'12Sen sanon teile: suudopäivännü Sodoman linnu piäzöü kebjiembäl, miku tämä linnu.

13Paha rodieu sinule, Horazinan linnu! Paha rodieu sinule, Vifsaidan linnu! Ku net suuret ruavot, kudamat oli luajittu teijän pihoil, ollus luajittu Tiiran da Sidonan linnois, ga niilöin rahvas jo ammui istutannus tuhkas ribusovat piäl da hüllätännüs riähkät da kiännütännüs Jumalan puoleh.14Suudopäivännü Tiiru da Sidon piästäh hoivembal, miku tüö.15A sinä, Kapernauman linnu, nostetahgo sinuu taivahah? Alah sinuu sortah, alah, uaduh!

16Ken kuunnellou teidü, se kuundelou minuu, i ken hüllännöü teidü, hülgiäü minuu. No ken ku hüllännöü minuu, se hülgiäü sen, ken minuu tüöndi.»

Opastujat tullah järilleh

17Net seiččiekümmen[kaksi] opastujua tuldih järilleh hüväs mieles da sanottih Iisusale: «Ižändü, karulazetgi kuunnellah meidü, ku käskemmö Sinun nimes.»18No Iisus sanoi heile: «Minä näin, kui sattan pakui taivahaspäi ku tulenišku.19Minä annoin teile vallan: tüö voitto polgie mavon, skorpionan da kaiken vihaniekan väin piäle, i ei ole nimidä, mi vois luadie teile pahua.20Vai älgiä olgua hüväs mieles sendäh, ku pahat henget kuunnellah teidü, a olgua hüväs mieles sendäh, ku teijän nimi on pandu kirjoile taivahis.»

Iisus kiittäü Jumalua

(Matf. 11:25-27; 13:16-17)

21Sit Pühä Hengi täütti ihastuksel Iisusan südämen, i Häi sanoi: «Minä kiitän Sinuu, Tuatto, taivahan da muan Ižändü, ku piit nämä dielot peitos mielevis da opastunnuzis, a avait net lapsen mielele. Moine oli, Tuatto, Sinun hüvä tahto.

22Tuatto andoi kai minun valdah. Niken muu, vaiku Tuatto, tiedäü, ken on Poigu. I sidä, ken on Tuatto, ei tiijä niken, vai üksi Poigu da se, kelle Poigu tahtou Händü avata.»

23Iisus kiändüi opastujien puoleh da sanoi vaiku heijän kuultavakse: «Ozakkahat ollah net silmät, kudamat nähtäh se, min tüö näittö!24Sanon teile: äijät Jumalan iänenkandajat da suarit tahtottih nähtä se, min tüö nügöi näittö, vai ei nähtü; hüö tahtottih kuulta se, midä tüö kuuletto, vai ei kuultu.»

Hüväsüdämelline samarielaine

25Üksi zakonanopastai tahtoi oppie Iisusan mielii. Häi nouzi da küzüi: «Opastai, midä minul pidäs ruadua, ku suaha kodivuitikse ilmanigäine elos?»26Iisus sanoi hänele: «Midäbo on kirjutettu Zakonas? Midä sinä iče sie luvet?»27Mies vastai: «Suvaiče Ižändiä, sinun Jumalua, tävvel südämel, kaikel hengel, kaikel väil da kaikel mielel, i lähimästü suvaiče ku omua iččie.»28Iisus sanoi: «Hüvin vastait. Rua muga, sit elät.»

29Mies tahtoi ozuttua, kui hüvin häi kuundelou Zakonua, da sanoi Iisusale: «A kenbo on minun lähimäine?»

30Iisus vastai hänele nenga: «Üksi mies oli matkal Jerusalimaspäi Jerihonah i puutui kiškojile käzih. Kiškojat otettih hänel sovat piäl, perrettih vereh suate da jätettih virumah dorogale odva hengis. Iče mendih ielleh.31Sidä samastu dorogua müö ugodiihes tulemah pappi. Miehen nähtüü, häi vältüi toizele puolele dorogua da matkai ielleh.32Muga ruadoi leevieläinegi, kudai sežo ugodiihes tulemah sidä dorogua müöte. Konzu nägi miehen, häigi vältüi bokkah da meni siiriči.

33A sit sidä samastu dorogua müöte tuli samarielaine. Konzu häi tuli sih kohtah da nägi miehen, hänele rodih žiäli.34Häi meni miehen rinnale, kastoi viinal hänen kibiet, voideli net pühävoil da sidoi. Sit häi nosti perretün miehen oslale selgäh, vedi matkuniekointaloih, da pidi hänes huoldu.35Huondeksel häi otti kukkarospäi kaksi dinuarua, andoi ižändäle da sanoi: «Kačo hüvin tädä miestü. Ku nämis d'engois roinnou vähä, ga järilleh tulles minä annan sinule vie.»36Sit Iisus küzüi zakonanopastajal: «Kenbo sinuu müö nämis kolmes on kiškotule miehele lähimäine?»

37Zakonanopastai vastai: «Se, kudai žiälöičči händü.» Iisus sanoi: «Mene da rua sinägi muga.»

Marpu da Marija

38Iisus opastujienke astui ielleh i tuli ühteh küläh. Sie Händü otti gostih Marpu-nimine naine.39A Marpal oli sizär, Marija. Marija istuihes Ižändän jalgoih da rubei kuundelemah Hänen paginua.40Marpal oli äijü ruaduo gostittajes, i häi tuli Iisusan luo da sanoi: «Ižändü, ongo Sinuu müö hüvä, ku sizär jätti kai ruavot minule? Käske hänele auttua minule.»41A Ižändü vastai: «Marpu, Marpu, sinä hädäilettös da huolit äijii dieloloi.42A pidäü vai ühtü. Marija valličči hüvän ozan, i sidä ei oteta hänel iäre.»


предыдущая глава Глава 10 следующая глава