Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII LUKAN MUGAH

Глава 8

Naizet Iisusan joukos

1Sen jälgeh Iisus käveli linnas linnah, küläs küläh da saneli hüviä viestii Jumalan valdah näh. Hänenke oldih Hänen kaksitostu opastujua2da erähät naizet, kudamii Häi oli piästänüh karuloin vallas da voimattomuksis. Net oldih Magdalan Marija, kudamas Häi ajoi iäre seiččie karuu,3Johannu, kudaman ukko Husa oli Irodan taloinkaččoi, da Susanna. Oli vie äijü muudu naistu. Kaikin hüö avvutettih omil eloloil Iisusale da Hänen opastujile.

Külväi

(Matf. 13:1-9; Mark. 4:1-9)

4Konzu kerävüi äijü rahvastu, da ristikanzua tuli Iisusan luo kaikis linnoispäi, Häi saneli heile arbaituspaginan:5«Mies lähti külvämäh. Konzu häi külvi, erähät siemenet kirvottih dorogupieleh. Rahvas polletettih jüvii, i linnut n'uokittih niilöi.6Ühtet kirvottih kivikkökohtah. Net nostih orahale, no sit kuivettih, ku ei suadu muaspäi vettü.7Toizet kirvottih ohtoloin keskeh. Net nostih, kazvettih ühtes ohtoloinke, no sit ohtoit salvattih net.8Da vie erähät siemenet puututtih hüväh muah, kazvettih da annettih sadakerdaine sualis.» Tämän sanottuu Iisus kirgai: «Kel on korvat, se kuulkah!»

Iisus sellittäü arbaituspaginan külväjäh näh

(Matf. 13:10-23; Mark. 4:10-20)

9Opastujat küzüttih Iisusal: «Mih niškoi tämä arbaituspagin on?»

10Iisus vastai:

«Teile on annettu tiediä Jumalan vallan peittomielet, a toizile niilöih näh sanellah arbaituspaginoil, ku hüö kačottas da ei nähtäs, kuunneltas da ei ellendettäs.11Arbaituspaginan sellitüs on nengoine: Siemen on Jumalan sana.12Dorogupieleh kirvonnuot siemenet ollah net rahvas, kudamat kuultah sana, no tulou pahalaine da ottau sen sanan heijän südämespäi, ku hüö ei uskottas da ei piästäs.13Kivikkökohtah kirvonnuot siemenet ollah net rahvas, kudamat sanan kuultuu otetah se rakkahal vastah, no uskotah vaiku kodvaine. Heil ei ole juurii, i konzu hüö puututah muanituksih, hüö müöstütäh sit sanaspäi.14Ohtoloin keskeh kirvonnuot siemenet ollah net rahvas, kudamat kuultah sana, no sit hüö tüpehtütäh elaijan huolih, bohattuoh da hüvüzien suvaičendah, i ei anneta küpsiä vil'l'ua.15A hüväh muah kirvonnuot siemenet ollah net rahvas, kudamat kuultah sana da kannetah se hüväs da puhtahas südämes, tirpetäh da annetah vil'l'ua.»

Kunne panna lampu

(Mark. 4:21-25)

16«Niken ei viritä lampua da sit kata sidä astiel libo pane sidä magavosijan alle. Korgiele se pannah, ku pertih tulijat nähtäs tuli.17Ei ole nimidä peitettüü, mi ei rodies tiijokse, ei ole nimittumua peittodieluo, midä ei ruvettas tiedämäh da mi ei tulis nägevih.18Ga sit kačokkua, kui kuuletto. Kel on, sille annetah, no kel ei ole, sil otetah segi, midä hänel buiteku on.»

Iisusan toziomahizet

(Matf. 12:46-50; Mark 3:31-35)

19Iisusan muamah da vellet tuldih Händü nägemäh, no ku sie oli äijü rahvastu, hüö ei voidu piästä Hänen rinnale.20Sit Iisusale sanottih: «Sinun muamo da vellet ollah tua pihal, tahtottas Sinuu nähtä.»21No Iisus vastai: «Minun muamo da vellet ollah nämä, kudamat kuultah Jumalan sana da luajitah sidä müöte.»

Iisus tüünistüttäü järven

(Matf. 8:23-27; Mark. 4:35-41)

22Erähännü päivännü Iisus opastujienke meni veneheh da sanoi heile: «Läkkiä kohturannale.» I hüö lähtiettih järvele.23Matkal Iisus uinoi. Sit järvel nouzi suuri bauhu. Veneh rubei täüttümäh viel, heile tuli hörö piäh.24Opastujat nostatettih Iisussua da sanottih Hänele: «Opastai, opastai, müö uppuommo!» Iisus nouzi da käski tuulele da järven aldoloile azettuo. Net hillettih i rodih tüüni.25«Kusbo on teijän usko?» küzüi Iisus. Opastujat pöllästüksis diivittihes da sanottih toine toizele: «Mibo miehii tämä on? Häi kai tuulele da viele käsköü, i net kuunnellah Händü.»

Iisus Gerasan mual

(Matf. 8:28-34; Mark. 5:1-20)

26Hüö ajettih veneh randah Gerasan mual, kudai on Galilein muan vastal.27Konzu Iisus nouzi rannale, Hänele vastah tuli linnaspäi mies, kudamua muokattih karut. Tämä mies jo ammui ei pidänüh sobii, eigo elänüh, kui muut, talois, a eli kallivokololois, kunne pandih muah kuolluzii.28Konzu häi nägi Iisusan, häi vongahtih, langei Hänen edeh da rubei kirgumah: «Midäbo sinä tahtot minus, Iisus, Ülimäzen Jumalan Poigu? Minä pokoroičemmos sinule: älä muokkua minuu!»29Se mies sanoi sendäh nenga, ku Iisus oli käskenüh karule lähtie iäre hänes. Jo äijän kerdua karu oli ottanuh miestü omah valdah. Händü oli sivottu nuorih dai pandu raudoih, ku ei piästiä lähtemäh, no häi katkoi kai nuorat da karun ahtistukses pageni ainos elämättömih kohtih.30«Mibo on sinun nimi?» küzüi Iisus. Mies vastai: «Legionu»*a, ku häneh oli mennüh ülen äijü karulastu.31Net karut pokoroittihes Iisusale, ku Häi ei käskis heidü pohjattomah haudah.32A sit lähäl olijal mäil oli suuri poččikarju niitül. Karut küzüttih Iisusal, voidasgo hüö mennä poččiloih. Iisus sanoi: «Mengiä.»33Sit karut lähtiettih miehespäi i mendih poččiloih. Poččikarju karahtih jürkändehes kohti järveh da uppoi.

34Konzu poččiloin paimoit nähtih se, hüö pajettih, i saneltih täh näh linnas da külis.35Rahvas lähtiettih kaččomah, midä sie on. Hüö tuldih Iisusan luo i nähtih se mies, kudamas karut oli lähtiettü iäre. Mies istui Iisusan jallois, häi oli sovissah da tävves tolkus. Tämän nähtüü rahvas varevuttih.36Ket nähtih omin silmin, saneltih heile, kui karuloin muokattu mies piäzi.37Nämien paginoin kuultuu, Gerasan čupun rahvas käskiettih Iisusale lähtie iäre heijän muas, ku hüö äijäl varattih. Iisus nouzi veneheh da lähti järilleh Galileih.38Mies, kudamas lähtiettih karut, küzüi, voisgo jiähä Iisusanke. No Iisus tüöndi händü iäres da sanoi:39«Mene kodih da sano, midä Jumal luadii sinule.» Mies lähti iäre, meni linnah, käveli sie kaikkiel da saneli, midä Iisus luadii hänele.

Iisus elavuttau Jairan tüttären da piästäü voimattoman naizen

(Matf. 9:18-26; Mark. 5:21-43)

40Konzu Iisus tuli järilleh, Händü vastai suuri joukko rahvastu, ku kaikin vuotettih Händü.41Sit Iisusan luo tuli Jairu-nimine mies, kudai oli sinagougan vahnin. Häi langei Iisusan jalgoih da pokoroiččih, ku Iisus tulis hänen kodih.42Hänen aino lapsi, nenga kaksitostuvuodine tütär, oli kuolemazilleh.

Matkal Jairan kodih rahvasjoukko tungettelih Iisusas ümbäri.43Sie oli üksi naine, kudamua kaksitostu vuottu vaivai verentulendu.[Häi menetti kai elot parandajih,] vai niken ei voinnuh piästiä händü.44Häi läheni Iisussua taganpäi da kosketti käil Hänen piällüssovan helmua, i verentulendu kerras loppihes.45Iisus küzüi: «Kenbo kosketti minuu?» Kaikin pučittihes. A Pedri sanoi: «Opastai, kaikkielpäi rahvas tungietahes Sinuh da painetah Sinuu.»46No Iisus sanoi: «Ei, kenlienne kosketti minuu käil. Minä kuulin, ku minuspäi lähti vägi.»47Konzu naine nägi, ei sua olla peitos, häi tuli säristen edeh da langei Iisusan jalgoih. Kaiken rahvahan kuulten häi sanoi, mindäh häi kosketti Iisussua da kui kerras rodih tervehekse.48Sit Iisus sanoi hänele: «Tüttäreni, sinun usko piästi sinuu. Mene rauhas.»

49Iisus vie jatkoi paginua, ku sinagougan vahnimale tuodih koispäi viesti: «Sinun tütär kuoli. Älä enämbi vaivua opastajua.»50No ku Iisus kuuli nämä sanat, Häi sanoi vahnimale: «Älä varua; vai usko, sit tüttäres piäzöü.»51Koin luo tulduu Iisus ei andanuh valdua nikelle muile, vai Pedrile, Iivanale, Juakoile da tütön muamale da tuatale mennä Hänenke pertih.52Kaikin itkiettih da žiälöittih tüttüö, no Iisus sanoi: «Älgiä itkekkiä! Häi ei ole kuolluh, häi maguau.»53Rahvas nagrettih Händü, ku tiettih, tüttö on kuolluh.54No Iisus otti tüttüö käis da sanoi kovah: «Tüttö, nouze!»55Hengi tuli järilleh tüttöh. Häi kerras nouzi, i Iisus käski andua hänele süvvä.56Tütön vahnembat hämmästüttih äijäl. A Iisus kieldi heidü sanelemas kelletahto sih näh, midä oli olluh.


*a 8:30 Legionu – 6000 hengie.

предыдущая глава Глава 8 следующая глава