Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII LUKAN MUGAH

Глава 7

Iisus da suanpiällikkö

(Matf. 8:5-13)

1Konzu Iisus oli sanelluh kaiken tämän rahvahan kuunneltes, Häi lähti Kapernaumah.2Sie ühtel suanpiälliköl oli voimatoi kazakku, kudai oli kuolendukuvil. Tämä kazakku oli ülen kallis suanpiälliköle,3i konzu suanpiällikkö kuuli Iisussah näh, häi tüöndi jevreilöin vahnimii pokoroiččemahes Iisusale, anna Häi tulis da piästäs kazakan.4Jevreit tuldih Iisusan luo da pokoroittihes: «Sille miehele Sinul maksas auttua.5Häi suvaiččou meijän rahvastu, dai meijän sinagougu on hänen luajittu.»

6Iisus lähti heijänke. No konzu Häi oli jo lähäl taloidu, suanpiällikkö tüöndi Hänele vastah omii miehii sanoinke: «Ižändü, älä vaivua iččiedäs. En minä ole moine suuri, ku Sinä tulizit minun levon alle.7En pidänüh iččie ni moizennu, ku tulla Sinun luo. Sano vai sana, dai kazakku piäzöü.8Minä ičegi kuundelen toizien käskülöi da käsken omile saldatoile. Ku minä sanon saldatale: 'Mene', i häi menöü, libo toizele: 'Tule', i häi tulou. Libo ku sanon kazakale: 'Rua tämä', i häi ruadau.»9Iisus diivii nämii sanoi. Häi kiändüi jällesastujan rahvasjoukon puoleh da sanoi: «Kuulkua, midä sanon: nengostu uskuo en ole nähnüh nikus, ni Izrail'angi rahvahan keskes.»10Konzu Iisusale vastah tüötüt miehet tuldih järilleh kodih, hüö nähtih: kazakku on jo terveh.

Iisus elavuttau lesken poijan Nainan linnas

11Terväh sen jälgeh Iisus lähti Nainan linnah, Hänenke astuttih Hänen opastujat da suuri joukko rahvastu.12Konzu Häi oli jo lähäl linnan veriädü, siepäi kannettih kuolluttu, ühten leskiakan aino poigua. Muamanke astui suuri joukko linnan rahvastu.13Konzu Iisus nägi muaman, Hänel rodih žiäli, i Häi sanoi naizele: «Älä itke.»14Iče meni kandimien rinnale da kosketti niilöi, i kandajat azetuttih. Iisus sanoi kuolluole: «Nuori mies, minä sanon sinule: nouze!»15Kuolluh nouzi istui da rubei pagizemah, i Iisus andoi händü muamalleh.

16Tämän nähtüü kai rahvas ülen äijäl pöllästüttih da ruvettih ülendämäh Jumalua sanoil: «Meijän keskeh on nossuh suuri Jumalan iänenkandai. Jumal tuli abuh omale rahvahale.»17Viesti täs levii kaikkie Juudien muadu müöte da kaikkii sen ümbäri olijoi mualoi müöte.

Iivan Ristii tüöndäü küzelijöi Iisusan luo

(Matf. 11:2-6)

18Iivanan opastujat saneltih hänele kaikkeh sih näh, midä oli olluh. Iivan kučui kahtu heis19da tüöndi küzümäh Ižändäl: «Oletgo Sinä se, kudamale on lepittü tulla, vai pidäügo meil vuottua kedä tostu?»20Miehet mendih Iisusan luo da sanottih: «Iivan Ristii tüöndi meidü küzümäh Sinul: 'Oletgo Sinä se, kudamale on lepittü tulla, vai pidäügo meil vuottua kedä tostu?'»21Se oli sil aigua, konzu Iisus oli piästänüh äijän rahvastu voimattomuksis da vaivois, äijis oli ajanuh iäre pahoi hengii da monele sogiele andanuh silmät.22Sikse Häi vastai: «Mengiä da sanokkua Iivanale, midä oletto nähnüh da kuulluh:
Sogiet nähtäh, rammat kävelläh,
prokuazal voimattomat puhtastutah,
kuurnehet kuultah,
kuolluzii nostatetah,
köühile sanellah jevangeliedu.
23Ozakas on se, ken ei hairehtu uskos minuh.»

Iisus pagizou Iivan Ristijäh näh

(Matf. 11:7-19)

24Konzu Iivanan tüötüt miehet lähtiettih, Iisus rubei sanelemah rahvahale Iivanah näh:

«Midäbo kaččomah tüö kävüittö elämättömäh muah? Kortehtugo, kudamua tuuli lekuttau?25Vai midä kaččomah kävüittö? Miestügo, kudai on sellinnüh čomih sobih? Ket sellitäh čomasti da eletäh bohatasti, ollah suariloin linnois!26Midäbo sit kaččomah tüö kävüittö? Jumalan iänenkandajuago? Juuri sidä, i minä sanon teile: häi on suurembi ku iänenkandai.27Häi on se, kudamah niškoi on sanottu Pühis Kirjutuksis:
– Minä tüönnän viestinvedäjän*a Sinun iel,
häi avuau Sinule dorogan.

28Minä sanon teile: naizen suaduloin keskes ei ole ni ühtü suurembua ku Iivan Ristii, no pienin Jumalan valdukunnas on suurembi händü.29I kai rahvas, ket kuunneltih Iivanua, maksuloinkeriäjätgi, sanottih, Jumalan tahtot ollah oigiet, i ristittihes Iivanan ristindäl.30No fariseit da zakonanopastajat hüllättih Jumalan tahtot, eigo otettu Iivanal ristindiä.

31Kehbo minä sit voizin verrata tämän polven rahvastu? Mittumat hüö ollah?32Hüö ollah kui pihal istujat pienet lapset, kudamat kirrutah toine toizele: 'Müö soitimmo pillil, vai tüö etto pläššinüh, müö iänel itkimmö, vai tüö etto itkenüh meijänke.'33Iivan Ristii tuli, häi eigo süö leibiä, eigo juo viinua, a tüö sanotto: 'Hänes on karu.'34Ristikanzan Poigu tuli, Häi süöü da juou, a tüö sanotto: 'Mittuine süömäri da juomari, maksuloinkeriäjien da riähkähizien dovariššu!'35A Mielevüs ozutetah oigiekse kaikin, ket Mielevüttü müö eletäh.»

Farisei da riähkähine naine

36Üksi farisei kučui Iisussua gostih omah kodih. Taloih tulduu Häi meni stolah.37A sit linnas eli naine, kudai oli riähkähine. Konzu häi tiijusti, Iisus on farisein kois süömäs, häi tuli sinne alebastruastienke, kudamas oli hüväle tulijua pühävoidu.38Häi seizatui Iisusan tuakse Hänen jalgoih*bda rubei itkemäh. Ku Iisusan jallat kastuttih hänen küünälil, häi pühkii net omil tukil, ukkaili niilöi da voideli hüväle tulijal pühävoil.

39Farisei, kudai kučui Iisussua gostih, nägi sen da duumaičči: «Ku tämä mies olis Jumalan iänenkandai, häi tiedäs, ken on tämä naine, kudai kosketti häneh. Mittumua riähkähistü elaigua häi eläü!»40Iisus sanoi hänele: «Simon, minul olis sinule paistavua.» «Pagize vai, opastai», vastai Simon.

41Iisus sanoi: «Ühtel velgahandajal oli kaksi velguniekkua, üksi oli vellas viizisadua dinuarua, toine – viizikümmen.42Ku heil ei olluh, mil maksua, velgahandai prostii mollembile vellat. Kudai nämis velguniekois enämbäl suvaiččou händü?»43«Ga minuu müö se, kudamale enämbi prostittih», vastai Simon. «Toven sanoit», sanoi Iisus.44Sit Häi kiändüi naizeh päi da sanoi Simonale: «Kačahtai täh naizeh. Konzu tulin sinun taloih, sinä et andanuh vettü minun jalgoi pestä. A häi kasteli minun jallat küünälil da pühkii net omil tukil.45Sinä et ukannuh minuu tervehüökse, a häi tulendua müö ei heitä minun jalloin ukkailendua.46Sinä et voijelluh minun piädü, a häi voideli minun jallat hüväle tulijal pühävoil.47Sikse sanongi sinule: hänele on prostittu äijät riähkät, sendäh häi suvaiččou äijäl. A kelle vähä prostitah, se vähän suvaiččou.»48Sit Häi sanoi naizele: «Sinun riähkät on prostittu.»

49Stolas olijat ruvettih pagizemah keskenäh: «Mibo miehii neče on, kudai riähkiigi prostiu?»50No Iisus sanoi naizele: «Sinun usko piästi sinuu. Mene rauhas.»


*a 7:27 Viestinvedäi - se on Iivan Ristii. Jumal tüöndi händü Iisusan ielastujakse.

*b 7:38 Sen aijan tabah süödih lattiel virujen.

предыдущая глава Глава 7 следующая глава