Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII MATFEIN MUGAH

ARBAITUSPAGINAT TAIVAHALLIZEN VALDAH NÄH 13:1-52

Глава 13

Külväi

(Mark. 4:1-9; Luk. 8:4-8)

1Sennü samazennu päivännüIisus lähti pihale, meni järven randah da istuihes.2Hänes ümbäri kerävüi sit moine suuri joukko rahvastu, ga Hänel pidi mennä veneheh. Häi istui venehes, a rahvas seizottih rannal,3i Häi äijän opasti heidü arbaituspaginoin vuoh.

Häi sanoi: «Mies lähti külvämäh.4I konzu häi külvi, erähät siemenis kirvottih dorogupieleh, i linnut tuldih da n'uokittih jüvät.5Erähät kirvottih kivikkökohtah, kus oli vähä muadu. Net oldih madalal i terväh nostih orahale,6no päiväine nostuu polti orahat i net n'äivistüttih, ku niilöil ei olluh juurii.7Erähät siemenet kirvottih ohtoloin keskeh. Ohtoit kazvettih da salvattih orahat.8No erähät jüvis kirvottih hüväh muah da annettih sualis, kudai sada, kudai kuuzikümmen, kudai kolmekümmen jüviä.9Kel on korvat, se kuulkah!»

Mindäh Iisus pagizi arbaituspaginoil?

(Mark. 4:10-12; Luk. 8:9-10)

10Opastujat tuldih Iisusan luo da küzüttih: «Mindäh Sinä pagizet heijänke arbaituksil?»

11Iisus vastai: «Sendäh, ku teile on annettu tiediä Taivahallizen vallan peittomielet, a heile ei.12Kel on, sille annetah, i hänel rodieu kübimän külläl, no kel ei ole, sil otetah iäres segi, mi hänel on.13Minä pagizen heijänke arbaituksil sikse, ku hüö silmil kačotah, vai ei nähtä, korvil kuunnellah, vai ei kuulta eigo ellendetä.14Heis stuanihes tämä Isaijan ennustus:
– Kuulten kuuletto, vai etto ellendä.
Kaččojen kačotto, vai etto näi.
15Kovennuh on tämän rahvahan süväin:
korvil hüö odva kuultah,
i heijän silmät ollah ummes,
ku ei nähtäs silmil,
ei kuultas korvil,
ei ellendettäs südämel,
ei kiännüttäs iäre pahas
da ku Minä heidü en piästäs.
16Teijän silmät ollah ozakkahat ku nähtäh, da korvat – ku kuultah!17Toven sanon teile: äijät Jumalan iänenkandajat da oigiel eläjät ristikanzat tahtottih nähtä se, midä näittö tüö, vai ei nähtü, da tahtottih kuulta se, midä tüö kuuletto, vai ei kuultu.»

Iisus sellittäü arbaituspaginan külväjäh näh

(Mark. 4:13-20; Luk. 8:11-15)

18«Kuunnelkua nügöi, mih niškoi on arbaituspagin külväjäh näh.19Ainos, ku kentahto kuulou sanelendan Taivahallizen valdah näh, no ei ellendä sidä, tulou sattan da koppuau sen, mi hänen südämeh oli külvettü. Täh niškoi on pagin dorogupieleh külvetüs siemenes.20Külvö kivikkökohtah on se, ken sanan kuultuu kerras ottau sen vastah hüväs mieles.21No hänes ei ole juurdu ičes, sendäh häi kestäü vai kodvazen, a ku ruvetah ahtistamah libo painamah sanan täh, sit häi kerras hülgiäü sen sanan.22Külvö ohtoikkoh on se, ken kuulou sanan, no tämän muailman huolet da eloloin suvaičendu salvatah hänes se sana, i häi ei voi tuvva andimii.23A külvö hüväh muah ozuttau ristikanzua, kudai kuulou sanan da ellendäü sen. Nämä ristikanzat tuvvah hüvä uudine: kudai sada, kudai kuuzikümmen, kudai kolmekümmen jüviä.»

Nižu da paha heinü

24Iisus saneli heile toizen arbaituspaginan: «Taivahallizen valdu on nengoine: Mies külvi omah peldoh hüviä siemendü.25No konzu kaikin muattih, tuli hänen vihaniekku, külvi nižun segah pahua siemendü da lähti iäre.26Ku vil'l'u nouzi orahale da rubei menemäh tähkäle, sit paha heinügi tuli nägevih.27Sit ruadajat mendih ižändän luo da sanottih hänele: 'Ižändü, hüväthäi siemenet sinä külvit peldoh? Kuspäibo sit sinne tuli pahua heiniä?'28Ižändü sanoi heile: 'Se on vihaniekan ruado.' Sit ruadajat küzüttih hänel: 'Tahtotgo, menemmö da kütkemmö net iäre?'29'En', häi vastai, 'tüö voitto pahoi heinii kütkijes n'ühtie nižutgi.30Anna net kazvetah ühtes leikkuandah suate. Konzu se aigu tulou, minä sanon leikkuajile: Keräkkiä enzimäi pahat heinät da sivokkua tukkuloih poltettavakse. A nižut kabrastakkua minun aittah.'»

Gorčitsan siemen da muijotes

(Mark. 4:30-34; Luk. 13:18-21)

31Iisus saneli heile vie nengozen arbaituspaginan: «Taivahallizen valdu on ku gorčitsan siemen, kudaman mies külvi omah peldoh.32Se on pienin siemenis, no kazvahuu on kodipellon kazvoksis suurin. A jälgimäi se roih ku puu, taivahan linduzet tullah da luajitah pezät sen oksih.»

33Vie Häi saneli heile ühten arbaituspaginan: «Taivahallizen valdu on ku muijotes. Konzu naine sevoitti sih kolme vakkua jauhuo, nouzi kogo taigin.»

34Kaiken tämän Iisus saneli rahvasjoukole arbaituksil. Arbaituksittah, kohti Häi ei sanelluh heile nimidä,35ku tuldas tovekse nämä Jumalan iänenkandajan sanat:
– Minä avuan suun da pagizen arbaituksil,
tuon ilmi sen, mi oli peitos
muailman luajindua müöte.

Iisus sellittäü arbaituspaginan pahoih heinih näh

36Sit Iisus prostiihes rahvahanke da meni taloih. Opastujat tuldih Hänen luo da sanottih: «Sellitä meile arbaituspagin pellon pahoih heinih näh.»37Häi vastai heile:

«Mies, kudai külvi hüviä siemendü, on Ristikanzan Poigu.38Peldo on muailmu. Hüvät siemenet ollah net, ket eletäh Taivahallizen vallan al, pahat heinät – net, ket ollah sattanan vallas.39Vihaniekku, kudai külvi pahua siemendü, on pahalaine, vil'l'an leikkuandu on muailman loppu, a leikkuajat ollah anhelit.40Kui pahat heinät kerätäh da poltetah tules, muga rodieu i muailman lopus.41Ristikanzan Poigu tüöndäü omii anheliloi, i hüö kerätäh Hänen valdukunnaspäi kaikkii, ket vietäh rahvahii pahah da luajitah viärüttü.42Anhelit lükätäh heidü tulizeh päččih, i sit sie on itkuu da hambahien kridžaitustu.43A oigiet ristikanzat läpetetäh gu päiväzen valgei heijän Tuatan valdukunnas. Kel on korvat, se kuulkah!»

Elotukku, kallis žemčugu da nuottu

44«Taivahallizen valdu on nengoine: Mies löüdi pellos elotukun, kudai oli peitettü sinne. Häi peitti sen järilleh sinne, hüväs mieles meni da möi kai, midä hänel oli, da osti sen pellon.

45Taivahallizen valdu on vie nengoine: Kauppumies ečii čomii žemčugoi.46Konzu häi löüdi ühten ülen kallehen žemčugan, meni da möi kai, midä hänel oli, da osti sen.

47Vie nengoinegi on Taivahallizen valdu: Kalaniekat laskiettih mereh nuottu, i sih puutui kaikenjüttümiä kalua.48Konzu nuottu täütüi kalal, hüö viettih se randah, istuttihes da vallittih hüvät kalat viršilöih, a pahat lükittih iäre.49Muga rodieu muailman lopus: anhelit tullah, eroitetah pahat oigielois50da lükätäh heidü tulihizeh päččih. Sie hüö itkietäh da kridžaitetah hambahii.»

Uvvet da vahnat elot

51«Ellendättögo nügöi kaiken tämän?» küzüi Iisus. «Ellendämmö», hüö vastattih.52Sit Häi sanoi heile: «Muga jogahine zakonanopastai, kudamale on opastettu, mittuine on Taivahallizen valdu, on ku taloin ižändü, kudai tuou omas aitaspäi uuttu dai vahnua.»

IISUS KÄVELÖÜ GALILEIS DA SEN ÜMBÄRI OLIJOIS MUALOIS 13:53 - 17:27

Kodilinnu on Iisussua vastah

(Mark. 6:1-6; Luk. 4:16-30)

53Nämien arbaituspaginoin saneltuu, Iisus lähti siepäi54da meni omah linnah. Sie Häi opasti rahvahii sinagougas, i hüö diivuittihes da küzeltih toine toizel: «Kuspäi hänel on tämä suuri mieli da vägi luadie nengozii suurii ruadoloi?55Häi taki on kirvesmiehen poigu? On taki hänen muaman nimi Marija, i Juakoi, Josif, Simon da Juudu ollah hänen vellet.56Hänen sizäretgi kai eletäh tiä meijän keskes. Kuspäi häi sit sai nämä kai?»57I sit hüö heitettih uskondu Häneh.

Iisus sanoi heile: «Nikus muijal Jumalan iänenkandajua ei paheksita ku vai omas linnas da omas kois.»58I ku hüö ei uskottu Häneh, Häi ei luadinuh sie äijiä suurdu ruaduo.


предыдущая глава Глава 13 следующая глава