Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII MATFEIN MUGAH

IISUSAN KUOLENDU DA KUOLLIELOISNOUZENDU 26-28

Глава 26

Iisus tahtotah tappua

(Mark. 14:1-2; Luk. 22:1-2; Iiv. 11:45-53)

1Konzu Iisus loppi kai nämä paginat, sanoi Häi opastujile:2«Tüö tiijättö, kahten päivän peräs on Äijüpäivü. Sit Ristikanzan Poigu annetah ristah nuaglittavakse.»

3Juuri sil aigua ülimäine pappilisto da rahvahan vahnimat kerävüttih Kaifu-nimellizen ülimäzen papin dvorčah.4Hüö piettih paginua, kui viizahuol tavata Iisussua da tappua Händü.5«Vai ei pruazniekan aigua», hüö sanottih, «gu rahvahan keskes ei rodies hälüü.»

Iisus voijellah Vifanies

(Mark. 14:3-9; Iiv. 12:1-8)

6Vifanies eli üksi Simon, kudamas enne oli prokuazu. Konzu Iisus oli hänen luo gostis,7sinne tuli naine, kudamal oli keral alebastruast'e täüzi ülen kallistu hüväle tulijua pühävoidu. Iisusan stolas olles häi kuadoi voidiet Hänen piäh.8Konzu opastujat nähtih tämä, hüö suututtih da sanottih: «Mikse tühjäh pidiä voidieloi?9Voinnushäi net müvvä kallehel hinnal da andua d'engat köühile.»

10Iisus ellendi heijän paginat i sanoi heile: «Mindäh tüö pahoitatto tämän naizen mieldü? Häi luadii minule hüvüön.11Köühät ollah ainos teijänke, a minuu teil ei ole ainos.12Konzu häi kuadoi nämä voidiet minun rungale, häi luadii sen minun muahpanendah niškoi.13Toven sanon teile: kogo muailmas, kaikkiel, kus ruvetah sanelemah jevangeliedu, mustetah händügi i sanellah täs hänen hüväs ruavos.»

Juudu müöü Iisusan

(Mark. 14:10-11; Luk. 22:3-6)

14Sit üksi niilöis kahtestostu opastujas, kudaman nimi oli Juudu Iskariot, meni ülimäzien pappiloin luo15da sanoi: «Äijängo annatto, ku minä andanen Iisussua teijän käzih?» Hüö maksettih hänele kolmekümmen hobjud'engua.16Täs lähtijen häi ečii mostu aigua, konzu vois andua Iisussua heijän käzih.

Äijänpäivän vero

(Mark. 14:12-21; Luk. 22:7-14, 21-23; Iiv. 13:21-30)

17Rieskanleivän pruazniekan enzimäzennü päivännü opastujat tuldih Iisusan luo i sanottih: «Kunnebo Sinä tahtot, ku müö varustazimmo Sinule Äijänpäivän veron?»18Iisus sanoi heile: «Mengiä linnah.» Sit Häi n'evvoi heile kenen luo mennä da käski sanuo sille ristikanzale: «Opastai sanoi: Minun aigu on lähäl. Sinun luo minä tahton süvvä Äijänpäivän veron omien opastujienke.»19Opastujat luajittih muga, kui Iisus oli heile käskenüh. Hüö varustettih Äijänpäivän vero.

20Konzu tuli ehtü, istuihes Iisus stolah kahtentostu opastujanke.21Süvves Häi sanoi: «Toven sanon teile: üksi teis menettäü minuu.»22Opastujile rodih ülen paha mieles i hüö ruvettih küzelemäh toine toizele jälles: «Ižändü, ethäi taki minuu duumaiče?»23Häi vastai heile: «Ken painoi leibiä ühteh astieh minunke, se menettäü minuu.24Ristikanzan Poigu lähtöü juuri muga, kui Häneh näh on sanottu Pühis Kirjutuksis, no paha rodieu sille, ken menettäü Ristikanzan Poigua! Parembi ollus sil ristikanzal olla rodiemattah.»25Sit Juudu, Iisusan menettäi, sanoi Hänele: «Ravvi, enhäi se ole minä?» «Sinä sen sanoit», sanoi Iisus.

Iisus luadiu pühän veron

(Mark. 14:22-26; Luk. 22:15-20; 1 Kor. 11:23-25)

26Süöndän aigua Iisus otti leivän, kiitti sit Jumalua, lohkai leivän, andoi opastujile da sanoi: «Otakkua, süögiä. Tämä on minun rungu.»27Sit Häi otti mal'l'an, kiitti Jumalua, andoi mal'l'an heile i sanoi: «Juogua täs kaikin.28Tämä on minun veri, sovun veri, kudai valutetah äijis ristikanzois tuači, ku prostittazihes heijän riähkät.29Minä sanon teile: minä en rodei juomah tädä viinumuarjupuun annettuu enne sidä päiviä, kuni minun Tuatto ei ota kaikkie valdua, sit juon uuttu viinua teijänke.»

30Hüö pajatettih malittuvirzi da lähtiettih Voipuumäile.

Iisus ennustau Pedrin kieldävündän Hänes

(Mark. 14:27-31; Luk. 22:31-34; Iiv. 13:36-38)

31Sit Iisus sanoi heile: «Tänüön tüö kaikin hülgiättö minuu; onhäi Pühis Kirjutuksis sanottu: 'Minä lüön paimoidu, i lammasjoukko levieü.'32No kuollielois nostuu minä menen enne teidü Galileih.»33Pedri sanoi Iisusale: «Hos kaikin hüllätänneh Sinuu, minä nikonzu en hülgiä.»34«Toven minä sanon sinule», sanoi Iisus, «tänüön, enne ku laulau kukki, sinä kolme kerdua kieldävüt minus.»35Pedri sanoi Hänele: «Hos pidänöü kuolta Sinunke, sitgi minä en kieldävü Sinus.» Nenga sanottih kai toizetgi opastujat.

Iisus molihes Gefsimanies

(Mark. 14:32-42; Luk. 22:39-46)

36Sit Iisus tuli opastujienke Gefsimanii-nimizeh saduh. Häi sanoi opastujile: «Istukkua täs sil aigua, kuni minä lähten molimmos tua.»37Häi otti kerale Pedrin da kaksi Zevedein poigua. Tusku da ahtistus valdai Hänen.38Sit Häi sanoi heile: «Minun hengi on suuris tuskis, kuolendutuskis: olgua täs da püzükkiä jallas minunke.»39Häi meni vähästü loitombakse, painui rožin muadu vaste da rubei molimahes: «Ku suannou, Tuatto, mengäh tämä mal'l'u siiriči minus. No anna rodieu ei muga, kui minä tahton, a kui tahtot Sinä.»

40Sit Häi meni opastujien luo i tabai heidü maguamas. «Ettogo ni ühtü čuassuu voinnuh olla jallas minunke!» sanoi Häi Pedrile.41«Olgua jallas da moliettokseh, ku etto puuttus muanitukseh. Hengi on tahtoi, ga rungu on vähävägine.»

42Uvvessah, toizen kerran, Häi meni loitombakse da moliihes: «Tuatto, ku tämä mal'l'u ei voinne mennä minus siiriči minun juomattah, ga sit roikkah Sinun tahton mugah.»43Opastujien luo tulduu Häi müös nägi heidü maguamas, uni vedi heijän silmät umbeh.44Häi jätti heidü, meni da moliihes kolmanden kerran, müös moizil sanoil.45Sit Häi tuli opastujien luo da sanoi heile: «Ainosgo vai maguatto da huogavutto? Aigu tuli. Ristikanzan Poigu annetah riähkähizien käzih.46Noskua, läkkiä minunke! Kačokkua, minun menettäi on jo lähäl.»

Iisussua otetah kiini

(Mark. 14:43-50; Luk. 22:47-53; Iiv. 18:3-12)

47Konzu Iisus vie pagizi, tuli sih Juudu, üksi niilöis kahtestostu. Hänenke tuli suuri miesjoukko, kudamua tuöttih ülimäzet papit da rahvahan vahnimat. Kaikil oli miekat da seibähät käzis.48Iisusan menettäi jo ielpäi sanoi heile, mittuman merkin häi andau: «Kelle minä suudu annan, se on Häi. Otakkua Händü.»49Häi meni kohti Iisusan luo da sanoi: «Terveh, ravvi!» da andoi Hänele suudu.50Iisus sanoi hänele: «Kačovai mindäh sinä tulit tänne, velli?» Sit miehet tuldih lähembäkse, tavattih Iisussua da otettih Händü kiini.

51Sit üksi niilöis, kudamat oldih Iisusanke, vieldi miekan huodras, iški ülimäzen papin käskülästü da leikkai hänel korvan.52Iisus sanoi hänele: «Pane miekku huodrah. Ken tartuu miekkah, se miekas suau surman.53Vai smietitgo, en vois küzüö abuu Tuatal? Sit Häi kerras tüöndäs minun luo enämbän ku kaksitostu legionua*a anhelii.54No kuibo sit tuldas tovekse Pühät Kirjutukset, kudamis sanotah, nenga pidäü roijakseh?»

55Sit Iisus sanoi sille miesjoukole: «Tüö tulitto minuu ottamah miekoin da seibähienke, buitegu minä olen rozvo. Joga päiviä minä istuin jumalankois opastamas, i tüö etto ottanuh minuu.56No kai tämä rodih sikse, ku Jumalan iänenkandajien kirjutukset tuldas tovekse.»

Sit kai opastujat hüllättih Händü da pajettih.

Iisus N'evvokunnan ies

(Mark. 14:53-65; Luk. 22:54-55, 63-71; Iiv. 18:13-14, 19-24)

57Iisusan kiiniottajat lähtiettih viettämäh Händü ülimäzen papin Kaifan edeh, kunne jo kerävüttih zakonanopastajat da rahvahan vahnimat.58Pedri astui Hänele jälles loitombazennu juuri ülimäzen papin pihah suate, meni veriäs südämeh da istuihes käsküläzien joukkoh, ku tahtoi nähtä, mih kai lopeh.

59Ülimäzet papit da kai N'evvokundu ečittih kielahuol luajittuu tovestustu Iisussua vastah, gu voidas sit tappua Händü.60No hüö ei löüttü mostu, hos äijät tuldih edeh da viäritettih Händü kielahuol. Jälgimäi tuli kaksi miestü,61i hüö sanottih: «Tämä mies sanoi: 'Minä voin levittiä jumalankoin da kolmes päiväs nostua sen.'»

62Sit ülimäine pappi nouzi da küzüi Iisusal: «Etgo vastua nimidä nämih viäritändöih?»63No Iisus oli vaikkani. Sit ülimäine pappi sanoi Hänele: «Minä käsken sinule elävän Jumalan nimes: sano meile, oletgo sinä Messii, Jumalan Poigu.»64«Sinä sen sanoit», sanoi Iisus. «A minä sanon teile: täs lähtijen tüö näittö Ristikanzan Poigua istumas Vägevän Jumalan oigiel puolel da tulemas alah taivahan pilvien piäl.»65Sit ülimäine pappi revitti oman sovan da sanoi: «Häi nagrau Jumalua. Kenenbo vie sanoi meile pidäü? Kuulittohäi, kui häi pani iččiedäh Jumalan rinnale.66Kuibo duumaičetto?» Hüö vastattih: «Häi on viärü, hänel pidäü kuolta.»

67Sit hüö sülgiettih Hänele silmih i perrettih Händü. Toizet iškiettih Händü korvale68i sanottih: «Sano meile, Messii, ken sinuu löi!»

Pedri kieldävüü Iisusas

(Mark. 14:66-72; Luk. 22:56-62; Iiv. 18:15-18, 25-27)

69A Pedri istui pihal. Hänen luo tuli üksi käsküläsnaine da sanoi: «Sinägi olit Iisusanke, sen galileilazenke.»70Pedri puččiihes kaikkien kuulten da sanoi: «En tiijä, mih niškoi sinä pagizet.»71Konzu häi meni lähembäkse veriädü, händü nägi toine naine i sanoi sie olijoile: «Tämä oli Iisusanke, sen Nazariettalazenke.»72Müös Pedri puččiihes da sanoi: «Hengiristu, en tunne sidä miestü.»73Kodvazen olduu tuli hänen luo vie muidu, kudamat seizottih sie. Hüö sanottih Pedrile: «Tottu sinägi olet üksi heis, se nägüü sinun paginluavus.»74Sit Pedri rubei kiistämäh: «Minä pagizen tottu. En tunne sidä miestü. Tazakkah Jumal minule, ku kielastannen.» Sil aigua lauloi kukki.75Pedri musti sanat, kudamat oli sanonuh Iisus: «Enne ku kukki laulau, sinä kolme kerdua kieldävüt minus.» Häi lähti siepäi da abieh itki.


*а 26:53 Legionu – 6000 hengie.

предыдущая глава Глава 26 следующая глава