Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII MATFEIN MUGAH

Глава 27

Iisus annetah Pilatale käzih

(Mark. 15:1; Luk. 23:1-2; Iiv. 18:28-32)

1Aijoi huondeksel kai ülimäzet papit da rahvahan vahnimat kerävüttih paginale, kui tappua Iisussua.2Händü sivottih nuorih, viettih siepäi iäres i annettih muaherran Pilatan käzih.

Juudan surmu

(Ap.r. 1:18-19)

3Konzu Juudu, Iisusan menettäi, nägi, Iisussua suudittih surmah, häi jo žiälöičči, ku luadii pahoi. Häi vedi järilleh ülimäzile pappiloile da rahvahan vahnimile net kolmekümmen hobjud'engua, kudamat oli heis suannuh,4da sanoi: «Minä luajiin riähkiä, ku menetin oigien veren.» No hüö sanottih: «Se ei ole meijän dielo. Kačo iče iččiedäs.»5Juudu lükkäi d'engat jumalankoin lattiele, lähti da ripustih.

6Sit ülimäzet papit otettih net d'engat da sanottih: «Nämii d'engoi ei sua panna jumalankoin d'engoih, se on veren hindu.»7I keskenäh paistuu hüö ostettih nämih d'engoih padoinluadijan peldo vierasmualazile kalmismuakse.8Sendäh sidä pelduo vie tänäpäigi sanotah Veripellokse.9Muga tuldih tovekse nämä Jumalan iänenkandajan Jeremien sanat:
– Hüö otettih net kolmekümmen hobjud'engua,
hindu, kudaman Izrail'an rahvas pani Hänele,
10da ostettih sih padoinluadijan peldo,
muga kui Taivahalline Ižändü oli minule käskenüh.

Iisus Pilatan ies

(Mark. 15:2-15; Luk. 23:3-5, 13-25; Iiv. 18:33-19:16)

11Iisus seizoi muaherran Pilatan ies. Muaherru küzüi Hänel: «Oletgo sinä jevreilöin suari?» Iisus vastai: «Sinä sen sanoit.»12I konzu ülimäzet papit da rahvahan vahnimat viäritettih Händü, Häi ei vastannuh nimidä.13Sit Pilat sanoi Hänele: «Etgo kuule, mis äijäs sinuu viäritetäh?»14No Iisus ei vastannuh ni ühteh hänen küzündäh, i muaherru äijäl diivihes sidä.

15Pruazniekan aigua muaherru ainos piästi välläle ühten kiiniotettulois, sen, kudamua tahtoi rahvas.16Oli sie türmäs üksi kuulužu rozvo, kudamua sanottih [Iisus] Varavvakse.17Konzu rahvas kerävüttih, Pilat küzüi heil: «Kedä pidäü teile piästiä, [Iisus] Varavvua vai Iisussua, kudamua sanotah Messiekse?»18Häi, näit, tiezi, hüö vihattih Iisussua da sendäh annettih hänen käzih.

19Konzu Pilat istui sud'd'an sijal, hänen naine tüöndi hänele viestin: «Älä luaji nimidä sille oigiele miehele. Minul tuskuau vačan unen täh, kudaman näin Häneh näh tänäpäi.»20No ülimäzet papit da rahvahan vahnimat üllütettih rahvastu, ku rahvas küzüttäs piästiä Varavvua, a Iisussua tappua.21Muaherru küzüi: «Kudamua nämis kahtes tüö tahtotto, ku minä piästäzin?» Hüö vastattih: «Varavvua.»22Pilat küzüi: «A midä sit minul pidäü luadie Iisusale, kudamua sanotah Messiekse?» Hüö kaikin vastattih: «Nuaglittahes ristah!»23Sit muaherru sanoi: «Midä pahua häi luadii?» No hüö kirruttih vie enämbäl: «Nuaglittahes ristah!»

24Pilat nägi, täs ni mi ei auta, a hälü oli algamas. Häi otti vettü, pezi käit rahvahan ies da sanoi: «Minä en ole viärü tämän miehen veres. Kačokkua iče.»25Sit kai rahvas kirruttih: «Anna hänen veri tulou meile da meijän lapsien piäle!»26Sit Pilat piästi heile Varavvan, a Iisussua häi käski rozgittua da andoi ristah nuaglittavakse.

Saldatat nagretah Iisussua

(Mark. 15:16-20; Iiv. 19:2-3)

27Sit Pilatan saldatat viettih Iisussua muaherran dvorčah i kerättih kogo saldattujoukko Hänes ümbäri.28Hüö jaksatettih Händü i pandih piäle tuliruskei soba,29punottih čökittäjis oksis venku da pandih piäh. Oigieh kädeh hüö annettih keppi, iče heitüttih polvilleh Hänen edeh i niäritettih Händü: «Terveh, jevreilöin suari!»30Sit hüö sülgiettih Häneh, otettih käis keppi da lüödih sil Händü piäh.31Külläl nagrettuu, hüö otettih Hänel se ruskei soba, sellitettih Händü iččeh sobih da lähtiettih viettämäh ristah nuaglittavakse.

Iisussua nuaglitah ristah

(Mark. 15:21-32; Luk. 23:26-43; Iiv. 19:17-27)

32Matkal saldatat nähtih kirinielaine mies, kudaman nimi oli Simon. Händü hüö pandih kandamah Iisusan ristua.33Konzu tuldih sih kohtah, kudamua sanotah Golgofakse, Piäkul'l'ukkukohtakse,34tarittih Iisusale viinua, kudamah oli sevoitettu sappii. Häi opii sidä, no ei tahtonuh juvva.

35Saldatat nuaglittih Händü ristah, sit juattih keskenäh Hänen sovat, pandih puikkoh.36Iče istuttihes da vardoittih Händü sie.37Hänen piän piäle ristah pandih kirjutus, kudai ozutti, mis Händü viäritetäh: «Tämä on Iisus, jevreilöin suari.»38Ühtes Hänenke ristah nuaglittih kaksi rozvuo, üksi oigiele, toine hurale puolele.

39Siiričiastujat nagrettih Händü, lekutettih piädü40da sanottih: «Sinähäi voit levittiä muah jumalankoin da kolmes päiväs nostua sen! Ga sit piästä iččiedäs, ku ollet Jumalan Poigu. Heitü ristaspäi.»41Nenga nagrettih Händü i ülimäzet papit, zakonanopastajat da rahvahan vahnimat. Hüö sanottih:42«Toizii häi piästi, a iččiedäh ei voi piästiä. Häi on Izrail'an suari; anna heittüü nügöi ristas, sit müö uskommo häneh.43Häi uskoi Jumalah; anna Jumal piästäü händü nügöi, ku ollou häneh mieldünüh. Häi vet sanoi iččie Jumalan Poijakse.»44Muga kirottih Händü rozvotgi, kudamii nuaglittih ristah ühtes Hänenke.

Iisusan kuolendu

(Mark. 15:33-41; Luk. 23:44-49; Iiv. 19:28-30)

45Kuvvendel čuasul, puolenpäivän aigua, kaikel mual rodih pimei, i sidä pimiedü kesti üheksändeh čuassuh suate.46I läs üheksättü čuassuu Iisus kirgai äijäl: «Eli, Eli, lama sabahtani?» Se on: 'Jumaloini, Jumaloini, mindäh Minuu hülgäit?'47Sen kuultuu sanottih erähät niilöis, kudamat sit seizottih: «Häi kuččuu Il'l'ua.»48Sil sanal üksi heis juoksi, otti gupkan, kastoi sen muigieh viinah, pani kepin piäh da andoi Hänele juvva.49No erähät sanottih: «Annas kačommo, tulougo Il'l'u händü piästämäh.»50Sit Iisus vie kerran kirgai äijäl i andoi hengen.

51Juuri sil aigua jumalankoin keskuszuavessi rebii kahtekse ülähänpäi alahah suate. Mua särizi, kallivot hallettih,52kalmat avavuttih, i äijien kuolluzien jumalanuskojien rungat elavuttih.53Hüö lähtiettih kalmoispäi, a Iisusan kuollielois nostuu tuldih pühäh linnah i jiävittihes sie äijile.

54No konzu suanpiällikkö da net, kudamat hänenke vardoittih Iisussua, nähtih muan särizendü da midä muudu vie rodih, hüö äijäl pöllästüttih da sanottih: «Tämä tottu oli Jumalan Poigu!»

55Oli sie äijü naiziigi, kudamat kačottih loitombazennu. Hüö tuldih Iisusanke Galileispäi da avvutettih Hänele.56Heijän joukos oldih Magdalan Marija da Marija, Juakoin da Josifan muamo, da Zevedein poigien muamo.

Iisusan muahpanendu

(Mark. 15:42-47; Luk. 23:50-56; Iiv. 19:38-42)

57Ehtäl tuli üksi bohattu mies Arimatiespäi, hänen nimi oli Josif i häigi oli Iisusan opastui.58Häi meni Pilatan luo da küzüi, voisgo ottua Iisusan rungan. Pilat käski andua rungan hänele.59Josif otti Iisusan rungan, kiärii puhtahah paltinah60i pani sen uudeh kalmukoloh, kudaman oli louhinnuh kallivoh iččeh näh. Häi vieretti suuren kiven kalmukolonsuuh da lähti iäres.61Sie oldih i Magdalan Marija da se toine Marija; hüö istuttih kalman vastal.

62Tossupiän – se oli suovattu – ülimäzet papit da fariseit kerävüttih Pilatan luo63i sanottih: «Herru, müö mustammo, gu se kielastelii vie elos olles sanoi: 'Kolmen päivän peräs minä nouzen kuollielois.'64Käske sit hüvin vardoija sidä kalmua kolmandeh päiväh suate, ku hänen opastujat ei tuldas da ei varrastettas händü da sanottas rahvahale: 'Häi nouzi kuollielois.' Jälgimäine kielastus olis sit pahembi enzimästü.»65Pilat sanoi heile: «Täs teile vardoiččijat, mengiä da vardoikkua kalmua muga hüvin kui voitto.»66Hüö mendih kalmale, pandih kalmansuus olijah kiveh pečatti, a sen rinnale jätettih vardoiččijat.


предыдущая глава Глава 27 следующая глава