Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII IIVANAN MUGAH

Глава 11

Iisus nostattau Luazarin

1Eräs Luazari-nimelline mies oli voimatoi. Häi eli Vifanies, sit samazes küläs, kus elettih Marija da sen sizär Marpu.2Marija oli se samaine naine, kudai voideli Ižändän jallat hüväle tulijal pühävoil da pühkii net omil tukil, a voimatoi Luazari oli hänen velleh.

3Luazarin sizäret tüöttih Iisusale viesti: «Ižändü, se kedä Sinä suvaičet, on voimatoi.»4Sen kuultuu Iisus sanoi: «Ei tämä taudi ole kuolendakse, a on Jumalan kunnivokse: sen kauti Jumalan Poigu suau kunnivuo.»5Iisus suvaičči Marpua da hänen sizärdü, dai Luazarii.6Konzu Häi sai viestin Luazarin voimattomuos, Häi jäi vie kahtekse päiviä sinne, kus sil aigua piädüi olemah.7Sen jälgeh Häi sanoi opastujile: «Lähtekkiämmö järilleh Juudieh.»8Opastujat sanottih: «Ravvi, oletgo Sinä uvvessah sinne menos? Ammuigo jevreit tahtottih Sinuu kivittiä!»9Iisus sanoi heile: «Päiväs on kaksitostu čuassuu. Se, ken on päiväl liikkehel, ei öntästü, ku nägöü tämän muailman valgien.10No se, ken on liikkehel üöl, öntästeleh – eihäi hänes ičes ole valgiedu.»

11Tämän sanohuu Iisus ližäi: «Meijän Luazari-velli uinoi, no minä lähten händü nostattamah.»12Opastujat sanottih: «Ižändü, ku häi liennöü uinonnuh, sit piäzöü.»13Iisus pagizi Luazarin kuolendah näh, no opastujat toivottih, Häi pagizou maguandah näh.14Sikse Iisus sanoi kohti: «Luazari on kuolluh.15Teijän täh olen hüväs mieles, ku en olluh sie. Läkkiä hänen luo. Midä sie rodieu, se lujendau teijän uskuo.»16Sit Homa, kudamua vie toizin sanottih Didimoksekse, sanoi toizile opastujile: «Läkkiä, müögi kuolemmo ühtes Hänenke.»

17Konzu Iisus piäzi perile, Hänele sanottih: «Luazari jo n'elläs päivü on muas.»18Vifanii oli lähäl Jerusalimua, nenga viijentostu stadionan*a piäs,19i äijü jevreidü oli tulluh urostamah Marpua da Marijua vellen kuolenduigävis.

20Ku Marpu sai kuulta Iisusan tulendah näh, häi lähti Hänele vastah, a Marija istui kois.21Marpu sanoi Iisusale: «Ižändü, ku olluzit tiä, velli ei kuollus.22No nügöigi tiijän – Jumal andau Sinule kai, midä vai pakinnet.»23Iisus sanoi: «Velles nouzou kuollieloispäi.»24Marpu vastai: «Tiijän, häi nouzou jälgimäzennü päivännü, kuollieloisnouzendupäivännü.»25Iisus sanoi: «Minä olen kuollieloisnouzendu dai elos. Ken uskou minuh, se eläü, hos i kuollou,26i ni üksi, ken eläü da uskou minuh, ilmazes ijäs ei kuole. Uskotgo tämän?»27«Uskon, Ižändü», vastai Marpu, «minä uskon – Sinä olet Messii, Jumalan Poigu, kudamale oli lepittü tulla muailmah.»

28Tämän sanottuu Marpu lähti, kučui Marija-sizärdü i peitoči sanoi: «Opastai on tiä i kuččuu sinuu.»29Tämän kuultuu Marija kerras nouzi i lähti Iisusan luo.30Iisus ei vie tulluh küläh, a viegi oli sie, kus Marpu Händü nägi.31Konzu jevreit, kudamat oldih Marijanke pertis urostamas händü, nähtih, kui Marija kerras nouzi da lähti pihale, hüö lähtiettih hänele peräh. Hüö smietittih häi menöü kalmale itkemäh.32Konzu Marija tuli sinne, kus oli Iisus, i nägi Händü, häi heitüi Hänele jalgoih i sanoi: «Ižändü, ku olluzit tiä, minun velli ei kuollus.»33Ku Iisus nägi Marijua itkemäs i hänenke tulluzii jevreilöi sežo itkemäs, se Händü liikutti süväinjuurii müö.34Häi küzüi: «Kusbo on hänen kalmu?» «Ižändü, tule kaččomah», vastattih hüö.35Iisus itki.36Jevreit sanottih: «Kačokkua, min armahus oli Hänele Luazari!»37No erähät heis sanottih: «Ku Häi avai sogien silmät, eigo voinnus vastustua Luazarin surmua?»

38Suures pahas mieles Iisus tuli Luazarin kalmale. Se oli kallivon kolo, kudaman suus oli kivi.39«Otakkua kivi iäre», käski Iisus, no Marpu, kuolluon sizär, sanoi Hänele: «Ižändü, häi jo kuariččou, jo n'elläs päivü on sie.»40Iisus vastai: «Engo sanonuh sinule: ku uskonet, sit suat nähtä Jumalan taivahallizen väin?»

41Kivi otettih iäre kolon suuspäi. Iisus nosti silmät üläh da sanoi: «Tuatto, minä kiitän Sinuu, ku kuulet minuu.42Minä tiijän, Sinä kuulet minuu ainos, no sanoin tämän ümbäri seizojien rahvahien täh, ku hüö uskottas: minä olen Sinun tüöttü.»43Tämän sanottuu Iisus kirgai äijäl: «Luazari, tule iäre siepäi!»44Kuolluh tuli kalmaspäi, jallat da käit sidielöis, rožat paikal katetunnu. Iisus sanoi: «Keritäkkiä händü, anna häi menöü.»

Iisus tahtotah tappua

(Matf. 26:1-5; Mark. 14:1-2; Luk. 22:1-2)

45Äijät niilöis jevreilöis, kudamat käüdih Marijan luo da nähtih, midä Iisus luadii, uskottih Häneh.46No erähät heis mendih fariseiloin luo da sie saneltih, midä Iisus oli luadinuh.47Ülimäzet papit da fariseit kerättih N'evvokundu da küzüttih sil: «Midä meil ruadua? Se mies luadiu äijän tunnusruaduo.48Ku andanemmo vällän hänele jatkua nämii ruadoloi, kaikin ruvetah uskomah häneh, i sit Riiman saldatat tullah da otetah meil sego mua, sego rahvas.»49Sit üksi heis, Kaifu, kudai sinä vuonnu oli ülimäzennü papinnu, sanoi: «Tüö etto ellendä nimidä.50Ettogo ellendä, ku üksi mies kuollou rahvahan puoles, se on meile parembi, miku hävies kai rahvas?»51Tämä ei olluh hänen oma mieli, a sen vuvven ülimäzennü papinnu häi ennusti: Iisusal pidäü kuolta rahvahan puoles,52i ei vai tämän rahvahan puoles, a vie sikse, ku kerätä ühteh levälleh olijat Jumalan lapset.

53Sit päiväs lähtijen N'evvokundu otti mieleh tappua Iisussua.54Sendäh Iisus enämbi ei kävellüh nägevis Juudiedu müö, a siirdüi lähembäkse elämättömiä muadu. Sie Efraim-nimizes linnas Häi oli omien opastujienke.

55Jevreilöin Äijänpäivän pruazniekku oli lähäl, i külispäi äijät tuldih Jerusalimah enne Äijiäpäiviä puhtastumizen menoloi pidämäh.56Hüö ečittih Iisussua i paistih keskenäh jumalankois: «Midäbo arbailetto? Onnuako häi ei tule pruazniekale.»57Ülimäzet papit da fariseit oli annettu käskü sanuo heile Iisusan olendukohtu, ku ken sen tiedänöü, ku hüö sit voidas ottua Händü kiini.


*a 11:18 Nenga kolmen kilometrin piäs.

предыдущая глава Глава 11 следующая глава