Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII MATFEIN MUGAH

Глава 25

Tolkukkahat da tolkuttomat neidizet

1«Konzu se päivü tulou, Tai- vahallizen valdu on nengoine. Oli kümmene neidistü, kudamat otettih lampat da lähtiettih sulhazele vastah.2Viizi heis oli tolkuttomua, a viizi oli tolkukastu.3Tolkuttomat otettih lampat, no ei otettu pühävoidu.4A tolkukkahat otettih lampat da vie pühävoidu astieloih.5Sulhaine hätkestüi, neidizil rodih uni, i hüö kaikin uinottih.6Süväinüös kajahtih iäni: 'Sulhaine tulou! Mengiä hänele vastah.'7Sit kai neidizet havačuttih i ruvettih kohendamah tuldu lampois.8Tolkuttomat sanottih tolkukkahile: 'Annakkua meile pühävoidu, meijän lampat sammutah.'9No tolkukkahat vastattih: 'Emmo voi andua. Sit ei tävvü ni teile, ni meile. Mengiä parembi müöjien luo da ostakkua.'10Konzu hüö lähtiettih ostamah, tuli sulhaine. Neidizet, kudamat oldih valmehet, mendih hänenke svuad'butaloih, i veräi sinne salvattih.11Müöhembi tuldih toizetgi neidizet. Hüö sanottih sulhazele: 'Ižändü, ižändü, avua meile veräi!'12No häi vastai heile: 'Toven sanon teile: minä en tunne teidü.'

13Olgua tüögi valmehet, ku etto tiijä ni päiviä, ni čuassuu.»

Käsküläzile annetut d'engat

(Luk. 19:11-27)

14«Sit rodieu muga, kui rodih, konzu üksi mies lähti loittozeh muah. Enne lähtendiä häi kučui omii käsküläzii da andoi heile omat elot kačottavakse.15Ühtele häi andoi viizi talantua, toizele kaksi, a kolmandele ühten, jogahizele sen n'eroloi müöte, da iče ajoi iäre.

16Se, kudai sai viizi talantua, kerras meni da pani d'engat dieloh da sai niilöih vie viizi talantua.17Se, kudai sai kaksi talantua, sežo sai niilöih vie kaksi.18A se, kudamale annettih üksi talantu, meni, kaivoi havvan da peitti muah ižändän talantan.

19Meni äijü aigua, i ižändü tuli kodih da rubei küzümäh heis čottua annettulois d'engois.20Se, kudai oli suannuh viizi talantua, tuli da toi vie toizet viizi da sanoi: 'Ižändü, viizi talantua sinä minule annoit, a minä sain niilöin vuoh vie toizet viizi.'21Ižändü sanoi: 'Moločču! Sinä olet hüvä da surematoi käsküläine. Ku sinuh sai uskuo pienes dielos, minä annan sinule suurembat dielot kačottavakse. Tule da pie hüviä mieldü minunke!'

22Tuli i se, kudai oli suannuh kaksi talantua, da sanoi: 'Ižändü, kaksi talantua sinä minule annoit. Kačo, minä sain niilöih vie kaksi.'23Ižändü sanoi: 'Moločču! Sinä olet hüvä da surematoi käsküläine. Ku sinuh sai uskuo pienes dielos, minä annan sinule suurembat dielot kačottavakse. Tule da pie hüviä mieldü minunke.'

24Sit tuli segi, kudai oli suannuh ühten talantan, da sanoi: 'Ižändü, minä tiijän, sinä olet kovasüdämelline mies: sinä leikkuat sie, kus et külvänüh, da keriät sie, kunne et lükkinüh.25Minä varain sinuu da sendäh peitin sinun talantan muah. Kačo, täs on sinun talantu.'26Ižändü sanoi: 'Sinä paha da lašku käsküläine! Sinä tiezit: minä leikkuan sie, kus en külvänüh, i keriän sie, kunne en lükkinüh.27Sit sinul pidänüs panna minun d'engu bankah. Sie sen hindu olis nossuh, i tulduu minä suannuzin oman talantan korronduksienke.28Otakkua hänel talantu da annakkua sille, kudamal on kümmene talantua.29Jogahizele, kel on, annetah vie, i hänel rodieu kübimän külläl. A kel ei ole, sil otetah iäre segi, mi hänel on.30Lükäkkiä tai pädemätöi käsküläine pihale pimieh. Sie roih itkuu da hambahien kridžaitustu.'»

Jälgimäine suudo

31«No konzu Ristikanzan Poigu tulou taivahallizes väis da valgies i Hänenke tullah kai anhelit, Häi istuhes omale kunnivon valdusijale.32Hänen edeh kerätäh kai rahvahat, i Häi eroittau net toine toizes, kui paimoi eroittau lambahat kozis.33Lambahii Häi panou oigiele puolele ičes, a kozii hurale.34Sit suari sanou oigiel puolel olijoile: 'Tulgua, minun Tuatan blahoslovitut, i otakkua kodivuitikse valdukundu, kudai on teih niškoi varustettu muailman luajindua müöte.35Minul oli n'älgü, i tüö annoitto minule süvvä; minuu juotatti, i tüö annoitto minule juvva; minä olin teile vieras, a tüö otitto minuu pertih.36Minä olin alasti, tüö šuorititto minuu; olin voimatoi, i tüö piittö minus huolen; olin türmäs, tüö tulitto minun luo.'

37Sit oigiet sanotah Hänele: 'Ižändü, konzubo müö näimmö Sinuu n'älläs da süötimmö, juomanjalos da juotimmo?38I konzubo müö näimmö Sinuu vierahannu da otimmo pertih, alasti olijannu – i šuoritimmo?39I konzu müö näimmö Sinuu voimattomannu libo türmäs da tulimmo Sinun luo?'40Sit suari vastuau heile: 'Toven sanon teile: kai, midä tüö luajiitto vähävägizimälegi nämis minun vellilöis, sen tüö luajiitto minule.'

41Sit Häi sanou hural puolel olijoile: 'Mengiä iäre minus, tüö kirotut. Mengiä ilmanigäzeh tuleh, kudai on varustettu pahalazele da hänen anheliloile.42Minul oli n'älgü, i tüö etto andanuh minule süvvä; minuu juotatti, i tüö etto andanuh minule juvva,43minä olin teile vieras, tüö etto ottanuh minuu pertih; minä olin alasti, tüö etto šuoritannuh minuu; olin voimatoi, olin türmäs, i tüö etto tulluh minuu tiijustamah.'

44Sit hüögi küzütäh Hänel: 'Ižändü, konzubo müö näimmö Sinuu n'älläs libo juomanjalos, libo vierahannu, libo alasti olijannu, libo voimattomannu libo türmäs i emmo avvutannuh Sinule?'45Sit Häi vastuau heile: 'Toven sanon teile: kaiken, midä tüö jätittö ruadamattah ühtele nämis vähävägizimis, sen tüö jätittö ruadamattah minule.'

46I nämä mennäh ilmanigäzih muokkih, a oigiet – ilmanigäzeh elaigah.»


предыдущая глава Глава 25 следующая глава