Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII MATFEIN MUGAH

Глава 21

IISUSAN RUADO JERUSALIMAS 21-22


Iisus ajau oslal Jerusalimah

(Mark. 11:1-11; Luk. 19:28-40; Iiv. 12:12-19)

1Konzu hüö jo lähettih Jeru- salimua da tuldih Betfageih Voipuumäile, Iisus tüöndi ielpäi kahtu opastujua2da sanoi heile: «Mengiä vastalpäi olijah küläh. Sie tüö kerras lövvättö emäoslan paččahah sivotunnu da sällün sen rinnal. Keritäkkiä net da tuogua minule.3Ku ken sanonou teile midätahto, sanokkua: 'Ižändäle pidäü net, no Häi terväh tüöndäü net järilleh.'»

4Nenga rodih, ku stuanittazihes Jumalan iänenkandajan sanotut sanat:5
– Sanokkua Sion-tüttärele*a:
Kačo, sinun suari tulou sinun luo!
Häi tulou hüväsüdämellizennü,
ajau oslal da ruado-oslan sällül.
6Opastujat lähtiettih da ruattih muga, kui Iisus oli käskenüh.7Hüö tuodih oslu da sälgü da pandih omua sobua niilöin selgäh, i Iisus istuihes niilöin piäle.8Rahvastu oli ülen äijü, i hüö leviteltih omua sobua dorogale, erähät katkottih puulois oksii da lükittih niilöi dorogale.9Hänen iel da jälles astujat rahvas kirruttih:
– Osanna Davidan Poijale!*b
Blahoslovittu on Häi,
kudai tulou Ižändän nimes!
Osanna ülimäzes taivahas!

10Konzu Häi tuli Jerusalimah, kai linnu rubei kuohumah i kaikin küzeltih: «Ken Häi on?»11Rahvas sanottih: «Häi on Iisus, Jumalan iänenkandai, Galilein Nazarietaspäi.»

Jumalankoin puhtastamine

(Mark. 11:15-19; Luk. 19:45-48; Iiv. 2:13-22)

12Iisus meni jumalankodih da ajoi siepäi kai müöjät da ostajat. Häi kuadoi kai d'enganvaihtajien stolat da küühkölöin müöjien laučat13i sanoi heile: «Pühis Kirjutuksis on sanottu: 'Minun koil pidäü olla molindukoinnu', a tüö luajitto sen rozvoloin pezäkse.»

14Iisusan luo jumalankodih tuldih sogiet da rammat, i Häi piästi heidü.15No konzu ülimäzet papit da zakonanopastajat nähtih, mittumua kummua Häi luadiu, i kuultih, kui lapset jumalankois kirrutah: «Osanna Davidan Poijale!», hüö suututtih16da sanottih Hänele: «Kuuletgo, midä nuat sanotah?» «Kuulen», vastai Iisus. «Olettohäi tüö lugenuh nämä sanat: 'Lapsien da n'änniniekoin suut Sinä panet kiittämäh iččiedäs'?»17Häi jätti heidü sih, lähti linnaspäi da meni Vifanieh üökse.

Iisus kiruou smokvupuun

(Mark. 11:12-14, 20-24)

18Konzu aijoi huondeksel Iisus astui järilleh linnah, Hänele rodih n'älgü.19Häi nägi dorogupieles smokvupuun da meni sen rinnale, no ei löüdänüh puus muudu nimidä vai lehtie. Häi sanoi puule: «Anna sinä nikonzu enämbiä et kazvata andimii.» I smokvupuu kerras kuivi.20Konzu opastujat nähtih tämä, hüö diivuittihes i sanottih: «Kuibo neče smokvupuu nenga terväh kuivi?»21Iisus vastai heile: «Toven sanon teile: ku teil olis usko da teijän mielet ei levittäs kaksielepäi, sit tüö voizitto luadie ei vai sidä, midä rodih smokvupuule, a ku sanozitto tälle mäile: 'Nouze da hüppiä mereh', sit muga rodiesgi.22I kai, midä tüö uskonke pakičetto omas malitus, tüö suatto.»

Iisusal küzütäh Hänen valdah näh

(Mark. 11:27-33; Luk. 20:1-8)

23Iisus meni jumalankodih, i konzu Häi opasti sie, ülimäzet papit da rahvahan vahnimat tuldih Hänen luo da sanottih: «Mittumal vallal sinä nämii ruat? I ken sinule andoi sen vallan?»24Iisus vastai heile: «Minägi tahton küzüö teil ühtü dieluo. Ku tüö vastannetto minule, sit minägi sanon teile, mittumal vallal minä nämii luajin.25Kuspäi tuli Iivanan valdu ristie rahvastu? Taivahaspäi vai rahvahaspäi?»

Hüö paistih keskenäh: «Ku sanonemmo: 'Taivahaspäi', sit häi sanou meile: 'Mindähbo sit etto uskonuh Iivanua?'26No ku sanonemmo: 'Rahvahaspäi', sit meil pidäü varata rahvastu. Kaikinhäi pietäh Iivanua Jumalan iänenkandajannu.»27I hüö vastattih Iisusale: «Emmo tiijä.» Sit Häigi sanoi heile: «Ga sit minägi en sano teile, mittumal vallal minä nämii luajin.»

Arbaituspagin kahteh poigah näh

28«Midä tüö duumaičetto täh näh? Ühtel miehel oli kaksi poigua. Häi meni enzimäzen luo i sanoi: 'Poigu, mene rua tänäpäi viinumuarjupellol.'29Poigu vastai: 'En tahto', no sit jällespäi muutti mielet, da meni.

30Tuatto meni toizen poijan luo i sanoi sežo muga. Poigu vastai: 'Tuatto, minä menen', a iče ei mennüh.31Kudai nämis kahtes kuuli tuatan sanan?»

Hüö sanottih: «Enzimäine.»

Iisus sanoi heile: «Toven sanon teile: maksuloinkeriäjät da oman ičen müöjät naizet enne teidü piästäh Jumalan valdukundah.32Iivan tuli teijän luo ozuttamah teile oigiedu dorogua, a tüö etto uskonuh händü. No maksuloinkeriäjät da oman ičen müöjät naizet uskottih. Tüö sen näittö, no etto ni jällespäi muuttanuh mielii da etto uskonuh.»

Arbaituspagin viinumuarjupellon vuogruajih näh

(Mark. 12:1-12; Luk. 20:9-19)

33«Kuulkua vie toine arbaituspagin. Oli üksi ižändü, kudai istutti viinumuarjupellon, luadii aijan sit ümbäri, kaivoi viinupuzerdamon i luadii vardoičuslavan. Häi andoi pellon vuograh viinumuarjan kazvattajile, a iče lähti toizeh muah.

34Konzu tuli viinumuarjan keriändüaigu, tüöndi ižändü omii käsküläzii vuogruajien luo ottamah hänele kuulujua muarjuvuittii.35No vuogruajat tavattih hänen käsküläzii; kedägo perrettih, kedägo tapettih, kedägo kivitettih.36Sit ižändü tüöndi vie toizii käsküläzii, vie enämbän ku enzi kerral, dai niilöilegi hüö luajittih muga.37Jälgimäi häi tüöndi heijän luo oman poijan da sanoi: 'Minun poigua hüö ei ruohtita koskie.'38No konzu vuogruajat nähtih poigu, paistih hüö keskenäh: 'Tämä on se, kudai suau pellon; davaikkua tapammo händü, sit müö suammo hänen tuatan muat.'39Hüö tavattih händü, ribaitettih pellospäi aijan tuakse da tapettih.

40– Konzu tulou viinumuarjupellon ižändü, ga midä häi sit luadiu nämile vuogruajile?» küzüi Iisus.41Hüö vastattih: «Häi luadiu niilöile pahoile pahan lopun i andau pellon vuograh toizile viinumuarjan kazvattajile, kudamat annetah hänele kuuluju muarjuvuitti aijoin aijal.»

42Iisus sanoi heile: «Ettogo tüö nikonzu lugenuh Pühis Kirjutuksis:
– Se kivi, kudai koinluadijat hüllättih,
rodih čuppukivekse.
Ižändü on sen muga luadinuh,
i se on kummu meijän silmis.

43Sendäh minä sanon teile: Jumalan valdukundu otetah teil iäre, a annetah niilöile, kudamat eletäh Hänen tahtuo müöte.44[Ken tälle kivele langieu, se ruhjou omat luut, no kelle piäle se kivi pakkuu, sen lädžöttäü.]»

45Konzu ülimäzet papit da fariseit kuultih nämä Hänen arbaituspaginat, hüö ellendettih, Häi pagizou heih näh.46I hüö tahtottih ottua Händü kiini, no varattih rahvastu, ku rahvas piettih Händü Jumalan iänenkandajannu.


*a 21:5 Sion-tütär on Jerusaliman linnu.

*b 21:9 Osanna on jevrein kielen sana, meijän kielel se on «avvuta, piästä!». Nenga luajittih tervehüs suarile.

предыдущая глава Глава 21 следующая глава