Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII MATFEIN MUGAH

Глава 22

Suarin poijan svuad'bu

(Luk. 14:15-24)

1Iisus müös rubei pagizemah heile arbaituksil i sanoi:

2«Mittuine on Taivahallizen valdu? Kačokkua: Suari varustau poijalleh svuad'bua.3Häi tüöndi käsküläzii kuččumah svuad'burahvastu, no kučutut ei tahtottu tulla.4Sit häi tüöndi vie toizii käsküläzii da sanoi: 'Sanokkua kučuttuloile: Minä varustin pruazniekkustolan. Minun häkit da süötinvazat on iškiettü i kai on valmis. Tulgua svuad'bah!'5No hüö ni korvua ei kallattu. Erähät mendih iäre: ken pellole, ken omah laukkah,6a erähät tavattih käsküläzii, perrettih heidü da tapettih.7Suari suutui da tüöndi oman saldattujoukon, hävitti niilöi tappajii da polti heijän linnan.8A omile käsküläzile häi sanoi: 'Svuad'bu on varustettu, a kučutut ei sidä maksettu.9Ga mengiä sit ristudorogoile da kučukkua svuad'bah kaikkii, kedä sie näittö.'10Käsküläzet mendih dorogoile i kerättih kaikkii, kedä nähtih, pahoi dai hüvii, i svuad'butaloi rodih täüzi gost'ua.

11No ku suari meni kaččomah gostii, nägi häi sie miehen, kudai ei olluh sellinnüh svuad'busobih.12Häi sanoi sille miehele: 'Hüvä mies, kuibo sinä tulit tänne, ku et ole svuad'busovis?' Se ei virkanuh nimidä.13Sit suari sanoi käsküläzile: 'Sivokkua hänen käit da jallat da lükäkkiä händü pihale pimieh! Sie rodieu itkuu da hambahien kridžaitustu.'»14Sit Iisus sanoi: «Äijü on kučuttuu, no vähä on vallittuu.»

Küzümüs keisarin maksulois

(Mark. 12:13-17; Luk. 20:20-26)

15Sit fariseit lähtiettih da paistih keskenäh, kui olis tavata Iisussua sanakampih.16Hüö tüöttih Hänen luo omii opastujii irodalazienke sanomah: «Opastai, müö tiijämmö, sinä olet oigei da tovel n'evvot kaikile Jumalan dorogua. Sinä et varua nikedä, nikelle et opi ugodie, sinähäi et eroittele rahvahii.17Ga sit sano meile, kui sinä duumaičet: pidäügo andua keisarile nalougat vai ei?»18No Iisus ellendi heijän pahuon i sanoi: «Midäbo heittelettökseh? Miksebo opitto panna minule kampii?19Ozutakkua minule se d'engu, kudamal maksatto nalougat keisarile.» Hüö tuodih Hänele dinuaru.20Häi küzüi heil: «Kenenbo kuva da nimi täs on?»21Hüö sanottih: «Keisarin.» Sit Häi sanoi heile: «Annakkua sit keisarile se, mi on keisarin, a Jumalale se, mi on Jumalan.»22Tämän kuultuu hüö diivuittihes, sit jätettih Händü da lähtiettih iäre.

Iisusal küzütäh kuollielois-nouzendah näh

(Mark. 12:18-27; Luk. 20:27-40)

23Sennü päivännü tuldih Iisusan luo saddukeit, kudamat sanotah: «Kuollieloisnouzendua ei ole.» Hüö küzüttih Hänel:24«Opastai, Moisei on sanonuh: 'Ku mies kuollou lapsettomannu, hänen velli naigah hänen akas i luajikkah vellelleh lapsen.'25Meijän keskes eli seiččie vellestü. Enzimäine otti akan i kuoli, i ku hänel ei olluh lastu, leski jäi hänen vellelleh.26Muga rodih i toizele, kolmandele i kaikile seiččemele.27Jälgimäzennü kuoli akku.28Konzu kuolliet nostah, ga kenenbo akakse häi rodieu? Häi vet oli kaikkien velleksien akannu.»

29Iisus vastai heile: «Tüö oletto üöksüksis, ku etto tunne Pühii Kirjutuksii, ettogo Jumalan vägie.30Eihäi kuollielois nossuot naija eigo mennä miehele, hüö ollah ku anhelit taivahas.31A midä kuuluu kuollieloisnouzendah, olettohäi lugenuh teile kirjutetut Jumalan sanat:32'Minä olen Avraaman Jumal, Isakan Jumal i Juakoin Jumal'? Jumalale ei ole kuolluzii, kai ollah Hänele elävät.»33Tämän kuultuu rahvas diivuittihes Hänen opastandua.

Mittuine on kaikis suurin käskü?

(Mark. 12:28-34; Luk. 10:25-28)

34Konzu fariseit kuultih, Iisus salbai suun saddukeiloil, kerävüttih hüö ühteh.35I üksi heis, kudai oli zakonanopastai, tahtoi tavata Händü sanakampih da küzüi Hänel:36«Opastai, mi on suurin käskü Zakonas?»37Sit Iisus sanoi hänele: «Suvaiče Ižändiä, sinun Jumalua, tävvel südämel i kaikel hengel, i kaikel mielel.38Tämä on suurin da enzimäine käskü.39Toine, tämän jüttüine käskü on: 'Suvaiče lähimästü ku omua iččie.'40Nämien kahten käskün vuoh seizou kogo Zakon i kai Jumalan iänenkandajien kirjutukset.»

Davidan poigu da Davidan Ižändü

(Mark. 12:35-37; Luk. 20:41-44)

41Konzu fariseit kerävüttih ühteh, Iisus küzüi heil:42«Midä tüö duumaičetto Messieh näh? Kenen poigu Häi on?» «Davidan», vastattih hüö.43Sit Iisus sanoi fariseiloile: «Kuibo sit David Jumalan Henges sanou Händü omakse Ižändäkse, konzu sanou:44
– Taivahalline Ižändü sanoi minun Ižändäle:
Istu Minun oigiel puolel,
kuni en paina Sinun vihaniekkoi
Sinun jalloin alle.

45Sanokkua: kuibo sit Messii voibi olla hänen poijannu, ku David sanou Händü Ižändäkse?»

46Niken ei voinnuh sanuo Hänele vastah ni ühtü sanua; eigo ni üksi hengi sit päiväs lähtijen ruohtinuh küzüö Hänel nimidä.


предыдущая глава Глава 22 следующая глава