Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANHELI LUKAN KIRJUTTAMANA

Глава 13

Riähäššä eläjät kuollah

1Šiih šamah aikah Iisussan luo tuli ihmisie. Hyö kerrottih Galileijan eläjistä, kumpaset Pilatti käški tappua, kun hyö tuotih uhriksi elukkoja Jumalalla. Näin tuojien veri šekoutu uhri-elukkojen veren kera.2Iisussa vaštasi heilä: «Smietittäkö työ, jotta nämä miehet oltih riähkähisemmät kuin kaikki muut galileijalaiset, šentäh kun šuatih tuommoni loppu?3Mie šanon teilä: ei hyö oltu. Vain kun että kiäntyne riähistänä Jumalan puoleh, šamalla keinoin työ kaikki häviettä.4Tahi ne kahekšantoista, kumpaset kuoltih, konša Siloaman torni kuatu heijän piällä? Smietittäkö työ, jotta hyö oltih šuurempie pahanruatajie kuin muut jerusalimilaiset?5Mie šanon teilä: eipä oltu. Vain kun että kiäntyne riähistä Jumalan puoleh, työ kaikki kuoletta niin kuin hyöki.»

Pakina virattomašta puušta

6Iisussa šano tämän peittopakinan: «Yhellä ihmisellä kašvo viinasatušša fiikapuu. Hiän mäni šinne ta rupesi eččimäh fiikoja, vain ei löytän.7Šiitä Hiän šano satunhoitajalla: ‘Mie jo kolme vuotta käyn eččimäh täštä puušta fiikoja, vain en ole löytän. Kua še pois! Tyhjäh vain muata imöy.’8Satunhoitaja vaštasi: ‘Isäntä, anna še on vielä vuuvven. Mie kiännän muan šen ympäriltä ta panen tuahta.9Jošpa šiih enši vuotena tulou antimie. A kun ei, niin šiitä šen voipi hakata pois.’»

Iisussa parentau naisen šuovattana

10Iisussa opašti rahvašta šuovattana eryähäššä sinagogašša.11Šielä oli naini, kumpasešša oli kahekšantoista vuotta voimattomuon henki. Hiän oli kykräššä eikä voinun šuoristua šelkyäh.12Naisen nähtyö Iisussa kučču hänet luokšeh ta šano: «Naini, šie olet piäššyn vaivaštaš».13Hiän pani kiät naisen piällä, ta naini šamašša šuoristi šelkäh ta rupesi kiittämäh Jumalua.

14Sinagogan piämieš šiänty, kun Iisussa parenti šuovattana. Hiän šano rahvašjoukolla: «Netälissä on kuuši ruatopäivyä. Tulkua šilloin parentautumah, elkyä šuovattapäivänä.»15Hospoti vaštasi hänellä: «Oho šie pyhäkši luatiutuja! Eikö jokahini teistä piäššä šuovattana härkyä tahi oslua parrešta ta vie juomah?16Tätä Aprahamin tytärtä šaatana on pitän šivottuna jo kahekšantoista vuotta. Eikö häntä ois šuanun piäštyä näistä šiteistä šuovattana?»

17Iisussan vaššuštajilla tuli huikie, konša hyö kuultih nämä šanat. A ihmiset oltih mielissäh kaikista niistä šuurista ruatoloista, kumpasie Iisussa luati.

Gorčitsan šiemen ta taikinan hapatuš

(Matv. 13:31-33; Mark. 4:30-32)

18Šiitä Iisussa šano: «Mimmoni on Jumalan Valtakunta? Mih voisin šitä verrata?19Še on kuin gorčitsan šiemen, kumpasen mieš kylvi kotipeltoh. Še kašvo ta šiitä tuli šuuri puu, ta taivahan linnut luajittih pešie šen okšilla.»

20Iisussa vielä lisäsi: «Mih voisin verrata Jumalan Valtakuntua?21Še on kuin taikinan hapatuš. Konša naini ševotti šen hapatukšen kolmeh vakkah jauhuo, koko taikina muikosi.»

Ovi Jumalan Valtakuntah on kaitani

(Matv. 7:13-14, 21-23)

22Matateššah Jerusalimih Iisussa käveli linnašta linnah ta kyläštä kyläh ta opašti rahvašta.23Ken lienöy kyšy Häneltä: «Hospoti, onko niin, jotta vain muutomat pelaššutah?»

Iisussa vaštasi:24«Staraikua piäššä šiämeh kaitasešta ovešta. Šen šanon teilä, monet kuotellah piäššä šiämeh, ka ei voija.25Kun talon Isäntä noušou ta panou ovet umpeh, työ jiättä pihalla šeisomah. Šiitä alatta oveh kopistua ta karjutta: ‘Isäntä, Isäntä, avua meilä ovi!’ A Hiän šanou teilä: ‘Mie en tunne teitä, en tiijä, mistä työ oletta’.26Šiitä työ rupietta šelittämäh: ‘Myö šöimä ta joima Šiun kera, ta Šie opaššit miän pihoilla’.27Hiän vaštuau teilä: ‘Mie en tiijä, ketä työ oletta ta mistä päin tuletta. Mänkyä pois Miun luota, kaikki työ pahanruatajat.’

28Šiitä työ itettä ta puretta hammašta, kun niättä Aprahamin, Issakan, Juakon ta kaikki Jumalan viessintuojat Jumalan Valtakunnašša, ka hokšuatta, jotta tiät on jätetty pihalla.29Itäštä ta länneštä, pohjosešta ta šuvešta tulou ihmisie, kumpaset istuuvutah stolah Jumalan Valtakunnašša.30Monet viimeset ollah šilloin enšimmäisie, monet enšimmäiset viimesie.»

Iisussa itköy Jerusalimie

(Matv. 23:37-39)

31Šinä päivänä tuli eryähie farisseita, ne šanottih Iisussalla: «Lähe pois tiältä, Iiroti tahtou tappua Šiut».32Iisussa šano heilä: «Mänkyä ta šanokkua šillä revolla: ‘Tänäpiänä ta huomena Mie ajan piessoja ihmisistä ta parennan läsijie, ta kolmantena päivänä šuan työni loppuh’.33Kuitenki tänäpiänä, huomena ta kolmantena päivänä Miun pitäy matata ielläh. Eihän niin voi olla, jotta Jumalan viessintuoja tapettais muuvvalla kuin Jerusalimissa.

34Jerusalimi, Jerusalimi! Šie tapat Jumalan viessintuojat ta kivität ne, kenet on toimitettu šiun luo. Kuin moničči Miun on himottan kerätä šiun lapšet, niin kuin kana keryäy poikaset šiipieh alla! Vain työ että tahton tulla.35Šentäh tietäkkyä, jotta tiän talo jiäy tyhjäkši. Ta Mie šanon teilä, jotta työ että niä Milma, kuni ei tule še aika, konša šanotta: ‘Plahoslovittu olkah Hiän, ken tulou Hospotin nimeššä!’»


предыдущая глава Глава 13 следующая глава