Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANHELI MATVEIN KIRJUTTAMANA

Pakina sakonanopaštajie ta farisseiloita vaštah 23

Глава 23

Ičen ylentämiseštä

(Mark. 12:38-39; Luk. 11:43, 46; 20:45-46)

1Šiitä Iisussa pakasi rahvašjoukolla ta omilla opaššettavillah näin:

2«Sakonanopaštajat ta farisseit issutah nyt Moissein istumella.3Šen takie ruatakkua, mitä hyö käšetäh, ta eläkkyä heijän opaššukšien mukah. Heijän elämäštä elkyä ottakkua mallie, šentäh kun hyö ei iče eletä, niin kuin opaššetah.4Hyö šivotah yhteh jykeitä takkoja, kumpasie on vaikie kantua. Ne hyö pannah ihmisien harteilla, vain iče ei tahota šormiekana liikahuttua, jotta auttua heitä.5Hyö ruatah kaiken vain šitä varoin, jotta rahvaš näkis. Hyö kannetah leveitä piiplijanlauše-loutija očallah ta heilä on šuurie tupšuja sviitkojen helmoissa.6Hyö tykätäh istuo pruasniekkastolašša kunnivopaikoilla ta sinagogašša enšimmäisillä istumilla.7Hyö ollah mielissäh, kun ihmiset pihoilla tervehitäh heitä ta kučutah heitä ravviksi*a – opaštajakši.

8Työ elkyä ottakkua ičellänä ravvin nimie, šentäh kun teilä on vain yksi Opaštaja, Hristossa, ta työ kaikin oletta vellijä keškenäh.9Ta tuatokši elkyä kuččukkua ketänä muan piällä, šentäh kun teilä on vain yksi Tuatto, Hiän, kumpani on taivahissa.10Elkyäkä ottakkua ičellänä muasterin nimie, šentäh kun teilä on vain yksi Muasteri, Hristossa.11Ken teistä on šuurin, še olkah toisien paššuajana.12Ken iččieh ylentäy, še alennetah, a ken iččieh alentau, še ylennetäh.»

Pyhiksi luatiutujat

(Mark. 12:40; Luk. 11:39-52; 20:47)

13«Voi teitä, sakonanopaštajat ta farisseit! Työ, pyhiksi luatiutujat! Taivahien Valtakunnan työ panetta umpeh ihmisiltä. Iče että mäne šinne, ettäkä laše niitä, ken mänis.

14Voi teitä, sakonanopaštajat ta farisseit! Työ, pyhiksi luatiutujat! Työ viettä leškilöiltä talot ta moliuvutta pitälti vain šentäh, jotta ihmiset nähtäis. Šitä kovemman suutun työ šuatta.15Voi teitä, sakonanopaštajat ta farisseit! Työ, pyhiksi luatiutujat! Työ kierrättä muat ta meret, jotta šaisija kiännyttyä vaikka vain yhen ihmisen tiän opaššettavakši. Ta kun ken kiäntyy, työ luajitta häneštä uatuh mänijän, kahta kertua pahemman, mitä iče oletta.

16Voi teitä, työ šokiet kulettajat! Työ šanotta: ‘Ken pošiutuu jumalankojin kautti, še šana ei makša mitänä. A ken pošiutuu jumalankojin kullan kautti, šen pitäy pisyö omašša šanašša.’17Työ mielettömät ta šokiet! Mi on tärkiempi, kulta vain jumalankoti, mi šen kullan pyhittäy?18Työ šanotta vielä näinki: ‘Ken pošiutuu alttarin kautti, še šana ei makša mitänä. A ken pošiutuu lahjan kautti, mi on alttarilla, šen pitäy pisyö omašša šanašša.’19Työ mielettömät ta šokiet! Mi on tärkiempi, lahja vain alttari, mi šen lahjan pyhittäy?20Kun ken pošiutunou alttarin kautti, hiän pošiutuu šamalla kaiken alttarilla olijan kautti.21Ta kun ken pošiutunou jumalankojin kautti, še pošiutuu šamalla šielä Eläjän kautti.22Ta kun ken pošiutunou taivahan kautti, še pošiutuu šamalla Jumalan valtaistumen kautti ta vieläi Šen kautti, ken šillä istuu.

23Voi teitä, sakonanopaštajat ta farisseit! Työ, pyhiksi luatiutujat! Työ annatta Jumalalla kymmenešošan kaikista makuheinistä, ka unohatta šen, mi Sakonašša on šuurinta: oikeuven, armon ta ušon Jumalah. Näijen käškyjen mukah tiän pitäis elyä eikä ni kymmenennen ošan antamista unohtua.24Työ šokiet kulettajat! Šiäkšen tähen šiivilöičettä juoman, a verbl'udan nielasetta!

25Voi teitä, sakonanopaštajat ta farisseit! Työ, pyhiksi luatiutujat! Työ puhissatta piältä päin mal'l'at ta staučat, vain šiämeštä ne ollah täyvet ahnehutta ta viäryttä!26Šokie farissei, peše enšin mal'l'a ta staučča šiämeštä, šiitä ne piältä päin niise ollah puhtahat!

27Voi teitä, sakonanopaštajat ta farisseit! Työ pyhiksi luatiutujat! Työ oletta niin kuin kalkilla valotetut kivikalmat: piältä päin ne näytetäh kaunehilta, vain šiämeštä ollah täyvet kuollehien luita ta kaikenmoista ilkietä.28Šamoin työki näytättä hyviltä piältä päin, ihmisien šilmissä, a šiämeštä oletta täyvet valehušta ta viäryttä.

29Voi teitä, sakonanopaštajat ta farisseit! Työ, pyhiksi luatiutujat! Työ panetta muistopaččahie Jumalan viessintuojien hauvoilla ta koristeletta oikiemielisien hautakivijä.30Työ šanotta: ‘Kun myö oisima elän tuattojen aikah, niin emmä ois tappan Jumalan viessintuojie niin kuin hyö’.31Näin työ kuitenki iče näytättä, jotta oletta niijen jälkiläiset, ket tapettih Jumalan viessintuojat.32Elkyä olkua tiän tuattoja pahemmat. Lopettakkua še, mitä hyö oli alotettu.33Työ kiärmehet, myrkkymavon šikiet! Työ että piäše pakoh, tiät suutitah uatuh.

34Kuunnelkua! Mie työnnän tiän luo Jumalan viessintuojie, viisahie miehie ta sakonanopaštajie. Yksie heistä työ tapatta ta nuakličetta ristih, toisie ruoškitta sinagogoissa ta ajeletta linnašta toiseh.35Näin tiän piäh pannah kaikki vijatoin veri, mi muan piällä on valutettu, oikiemielisen Avelin vereštä alkuan Varahien pojan Saharein vereh šuate. Hänet työ tappoja jumalankojin ta alttarin välissä.36Šanon teilä toven: tämä ihmispolvi joutuu vaštuamah täštä kaikešta!»

Iisussa itköy Jerusalimie

(Luk. 13:34-35)

37«Jerusalimi, Jerusalimi! Šie tapat Jumalan viessintuojat ta kivität šiun luo työnnetyt. Mitein moničči Miun on himottan kerätä šiun lapšet, niin kuin kana keryäy poikaset šiipien alla! Vain työ että tahton tulla.38Šentäh kuulkua: tiän talo jiäy tyhjäkši.39Ta Mie šanon teilä, jotta täštä lähtien työ että niä Milma, kuni että šano: ‘Plahoslovittu olkah Hiän, ken tulou Hospotin nimeššä!’»


*a 23:7,8 Ravvi on jevreiläisen opaštajan arvonimi.

предыдущая глава Глава 23 следующая глава