Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII LUKAN MUGAH

Глава 24

Iisus nouzou kuollielois

(Matf. 28:1-8; Mark. 16:1-8; Iiv. 20:1-10)

1Enzimäzennü päivännü suo- vatan jälgeh, ülen aijoi huondeksel, naizet otettih hüväle tulijat voidiet, kudamat hüö varustettih, da mendih kalmale.2Sie nähtih, kivi oli vieretettü iäre kalmansuus,3da konzu mendih kalman südämeh, ei löüttü Ižändän Iisusan rungua.4Hüö ällistüttih tämän täh, i ei ehtittü nimidä, ku heijän ies jo seizottih kaksi miestü läpettäjis sovis.5Naizet pöllästüttih da painettih piät. No miehet sanottih heile: «Miksebo ečittö eläviä kuolluzien keskes?6Händü ei ole tiä, Häi nouzi. Mustoitakkua, midä Häi pagizi teile, ku vie oli Galileis.7Nenga Häi sanoi: Ristikanzan Poigu annetah riähkähizien käzih da nuaglitah ristah, a kolmandennu päivännü Häi nouzou kuollielois!»8Sit hüö mustettih, midä Iisus oli paissuh.9Kalmalpäi tulduu naizet saneltih täh niškoi ühteletostu opastujale da kaikile muile.10Nämä naizet oldih Magdalan Marija, Johannu da Juakoin muamo Marija, da vie muidugi oli heijänke. Hüö saneltih kai apostoloile,11no net duumaittih naizet paistah tühjiä, da ei uskottu heidü.12Pedri lähti juoksujalgua kalmale. Häi kumardui kaččomah kalmah, no nägi sie vaiku kiärindüpaltinat. I häi lähti iäre da ičekseh diivii sidä, midä oli roinnuhes.

Iisus ozuttahes Emmausan dorogal

(Mark. 16:12-13)

13Juuri sennü päivännü kaksi opastujua astuttih Emmaus-nimizeh küläh, kudai on läs kuuttukümmendü stadionua*a Jerusalimaspäi.14Hüö paistih kaikes, midä oli olluh.15Heijän nenga paistes da küzeltes, Iisus iče läheni heih da astui heijän rinnal.16No hüö oldih ku sogiet, ei tunnustettu Händü.17Iisus küzüi heil: «Mihbo niškoi tüö täs astujes pagizetto?» Hüö azetuttih pahas mieles,18i üksi heis, kudaman nimi oli Kleopas, sanoi: «Sinä, onnuako, olet ainavo vieras Jerusalimas, kudai ei tiijä, midä sie näminnü päivinnü oli.»19«Midäbo sie oli?» küzüi Iisus. Hüö sanottih: «Ga se, midä rodih Iisus Nazariettalazenke. Häi oli Jumalan iänenkandai, vägevü kui sanois, mugai ruadolois Jumalan dai kaiken rahvahan ies.20Meijän ülimäzet papit da valdumiehet annettih Händü surmah suudittavakse, i nuaglittih Händü ristah.21A müö toivoimmo: Häi on se, kudai piästäü Izrail'an välläle. No täs vie ei kai. Nügöi on jo kolmas päivü, ku se kai rodih,22i erähät naizet meijän joukos sevoitettih meijän mielet. Aijoi huondeksel hüö käüdih kalmale,23no ei löüttü Hänen rungua. Hüö tuldih järilleh da saneltih, mittuine heile oli nägü: anhelit tuldih da sanottih – Iisus on hengis.24Erähät meis mendih sit kalmale, i nähtih, kai oli muga, kui naizet sanottih, no Iisussua hüö ei nähtü.»25Sit Iisus sanoi heile: «Oi teidü tolkuttomii! Kui hil'l'at tüö oletto uskomah kaikkeh sih, midä Jumalan iänenkandajat sanottih!26Juuri nengahäi Messiel pidi proidie nämis goris läbi da sit mennä omah kunnivoh.»27Moisein da kaikkien iänenkandajien kniigois algajen Häi sellitti heile, midä Häneh näh oli kaikis Pühis Kirjutuksis sanottu.

28Sit hüö lähettih sidä küliä, kunne oldih menemäs. Iisus buiteku huavai astuo ielleh,29no miehet kieltih Händü da sanottih: «Jiä meijänke. Terväh tulou ehtü, päivü jo lopeh.» Muga Iisus meni taloih da jäi heijänke.30Heijänke ildazel olles, Iisus otti leivän, kiitti Jumalua, lohkai leivän da andoi heile.31Sit heijän silmät avavuttih, hüö tunnustettih Händü. No Häi kerras hävii nägevis.32Miehet sanottih toine toizele: «Ilmaigo meijän süväin hüpii, konzu Häi dorogal pagizi meijänke da opasti meidü ellendämäh Pühii Kirjutuksii?»33Sil sanal hüö nostih da lähtiettih järilleh Jerusalimah. Sie hüö nähtih ühtütostu opastujua, kudamat oli kerävüttü ühteh, da muidu heijän joukkoh kuulujii.34Net sanottih: «Ižändü tottu on nossuh kuollielois! Häi ozuttihes Simonale.»35Sit netgi kahtei sanottih, midä matkal oli olluh da kui hüö tunnustettih Iisussua, konzu Häi lohkai leivän.

Iisus jiävihes opastujile

(Matf. 28:16-20; Mark. 16:14-18; Iiv. 20:19-23; Ap.r. 1:6-8)

36Konzu hüö vie paistih sidä, iče Iisus seizoi heijän keskes da sanoi: «Rauhuttu teile.»37Hüö pöllästüttih da varevuttih, smietittih, heidü bluaznittau.38No Iisus sanoi: «Miksebo tüö pöllästüittö? Miksebo nengozet mielet tullah teile piäh?39Kačokkua minun käzii da jalgoi – minä se olen, ei niken muu. Kosketakkua käil minuu, da kačokkua. Eihäi ristikanzas lähtenüöl hengel ole ni lihua ni luuloi, kui näittö, minul on.»40Nenga paistes, Häi ozutti heile omat käit da jallat.41Hüö oldih muga ihastuksis i muga diivittih tädä, ga nikui ei voidu uskuo. Sit Iisus küzüi: «Ongo teil tiä midätahto süödäviä?»42Hüö annettih Hänele pala pastettuu kalua,43Häi otti da söi heijän silmis.

44Iisus sanoi heile: «Juuri tädä minä tahtoin sanuo, konzu olin vie teijän keskes da pagizin teijänke: kaikele sille pidi tulla tovekse, midä Moisein Zakonas, Jumalan iänenkandajien kniigois da Psalmoin kniigas on minuh näh kirjutettu.»45Sit Häi avai heijän mielet ellendämäh Pühii Kirjutuksii,46i sanoi heile: «Nenga on kirjutettu: Messiel pidi tirpua gor'at da kolmandennu päivännü nosta kuollielois,47da joga rahvahale, Jerusalimas algajen, pidäü sanella Hänen nimes: hülläkkiä riähkät da kiännükkiä Jumalan puoleh, ku riähkät prostittas teile.48Tüö oletto tämän nägijät da ielleh sanelijat.49Minä tüönnän teile sen, min uskaldi minun Tuatto. A tüö püzükkiä täs linnas, kuni etto sua vägie taivahaspäi.»

Iisus otetah taivahah

(Mark. 16:19-20; Ap.r. 1:9-11)

50Iisus vedi omii opastujii linnan ulgopuolele, lähäle Vifaniedu, nosti käit da blahoslovii heidü.51Blahoslovijes Häi eroi heis, i Händü otettih üläh taivahah.52Hüö kumardettihes Hänele muah suate, da suures hüväs mieles tuldih järilleh Jerusalimah.53Hüö oldih ainos jumalankois da kiitettih Jumalua.


*a 24:13 Nenga 11 kilometrin piäs.

предыдущая глава Глава 24 следующая глава