Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII IIVANAN MUGAH

Глава 1


1Allus oli Sana.
Sana oli Jumalan luo,
i Sana oli Jumal.
2Alguu müö Sana oli Jumalan luo.
3Kai on tulluh Sanaspäi.
Ni mi, mi on roinnuhes,
ei ole roinnuhes Hänettäh.
4Hänes oli elos,
i elos oli rahvahan valgei.
5Valgei pastau pimies,
pimei ei voittanuh sidä.

6Tuli ristikanzu, kudaman tüöndi Jumal, hänen nimi oli Iivan.7Häi tuli nähtün sanojakse, sanomah valgieh näh, ku kaikin hänen sanan kauti uskottas sih valgieh.8Iivan iče ei olluh se valgei, a häi vai tuli ku sanuo tozi sih valgieh näh.

9Tozi valgei, kudai ozuttau tuldu jogahizele ristikanzale, oli tulos muailmah.10
Muailmas Häi oli,
i muailmu oli roinnuhes Hänen kauti,
no se ei tunnustannuh Händü.
11Häi tuli omah muailmah,
no se ei vastannuh Händü.
12No kaikile, ket vastattih Händü,
Häi andoi vallan tulla Jumalan lapsikse,
kaikile, ket uskotah Hänen nimeh.
13Hüö ei olla ristikanzan suavut,
ei rungan himos,
ei miehen tahtos,
a ollah Jumalaspäi tulluot.
14Sana rodih ristikanzakse,
i eli meijän keskes.
Müö kaččelimmo Hänen taivahallistu valgiedu,
valgiedu, kudaman Tuatto andau aino Poijale.
Häi oli täüzi hüvüttü da toven tundemistu.

15Iivan saneli Häneh näh da kirgui: «Häi on se, kudamah näh sanoin: Ken tulou jälles minuu, on suurembi minuu, ku Häi on olluh enne minuu.»16
Hänen küllühüvüös müö kaikin olemmo suannuh,
hüvüttü hüvüön piäle.
17Zakon annettih Moisein kauti,
hüvüs da tozi tuldih Iisusan Hristosan kauti.
18Jumalua niken nikonzu ei ole nähnüh.
Aino Poigu, kudai on Tuatan rinnal,
opasti meidü tundemah Händü.

Iivan Ristii sanelou iččeh näh

(Matf. 3:1-12; Mark. 1:1-8; Luk. 3:1-18)

19Tämä on se tozi, kudaman Iivan sanoi, konzu jevreilöin vahnimat tüöttih Jerusalimaspäi pappiloi da leevieläzii küzümäh hänel: «Ken sinä olet?»20Iivan sanoi kohti, ei puččevunnuh. Häi sanoi kohti: «En minä ole Messii.»21«Kenbo sit olet?» küzüttih hüö. «Oletgo Il'l'u?» «En ole», vastai Iivan. «Oletgo sit se uskaldettu Jumalan iänenkandai?» Häi vastai: «En.»22Sit hüö sanottih: «Kenbo sit sinä olet? Meil pidäü vediä viesti niilöile, ket meidü tüöttih. Midäbo sanot iččes näh?»23Iivan sanoi: «Minä olen se iäni, kudai kirguu elämättömäs muas: 'Luajikkua oigiekse Ižändän dorogu!' Nengahäi iänenkandai Isaija on ennustannuh.»

24Niilöin joukos, kudamii oli tüöttü Iivanan luo, oli fariseidugi.25Hüö küzüttih hänel: «Miksebo sit ristit rahvastu, ku et ole Messii, etgo Il'l'u, etgo se Jumalan iänenkandai?»26Iivan vastai: «Minä ristin viel, a teijän keskes on toine, kudamua tüö etto tunne.27Häi on se, kudai tulou jälles minuu. Minä en päi ni Hänen kengien nuorazii kerittämäh.»28Tämä oli Jordanjoven toizel puolel, Vifanies, kus Iivan oli rahvastu ristimäs.

Jumalan Vuonu

29Tossupiännü Iivan nägi Iisusan tulemas hänen luo. Iivan sanoi: «Kačokkua! Jumalan Vuonu, kudai ottau iččeh piäle muailman riähkän!30Häi on se, keh näh sanoin: 'Jälles minuu tulou mies, kudai on minuu suurembi, ku on olluh enne minuu.'31I minägi en tundenuh Händü, no ku Izrail'u suas tiediä, ken Häi on, tulin viel ristimäh.»

32Iivan tovesti: «Minä näin, kui Hengi heitüi, kui küühköi, taivahaspäi da jäi Hänen piäle.33Minägi en tundenuh Händü. No Häi, kudai tüöndi minuu ristimäh viel, sanoi minule: 'Kudaman piäle näit Hengen heittümäs da azettumas, se ristiü Pühäl Hengel!'34Minä näin sen i tovestan – tämä ristikanzu on Jumalan Poigu.»

Iisusan enzimäzet opastujat

35Tossupiännü Iivan müös oli sil samazel kohtal, i hänenke oldih hänen kaksi opastujua.36Iisus astui siiriči. Iivan nägi sen i sanoi: «Kačokkua: Jumalan Vuonu!»37Konzu net opastujat kuultih Iivanan sanat, hüö lähtiettih Iisusale peräh.38Iisus kiändüi, i ku nägi heidü jälles astumas, Häi küzüi: «Midäbo tüö tahtotto?» Hüö vastattih: «Ravvi,» – se on meikse 'opastai' – «kesbo Sinä elät?»39«Läkkiä, sit näittö», sanoi Iisus. Hüö lähtiettih i nähtih, kes Häi eläü, i jiädih lopukse päiviä Hänenke. Silloi oli nenga kümmenes čuassu*a

40Üksi niilöis, kudamat kuultih Iivanan sanat da lähtiettih Iisusale peräh, oli Andrei, Simon-Pedrin velli.41Häi enzimäzekse löüdi oman vellen, Simonan, da sanoi hänele: «Müö lövvimmö Messien!» – se on Hristos.42Andrei vedi hänen Iisusan luo. Iisus kačoi häneh da sanoi: «Sinä olet Simon, Jonan poigu. Sinun nimekse roih Kifa» – se on Kallivo, Pedri.

43Tossupiännü, konzu Iisus šuorii lähtemäh Galileih, häi löüdi Hilipän da sanoi hänele: «Läkkä minunke.»44Hilippü oli Vifsaidaspäi, sit samazes linnaspäi kui i Andrei da Pedri.45Hilippü löüdi Natanailan da sanoi hänele: «Müö lövvimmö sen, kudamah näh Moisei kirjutti Zakonas da kirjutettih Jumalan iänenkandajat! Häi on Iisus, Josifan poigu Nazarietaspäi.»46Natanailu sanoi: «Voibigo Nazarietaspäi vuottua midätahto hüviä?» «Tule kačo», sanoi Hilippü.

47Konzu Iisus nägi Natanailan tulemas Hänen luo, Häi sanoi: «Kačo, täs on toven izrail'alaine! Hänes ei ole nimittumua kielahuttu.»48«Misbo Sinä minuu tunnet?» küzüi Natanailu. Iisus vastai hänele: «Enne kui Hilippü kučui sinuu, minä näin sinuu smokvupuun al.»49Natanailu sanoi: «Ravvi, Sinä olet Jumalan Poigu, Sinä olet Izrail'an suari!»50Iisus sanoi hänele: «Sendähgo sinä uskot, ku sanoin, kui näin sinun smokvupuun al? Vie suurembua kummua suat nähtä.»51I Häi jatkoi: «Toven, toven sanon teile: tüö roittokseh nägemäh taivahan avvoi da Jumalan anheliloi üläh-alah liikkumas sil kohtua, kus Ristikanzan Poigu on.»


*a 1:39 Se on n'elli čuassuu jälles puoldupäiviä.

предыдущая глава Глава 1 следующая глава