Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII LUKAN MUGAH

Глава 14

Iisus piästäü voimattoman miehen suovattan

1Suovattan Iisus meni ühten fariseiloin vahniman luo süömäh, i sie kaikin piettih Händü silmis.2Hänen edeh tuli mies, kudai oli puhalduksis vezitavvin täh.3Iisus kiändüi zakonanopastajien da fariseiloin puoleh da küzüi: «Ongo suovattan valdu piästiä voimattomii?»4No hüö oldih vaikkani. Jälles sidä Iisus kosketti käil miestü, piästi händü da tüöndi iäres.5Sit Häi sanoi: «Ku kenentahto teis poigu libo häkki pakkunou kaivoh, tiettäväine, tüö kerras nostatto händü siepäi, olgah toko suovattu.»6Täh heil ei olluh midä vastata.

Sana gostile da ižändile

7Iisus nägi, kui gost'at vallittih stolas parahat sijat, i saneli heile arbaituspaginan:8«Konzu sinuu kučutah svuad'bah, älä istoi stolas parahale sijale. Kentahto gostis voibi olla suurembi sinuu,9i sit ižändü, kudai teidü mollembii kučui, tulou da sanou sinule: 'Anna tämä sija hänele.' Sit sinul rodieu huigei, ku pidäü siirdüö kaikis pahimah sijah.10No konzu sinuu kučutah, valliče stolan tagan kaikis loitombaine sija. Sit ižändü tulou da sanou sinule: 'Velli, eistü tänne lähembäzekse', i sinule stolan tagan istujien silmis roih suuri kunnivo.11Ken iččie ülendäü, sidä alendetah. Ken iččie alendau, sidä ülendetäh.»12Sit Iisus sanoi taloin ižändäle: «Konzu varustat murginan libo ildazen, älä kuču iččes dovariššoi, nigo vellii, nigo muidu omahizii, nigo elokkahii susiedoi. Hüöhäi voijah vastah kuččuo sinuu, i sit sinä suat palkan.13A konzu sinä varustat stolan, kuču köühii, niistielöi, ramboi da sogieloi.14Ozakas roittos, ku hüö ei voija maksua sinule. Sinä suat maksun sit, konzu oigieloi nostatetah kuollielois.»

Arbaituspagin suureh pruazniekkah näh

(Matf. 22:1-10)

15Tämän kuultuu üksi gostis sanoi Iisusale: «Ozakas on se, ken rubieu istumah stolan tagan Jumalan valdukunnas.»16No Iisus sanoi nenga:

«Üksi mies varusti suuren pruazniekkustolan i kučui äijän gost'ua.17Konzu tuli gostitanduaigu, häi tüöndi käsküläzen sanomah kučuttuloile: 'Tulgua, kai on jo valmis.'18No toine toizele jälles nämä ruvettih kieldävümäh. 'Minä ostin pellon', sanoi üksi, 'pidäü mennä sidä kaččomah. Prosti, velli, ku en voi tulla.'19'Minä ostin viizi puarua häkkii', sanoi toine, 'pidäü mennä kaččomah, kui net ruatah. Prosti, velli, ku en voi tulla.'20A kolmas sanoi: 'Minä vaste nain, sendäh en voi tulla.'21Käsküläine tuli järilleh da sanoi kai ižändäle. Ižändü suutui da sanoi käsküläzele: 'Mene ruttozeh linnan dorogoile da pihoile i tuo tänne köühii da niistielöi, sogieloi da ramboi.'22Kodvazen peräs käsküläine tuli sanomah: 'Ižändü, luajiin muga, kui käskit, no stolas on vie sijua.'23Sit ižändü sanoi: 'Mene, kävele kai juamat da külien kujot da prižmi rahvastu tulemah. Anna perti rodieu täüzi.24Minä sanon teile: ni üksi enzimäzis kučuttulois ei rubie süömäh minun stolan tagan!'»

Midä maksau olla Iisusan opastujannu?

(Matf. 10:37-38; 5:13; Mark. 9:50)

25Iisusanke astui suuri joukko rahvastu. Häi kiändüi heijän puoleh i sanoi heile:26«Ken ku tullou minun luo da ei vihanne omua tuattua, muamua, akkua, lapsii, vellii, sizärii da kai omua hengiegi, se ei voi olla minun opastujannu.27Ken ku ei kandane omua ristua da ei astune minule jälles, se ei voi olla minun opastujannu.

28Kačo, ku kentahto teis duumainnou luadie bašn'an, eigo häi enzimäi istoi da čotaiče, min verdu menöü sih eluo, ku nähtä, täüdüügo hänel taguttu se loppie.29Eiga alustan panduu hänel loppietahes d'engat, i sroju jiäü kesken. Sit kaikin, ket nähtäh tämä, ruvetah nagramah händü:30'Kačo neče mies, algoi srojun, a loppie ei voi.'

31Libo ku suari varustannehes toruamah tostu suarii vastah, eigo häi enzimäi istoi duumaimah, voibigo häi kümmenentuhanden miehenke voittua sidä, kudai tulou händü vastah kahtenkümmenentuhanden miehenke.32Eiga häi tüöndäü sovunluadijoi sen toizen suarin luo, kuni se on vie loitton.33Juuri muga ni üksi teis ei voi olla minun opastujannu, ku häi ei hüllänne kaikkie, midä hänel on.

34Suolu on hüvä. No ku suolu menetännöü mavun, kuibo sit sen suat uvvessah suolazekse?35Se ei päi ni peldoh, ni höst'ötukkuh. Se lükätäh iäre. Kel on korvat, se kuulkah!»


предыдущая глава Глава 14 следующая глава