Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII MATFEIN MUGAH

IISUS PAGIZOU JÄLGIMÄZEH AIGAH NÄH 24-25

Глава 24

Jumalankoin hävittämine

(Mark. 13:1-2; Luk. 21:5-6)

1Konzu Iisus tuli pihale juma- lankoispäi i rubei lähtemäh iäre, Hänen luo tuldih opastujat ku ozuttua Hänele jumalankoin huonuksii.2Iisus sanoi heile: «Näittögo tämän kaiken? Toven sanon teile: täh ei jiä kivie kiven piäle. Kai levitetäh muan tazale.»

Mis nägüü lopun tulendu?

(Mark. 13:3-13; Luk. 21:7-19)

3I konzu Iisus istui Voipuumäil, Hänen luo tuldih opastujat rahvahattomal aijal da küzüttih: «Sano meile, konzu se kai rodieu da mittuine on Sinun tulendan da tämän aijan lopun tunnusmerki?»

4Iisus vastai heile:

«Vardoikkuattokseh, ku niken ei üöksüttäs teidü.5Äijät, näit, tullah minun nimel da sanotah: 'Minä olen Messii', i hüö üöksütetäh äijii.6Tüö kuuletto torien iänii i viestilöi voinis; kačokkua, älgiä pöllästükkiä. Muga pidäü olla, no se vie ei ole loppu.7Rahvas nouzou rahvahan piäle i mua muan piäle. Äijis kohtis rodieu n'älgiä da muansärizendiä.8No kai se on vai suandutuskien algu.

9Sit teidü annetah muokattavakse da tapetah, i kai muailman rahvahat ruvetah vihuamah teidü minun nimen täh.10Äijät sit kieldävütäh uskos, ruvetah menettämäh da vihuamah toine tostu.11Tulou äijü Jumalan iänenkandajakse menijöi, i äijii hüö üöksütetäh.12Sendäh äijien suvaičus vilustuu, ku viärüs liženöü.13No ken kestäü loppuh suate, se piäzöü.14Kaikkiel muailmas ruvetah sanelemah hüviä viestii Taivahallizen valdah näh, ku luadie se tiettäväkse kaikile rahvahile, i sit tulou loppu.»

Suuri ahtistus

(Mark. 13:14-23; Luk. 21:20-24; 17:23-24, 37)

15«Konzu tüö näittö sen tülgien pöllätüksen, kudamah näh saneli Jumalan iänenkandai Daniil, seizomas pühäs kohtas da sidä huiguamas,» (ken tämän lugou, ellendäkkäh)16«sit net, ket ollah Juudies, pajettahes mägilöih.17Ken on levol, älgäh heitükkäh nimidä ottamah pertis,18i ken on pellol, anna ei mene kodih sobua ottamah.19Oi, mi paha rodieu kohtuzile da imettäjile niilöin päivin!20Moliettokseh, ku teijän pagohlähtendü ei rodies talvel libo suovattan,21ku sit rodieu ülen suuri ahtistus, mittumua ei olluh muailman alluspäi ihan nämih päivih suate, eigo nikonzu rodei.22Ku sidä aigua ei lühendettäs, ni üksi ristikanzu ei piäzis hengih; no vallittuloin täh se aigu lühendetäh.

23Ku sit kentahto sanonou teile: 'Kačokkua, tiä on Messii', libo: 'Häi on tua', älgiä uskokkua.24Kačo ku tullah Messiekse da Jumalan iänenkandajakse menijät, i hüö luajitah suurii tunnusruadoloi da kummii, ku üöksüttiä, gu suannou, vallittuloigi.25Kuunnelkua, minä sanon tämän teile jo ielpäi.

26Ga sit gu teile sanotanneh: 'Kačokkua, häi on elämättömäs muas', älgiä mengiä sinne, libo ku sanotanneh: 'Kačokkua, häi on taloin perimäzes pertis', älgiä uskokkua.27Kui tulenišku, kudai läimähtäh päivännouzupuolespäi da valguau taivahan päivänlaskupuoleh suate – moine rodieu Ristikanzan Poijan tulendu.28Kus ollou töllönnüh, sinne varoit kerävütäh.»

Ristikanzan Poijan tulendu

(Mark. 13:24-37; Luk. 21:25-33; 17:26-30, 34-36; 12:39-40)

29«I terväh niilöin päivien ahtistuksile jälles päiväine sammuu, kuudamaine ei anna valgiedu, tiähtet pakutah taivahas i taivahien väit liikutah.30Sit jiävihes taivahale Ristikanzan Poijan tunnustiähti, i tuskis itkietäh voivotetah kai muailman rodukunnat, ku nähtäh Ristikanzan Poigua tulemas taivahan pilvien piäl taivahallizes väis da valgies.31Suuren torven toitottajes Häi tüöndäü omii anheliloi, i hüö kerätäh Hänen vallittuloi kaikis muailman n'elläs puolespäi, taivahan agjas da agjah suate.

32Otakkua mieldü smokvupuus: konzu sen oksu turbuou da puhketah lehtet, sit tüö tiijättö: kezä on lähäl.33Muga i tämän kaiken nähtüü tiijäkkiä: se aigu on lähäl, ihan uksipieles.34Toven sanon teile: tämä polvi ei hävie, kuni kai tämä ei stuan'ei.35Taivas dai mua hävitäh, no minun sanat ei hävitä.

36No sidä päiviä da aigua ei tiijä niken, eigo taivahan anhelit, eigo Poigu. Sen tiedäü vai Tuatto.37Kui oli Noin aigah, juuri muga rodieu sitgi, konzu tulou Ristikanzan Poigu.38Silloigi, enne viennouzendua, rahvas süödih da juodih, naidih da mendih miehele, juuri sih päiväh suate, konzu Noi meni umbilauttah.39Hüö ei voidu nimidä arvata, kuni ei tulluh viennouzendu da ei tappanuh kaikkii. Juuri muga rodieu sitgi, konzu tulou Ristikanzan Poigu.40Sit roih kaksi miestü pellol; üksi otetah, a toine jätetäh.41Kaksi naistu on jauhomas kivel; üksi otetah, a toine jätetäh.

42Ga sit olgua jallas, ku etto tiijä, minnü päivännü teijän Ižändü tulou.43Ellendättöhäi sen: ku taloin ižändü tiedäs, kudamal üönaijal tulou varras, häi olis jallas da ei andas sille tungiekseh taloih.44Sidä periä tüögi olgua valmehet: Ristikanzan Poigu tulou silloi, konzu tüö etto smieti.»

Hüvä da paha käsküläine

(Luk. 12:41-48)

45«Olgua kui se surematoi da mielevü käsküläine, kudamua ižändü luadii kaikkien käsküläzien vahnimakse, ku se andas heile süömizet omal aijal.46Ozakas on se käsküläine, kudamua ižändü tulduu nägöü nenga ruadamas!47Toven sanon teile: häi panou händü kaikkien omien eloloin kaččojakse.

48No ku se ollou paha käsküläine, häi sanou ičelleh: 'Minun ižändü hätkestüü',49i rubieu pergamah toizii käsküläzii da iče süöü da juou humalniekoinke.50A sit tulou sen käsküläzen ižändü sennü päivännü, kudamannu häi ei vuota, da sil čuasul, kudamua häi ei arbua,51i pergau händü kuolendah suate i luadiu hänele moizen ozan, mittuine suajah net, ket heitellähes jumalahizekse. Sie sit roih itkuu da hambahien kridžaitustu.»


предыдущая глава Глава 24 следующая глава