Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII MATFEIN MUGAH

Глава 4

Sattan muanittelou Iisussua

(Mark. 1:12-13; Luk. 4:1-13)

1Sit Hengi vedi Iisussua elämät- tömäh muah pahalazen muaniteltavakse.2Sie Iisus pühitti n'ellikümmen päiviä da n'ellikümmen üödü, i jälles sidä Hänele rodih n'älgü.3Sit muanittelii tuli Hänen luo da sanoi: «Ku kerran olet Jumalan Poigu, ga käske nämile kivile muuttuo leiväkse.»4No Iisus vastai: «Pühis Kirjutuksis on sanottu: 'Ei ristikanzu elä vai ühtel leiväl, a eläü joga sanal, kudai on lähtenüh Jumalan suus.'»

5Sit pahalaine vedi Händü pühäh linnah i seizatti jumalankoin levole, kaikis korgiembale kohtale.6Häi sanoi Iisusale: «Ku kerran olet Jumalan Poigu, ga hüppiä alah. Onhäi Pühis Kirjutuksis sanottu: 'Häi andau sinuh niškoi käskün anheliloile. Hüö kannetah sinuu käzil, ku et satattas jalgua kiveh.'»7Iisus vastai sattanale: «Vie on kirjutettu: 'Älä opi Ižändän, sinun Jumalan mielii.'»

8Vie pahalaine vedi Iisussua ülen korgiele mäile, ozutti Hänele muailman kai muat da niilöin bohattuon9i sanoi: «Kaiken tämän minä annan sinule, ku heittünet polvilleh minun edeh da kumardannettos minule.»10Sit Iisus sanoi hänele: «Mene iäre, sattan! Onhäi Pühis Kirjutuksis sanottu: 'Ižändäle, sinun Jumalale, pidäü sinul kumarduakseh i vai Hänele sluužie.'»

11Sit pahalaine jätti Iisusan, i Hänen luo tuldih anhelit da piettih Hänes huoli.

Iisus siirdüü Galileih

(Mark. 1:14-15; Luk. 4:14-15)

12Konzu Iisus kuuli, Iivan Ristijiä otettih kiini, Häi lähti Galilein muah.13Sie Häi ei jiännüh Nazariettah, a meni ielleh da azetui elämäh Kapernaumah, kudai oli Galileinjärven rannal Zebulonan da Naftalien heimoloin mual.14Häi meni sinne sikse, ku stuanittazihes Jumalan iänenkandajan Isaijan sanat:15
– Zebulonan da Naftalien mua meridorogal,
Jordanan tagaine mua, vierasmualazien Galilei –
16rahvas, kudamat ollah pimies, nähtäh suuri valgei.
Niilöile, ket eletäh kuolendan hämäris, tulou valgei.
17Täs lähtijen Iisus rubei sanelemah nenga: «Hülläkkiä riähkät da kiännükkiä Jumalan puoleh; Taivahallizen valdu on lähäl!»

Iisusan enzimäzet opastujat

(Mark. 1:16-20; Luk. 5:1-11)

18Galileinjärven randua müöte astujes, Iisus nägi verkuo järveh laskemas kahtu vellestü, Simonua, kudamua sanotah vie Pedrikse, da Andreidu. Hüö oldih kalastajat.19Iisus sanoi heile: «Astukkua minule jälles. Minä luajin teis ristikanzoin püüdäjii.»20Sil sanal hüö jätettih verkot da lähtiettih Hänele jälles.

21Palazen astuhuu, Häi nägi toizii kahtu vellestü, Zevedein poigii Juakoidu da Iivanua. Hüö sellitettih verkoloi venehes Zevedei-tuattahke. Iisus kučui heidügi.22Hüö kerras jätettih veneh dai tuatto da lähtiettih Hänele jälles.

Iisusan nimi rodieu kuulužu

(Luk. 6:17-19)

23Iisus käveli sit kaiken Galilein da opasti sen lohkon sinagougis, saneli hüviä viestii Taivahallizen valdah näh, piästi rahvastu kaikenjüttümis voimattomuksis da vaivois.24Siepäi uudizet Häneh näh levittih kogo Siirien muahgi. Hänen luo tuodih kaikkii voimattomii, kaikkii, kedä muokattih mittumattahto tavvit da vaivat, kaikkii karuloin valdah puuttunuzii, langeilijoi da hullattuloi, i Häi piästi heidü.25Hänele jälles astui suuri rahvasjoukko. Hüö tuldih Galileispäi, Dekapolisaspäi, Jerusalimaspäi, Juudiespäi da Jordanjoven toizel puolelpäi.


предыдущая глава Глава 4 следующая глава