Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII MATVEJAN MÖDHE

IISUS ZAVODIB RADON 3-4

Глава 3

Joan Valatai

(Mark. 1:1-8; Luk. 3:1-18; Joan. 1:19-28)

1Nenil päivil Joan Valatai tuli i saneli Judejan rahvahatomas mas:2«Käraukatoiš grähkišpäi, sikš ku taivhan valdkund om lähenu!»3Ani Joannan polhe pagiži Jumalan sanankandai Isaija:
— Kirgujan än' kulub rahvahatomas mas:
Puhtastagat Ižandale te,
tehkat oiktoikš hänele tehuded!
4Joannal oli soba verbl'udan karvoišpäi i nahkvö vösijal, hänen sömän oliba čirggäižed i mezi.5Hänennoks tuli rahvast Jerusalimaspäi, kaikiš Judejan polišpäi i kaikjalpäi Jordanjogen ümbrištospäi.6Hö avaižiba ičeze grähkäd, i Joan valati heid Jordanjoges.

7No konz Joan nägišti, miše hänennoks valatamhas tuli mugažo farisejid i saddukejid, hän sanui heile: «Tö, kün lapsed! Ken teile sanui, miše voit pageta tulijas vihaspäi?8Elägat mugošt elod, miše näguiži: tö olet käraudanus grähkišpäi!9Algat lugekoi, miše päzut, ku voit sanuda: ‘Meiden tat om Avraam!’ Minä sanun teile: Jumal voib nene kived-ki käta Avraaman lapsikš.10Kirvez om jo pandud pun jurele. Kaikutte pu, kudamb ei to hüväd satust, čaptas i tactas lämoihe.11Minä valatan teid vedel, miše ozutada: tö kärauzitoiš grähkišpäi. No minun jäl'ghe tuleb toine, kudamb om mindai vägevamb. Minä en ole mugoine arvokaz, miše kantta hänen kengid-ki. Hän valatab teid Pühäl Hengel i lämoil.12Hänel om kädes labid, i sil hän viškičeb jüväd rumegespäi. Jüväd hän keradab aitha, a rumeged poltab lämoiš, kudamb nikonz ei sambu.»

Iisusan valatuz

(Mark. 1:9-11; Luk. 3:21-22)

13Siloi Iisus tuli Galilejaspäi Jordanjogele Joannannoks, miše Joan valataiži händast.14No Joan tahtoi seižutada händast i sanui: «Sinä-k tuled minunnoks? Ved' minei tarbiž sada valatuz sinuspäi!»15No Iisus sanui hänele: «Olgha muga. Muga meile tarbiž tehta, miše kaik oliži Jumalan tahton mödhe.» Siloi Joan hökkähtui.16Konz Iisus oli valatadud, hän sid'-žo libui vedespäi. Necen aigan taivhad avaitihe, i Joan nägišti Jumalan Hengen, kudamb laskihe kühkjaižen kartte i päzui Iisusan päle.17I taivhišpäi kului än': «Nece om minun armaz Poig, kudamb om minei mel'he.»


предыдущая глава Глава 3 следующая глава