Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII MATVEJAN MÖDHE

Глава 4

Lemboi tahtoib manitada Iisusad

(Mark. 1:12-13; Luk. 4:1-13)

1Jäl'ghe Heng vei Iisusan rahvahatomha maha, miše lemboi kodviži händast.2Sid' Iisus pühüti nel'l'kümne päiväd i nel'l'kümne öd, i jäl'gmäi hänele tegihe näl'g.3Siloi manitai tuli hänennoks i sanui: «Ku sinä oled Jumalan Poig, ka käske nenid kivid kätas leibäks.»4No Iisus sanui: «Pühiš Kirjutusiš om sanutud: ‘Mez' eläb ei vaiše leibäl, a kaikuččel sanal, kudamb lähteb Jumalan suspäi.’»

5Sid' lemboi vei Iisusan pühäze lidnaha i seižuti händast pühäkodin čuhule.6Hän sanui Iisusale: «Ku sinä oled Jumalan Poig, ka tacte alahaks. Ved' Pühiš Kirjutusiš om sanutud: ‘Hän andab ičeze angeloile käskön sinun polhe. Hö kandaškandeba sindai ičeze käzil, miše sinä ed satataiži jaugad kivehe.»7Iisus sanui hänele: «Om mugažo kirjutadud: ‘Ala kodvi Ižandan, ičeiž Jumalan tirpandad.’»

8Völ lemboi vei Iisusan lujas korktale mägele, ozuti hänele kaik mirun valdkundad niiden kal'husidenke9i sanui: «Kaiken necen minä andan sinei, ku kombištud minun edehe i kumardatoi minei.»10Siloi Iisus sanui hänele: «Lähte täspäi, soton! Pühiš Kirjutusiš om sanutud: ‘Kumarte Ižandale, ičeiž Jumalale, i služi vaiše hänele’.»

11Siloi lemboi jäti Iisusan, i hänennoks tuli angeloid, kudambad pidiba hol't hänes.

Iisus mäneb Galilejaha

(Mark. 1:14-15; Luk. 4:14-15)

12Konz Iisus kulišti, miše Joan om tactud türmha, hän mäni Galilejaha.13Nazaretha hän ei jänd, a eläškanzi Kapernaumas, kudamb om järven randal Zavulonan i Neffaliman suguiden mal.14Muga oli, miše tuliži todeks Jumalan sanankandajan Isaijan sanad:15
— Zavulonan ma i Neffaliman ma
meren tel, Jordanan taga,
verhan rahvahan Galileja —
16pimedas olii rahvaz
nägišti suren lämoin.
Nenile, ked eliba pimedas surman mas,
hoštaškanzi lämoi.

17Neciš aigaspäi Iisus zavodi opeta: «Käraukatoiš grähkišpäi, sikš ku taivhan valdkund om lähenu!»

Ezmäižed openikad

(Mark. 1:16-20; Luk. 5:1-11)

18Konz Iisus astui Galilejajärven randadme, hän nägisti kaks' velled: Simonan, kudamb kuctihe völ Petr, i Andrejan. Hö laskiba verkoid järvhe, sikš ku oliba kalanikad.19Iisus sanui heile: «Astkam minunke, minä tegen teid mehiden kalanikoikš.»20Hö sid'-žo jätiba verkod i läksiba Iisusanke.

21Asttes edemba Iisus nägišti völ kaks' velled, Jakovan i Joannan, Zevedejan poigad. Hö oliba venehes ičeze tatanke Zevedejanke verkoid kohendamas. Iisus kucui heid-ki.22Hö sid'-žo jätiba venehen da tatan i läksiba Iisusanke.

Iisus tegese tetabaks

(Luk. 6:17-19)

23Sid' Iisus käveli kaikjal Galilejas. Hän openzi suimpertiš, saneli hüväd vestid taivhan valdkundan polhe i tegi tervhikš mehid kaikiš heiden kibuišpäi i läžundoišpäi.24Vestid hänen polhe tuliba kaikjale Siriaha-ki. Hänennoks todihe kaikid läžujid: keda mokičiba erazvuiččed kibud, keda pahad henged, keda ičhine peksi, mugažo ičeze kibul läžujid, i hän tegi heid tervhikš.25Hänen jäl'ghe astui sur' rahvazkogo. Hö oliba tulnuded Galilejaspäi i Kümnen lidnan tahospäi, Jerusalimaspäi i Judejaspäi, mugažo Jordanjogen toižel randalpäi.


предыдущая глава Глава 4 следующая глава