Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII MATVEJAN MÖDHE

Глава 2

Päivnouzmpolen tedaimehed

1Konz Iisus oli sündnu Viflejeman lidnaha Judejaha Irod-kunigahan aigan, Jerusalimha tuli päivnouzmpolespäi tedaimehid.2Hö küzuiba: «Kus se evrejalaižiden kunigaz om, kudamb om vaiše sündnu? Mö nägištim hänen tähthan päivnouzmpoles i tulim kumardamhas hänele.»3Kulištades neciš, Irod pöl'gästui, i hänenke ühtes kaik Jerusalim.4Hän kucui ičezennoks kaikid ülembaižid papid i käskištonopendajid i tahtoi tedištada heil, kuna pidab sünduda Messiale.5«Judejan Viflejemaha,» hö sanuiba, — «sikš ku muga om kirjutadud Jumalan sanankandajan kirjas:6
— Sinä, Viflejem, Judan ma,
nikut ed ole penemb Judan sugun ezmäižid lidnoid,
sikš ku sinuspäi lähteb pämez',
kudamb kaičeb minun rahvast, Izrail'ad.»

7Siloi Irod kucui peitoiči tedaimehid ičezennoks i tedišti heil tarkas, konz uz' tähtaz süttui.8Sid' hän oigenzi heid Viflejemaha. «Mängat sinna,» hän sanui, — «i hüvin tedištagat lapses. Konz löudat lapsen, ka oigekat vest' minei, miše minä-ki voižin mända kumardamhas hänele.»9Kulištades nene kunigahan sanad tedaimehed läksiba matkha. I tähtaz, kudamban hö nägiba süttunuden taivhas, sirdihe heiden edes. Konz tähtaz tuli sen tahonnoks, kus laps' oli, ka seižutihe.10Mehed nägištiba tähthan, i heile tuli sur' ihastuz.11Hö mäniba pert'he i nägištiba lapsen i hänen maman Marian. Siloi hö kumarzihe mahasai lapsele, avaižiba liphad i andoiba hänele kal'hid lahjoid: kuldad, ladanad i smirnad.

12Uniš Jumal ei käskend tedaimehile pörtas Irodannoks, i hö mäniba tošt tedme tagaze ičeze maha.

Pago Egiptaha

13Konz tedaimehed läksiba, Ižandan angel ozutihe uniš Josifale i sanui: «Nouze, ota laps' i hänen mamaze i pagene Egiptaha. Ole sigä, kuni käsken sinei pörtas. Irod tahtoib löuta lapsen i surmita.»

14Josif libui, oti öl lapsen i hänen maman i läksi Egiptaha.15Sigä hän eli Irodan surmhasai. Muga tegihe todeks, midä Ižand ičeze sanankandajan kal't oli sanunu: «Egiptaspäi kucuin minä ičein poigan.»

Lapsiden surmituz Viflejemas

16Konz Irod homaiči, miše tedaimehed nagroiba händast, hän lujas käreganzi. Hän andoi käskön, miše Viflejemas i läz necidä lidnad oliži surmitud kaik kaks'voččed i norembad prihaižed. Min igäine laps' oli, hän tedišti tedaimehiden sanoišpäi.17Ninga tuli todeks nece Jumalan sanankandajan Jeremian endustuz:18
— Än' kulub Ramaspäi,
voik, itk i kova kidastuz.
Rahil' voikab ičeze lapsid,
hän ei tahtoi tüništuda,
sikš ku lapsid jo ei ole.

Lähtend Egiptaspäi

19Konz Irod oli kolnu, Ižandan angel ozutihe Egiptas Josifale uniš20i sanui: «Nouze, ota laps' i hänen mam i pörte Izrail'an maha. Nene mehed, ked ladiba surmita lapsen, oma kolnuded.»

21Josif nouzi, oti lapsen i hänen mamaze i pördihe Izrail'an maha.22No konz hän kulišti, miše Judejan kunigahaks Irodan jäl'ghe oli tulnu hänen poig Arhelai, hän varaiži mända Judejaha. Sid' Jumal uniš käski hänele mända Galilejaha.23Sigä hän eläškanzi lidnas, kudamban nimi oli Nazaret. Muga oli, miše tuliži todeks Jumalan sanankandajiden endustuz: händast kucuškatas Nazaretalaižeks.


предыдущая глава Глава 2 следующая глава