Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANGELII LUKAN MUGAH

Глава 18

Leskiakku da sud'd'u

1Sit Iisus pidi opastujile arbaituspaginan sih niškoi, kui ainos pidäs moliekseh, i ei väzüö:2«Ühtes linnas oli sud'd'u, kudai ei varannuh Jumalua, eigo huijustannuhes rahvahii.3Sit samazes linnas eli leskiakku, kudai puaksuh kävüi sud'd'an luo da pokoroiččih: 'Avvuta minule löüdiä oigevus minun viärittäjän ies.'4Hätken sud'd'u ei tahtonuh sidä ruadua, a sit häi duumaičči: 'Hos minä en varua Jumalua, engo huijustai rahvahii,5no ku tämä leskiakku ei anna minule rauhua, avvutan hänele löüdiä oigevuon. Anna häi enämbiä ei kävüs minuu vaivuamah.'»

6Ižändü sanoi: «Kuulkua, midä pagizou tämä viärümieline sud'd'u.7Ga eigo sit Jumalgi lövvä oigevuttu omile vallittuloile, kudamat üöt dai päivät kučutah Händü abuh. Rubieugo Häi vuottelemah?8Minä sanon teile: Häi löüdäü heile oigevuon vičkittelemättäh. No konzu tulou Ristikanzan Poigu, löüdänöügo Häi uskuo mual?»

Farisei da maksuloinkeriäjü

9Erähile, ket piettih iččie oigiennu, a toizii paheksittih, Iisus pidi nengozen arbaituspaginan:10«Kaksi miestü meni jumalankodih molimahes. Üksi oli farisei, a toine maksuloinkeriäjü.11Farisei seizoi da pani malittuu ičekseh: 'Jumal, minä kiitän Sinuu, ku minä en ole moine, kui muut rahvas, kiškojat, viärüönluadijat, vierahan akanke maguajat, libo ku tai maksuloinkeriäjü.12Minä pühitän kaksi kerdua n'edälis da annan Jumalale kümmenenden vuitin kaikes, midä suan.'13Maksuloinkeriäjü seizoi vähästü loitombazennu. Häi ei ruohtinuh ni silmii nostua taivahah, a pergi käil iččiedäh rindah da sanoi: 'Jumal, ole minule riähkähizele armolline!'14Minä sanon teile: häi lähti kodih oigiennu, a tai toine ei. Jogahistu, ken ülendäü iččie, alendetah. A ken alendau iččie, sidä ülendetäh.»

Iisus vastuau lapsii

(Matf. 19:13-15; Mark. 10:13-16)

15Pienii lapsiigi tuodih Iisusan luo, anna Häi koskizihes heih. Ku opastujat nähtih se, hüö ruvettih ebiämäh tuojii.16No Iisus kučui lapsii da sanoi: «Annakkua lapsile tulla minun luo, älgiä kielläkkiä heidü. Heijän moizile kuuluu Jumalan valdukundu.17Toven sanon teile: ken ei ota iččeh Jumalan valdukundua kui lapsi, se ei sinne piäze.»

Iisus da bohattu mies

(Matf. 19:16-26; Mark. 10:17-27)

18Üksi suurel sijal olii mies küzüi Iisusal: «Hüvä opastai, sano, midä minul pidäs ruadua, ku perie ilmanigäine elos?»19Iisus sanoi hänele: «Miksebo sinä sanot minuu hüväkse? Niken ei ole hüvä, vai üksi Jumal.20Käsküt sinä tiijät: älä magua vierahan akanke, älä tapa, älä varrasta, älä kielahal sanal viäritä tostu, pie hüvännü tuattua da muamua.»21«Kaikkii nämii käskülöi müöte minä olen elänüh nuores ijäs algajen», sanoi mies.22Tämän kuultuu Iisus sanoi: «Ühtü sinul vie ei tävvü. Müö kai, midä sinul on, da jua d'engat köühile, i sinul roih eluo taivahis. Sit tule da novva minuu.»23Tämän kuultuu mies paheldui, ku oli ülen bohattu.24Iisus nägi, kui häi paheldui, da sanoi: «Kui on jügei niilöile, kel on äijü eluo, piästä Jumalan valdukundah!25Kebjiembi on verbl'uudal mennä nieglanperäs läbi, miku bohatal piästä Jumalan valdukundah.»26«Kenbo sit voibi piästä?» küzüttih kuundelijat.27Iisus sanoi: «Midä ei voi ristikanzu, sen voibi Jumal.»

Mittuine palku vuottau opastujii

(Matf. 19:27-30; Mark. 10:28-31)

28Sit Pedri sanoi: «Müö jätimmö kai, midä meil oli, da novvimmo Sinuu.»29Sih Iisus vastai: «Sanon teile toven: jogahine, ken Jumalan valdukunnan täh jättänöü koin, akan, vellet, vahnembat, lapset,30se jo nügözes muailmas suau äijiä kerdua enämbän, min jättäü, a tulies muailmas häi suau ilmanigäzen eloksen.»

Iisus müös pagizou omas kuolendas

(Matf. 20:17-19; Mark. 10:32-34)

31Iisus kučui kaksitostu opastujua da sanoi heile: «Nügöi müö menemmö Jerusalimah. Sie stuanihes kai, midä Jumalan iänenkandajat kirjutettih Ristikanzan Poigah näh.32Händü annetah Jumalua tundemattomien käzih, Händü nagretah, alendetah, Häneh sülgietäh,33Händü rozgitetah da tapetah. No kolmandennu päivännü Häi nouzou kuollieloispäi.»34Opastujat ei ellendettü Iisusan sanois nimidä. Net oldih heis salvattu, eigo hüö voidu arvata, midä Iisus tahtoi sanuo.

Iisus piästäü sogien pakiččijan

(Matf. 20:29-34; Mark. 10:46-52)

35Iisus läheni Jerihonua. Dorogupieles istui pakiččemas sogei mies.36Ku kuuli, dorogua müöte astuu äijü rahvastu, häi küzüi: «Midä sie on?»37Hänele sanottih: «Iisus Nazariettalaine astuu siiriči.»38Sit sogei rubei kirgumah: «Iisus, Davidan Poigu, žiälöiče minuu!»39Ielpäi astujat käskiettih hänele vaikastuo, a häi kirgui vie enämbäl: «Davidan Poigu, žiälöiče minuu!»40Iisus seizatui da käski tuvva sogien iččeh luo. Mies tuli, i Iisus küzüi hänel:41«Midäbo tahtot, ku minä luadizin sinule?» Mies sanoi: «Ižändü, tahtozin nähtä.»42Iisus sanoi hänele: «Rubiet nägemäh. Sinun usko piästi sinuu.»43Sil sanal sogei rubei nägemäh, i häi lähti Iisusale peräh, suuril sanoil Jumalua ülendäjen. Kaikin, ket nähtih tämä, ruvettih kiittämäh Jumalua.


предыдущая глава Глава 18 следующая глава