Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLOIN RUAVOT

Глава 21

Matku Jerusalimah

1Jälles tädä müö eroimmo heis, lähtimmö merdü müöte da tulimmo kohti Kos-suareh, a tossupiännü Rodossah, siepäi tulimmo Patarah.2Pataras müö lövvimmö laivan, kudai oli matkal Finikieh. Müö menimmö sih da piäzimmö ielleh.3Konzu rubei nägümäh Kipru-suari, se jäi meis hurah puoleh, a müö matkaimmo Siirieh da nouzimmo randah Tiiran linnas; sie, näit, pidi purgua vedämizet laivaspäi rannale.4Sie müö lövvimmö opastujii i heijänke olimmo seiččie päiviä. Pühän Hengen käsküs hüö sanottih Puavilale, ku häi ei menis Jerusalimah.5Niilöin päivien mendüü müö lähtimmö ielleh. Kai opastujat, heijän mučoit i lapset kaimattih meidü linnan tuakse. Rannal kaikin heitüimmö polvilleh da moliimmokseh.6Sit prostiimmokseh heijänke da istuimmokseh laivah, a hüö lähtiettih kodih.

7Tiiraspäi piäzimmö Ptolemaidah, sih loppih merimatku. Ptolemaidas kävüimmö tiijustamah uskovellii i olimmo heijänke sen päivän.8Tossupiännü lähtimmö siepäi da tulimmo Kesarieh i sie menimmö jevangelistan Hilipän luo da azetuimmo hänen kodih. Häi oli üksi niilöis seiččemes.*a9Hänel oli n'elli miehelemenemättömiä tütärdü, kudamat oldih Jumalan iänenkandajannu.

10Olimmo täs linnas jo erähän päivän, konzu sinne tuli Juudiespäi Agavu-nimelline Jumalan iänenkandai.11Häi tuli meijän luo, otti Puavilan vüön, sidoi sil iččeh käit da jallat i sanoi: «Pühä Hengi sanou: 'Juuri nenga jevreit Jerusalimas sivotah se mies, kudaman tämä vüö on, da annetah händü Jumalua tundemattomien rahvahien käzih.'»

12Tämän kuultuu müö ühtes Kesarien uskojienke rubeimmo kieldämäh Puavilua menemäs Jerusalimah.13Puavil vastai: «Midä tüö ruatto? Midä itkettö da halguatto minun süväindü? Minä olen valmis ei vai sivottavakse, no i kuolemah Jerusalimas Ižändän Iisusan nimen täh.»14Ku Puavil ei kuunnelluh meijän sanua, müö heitimmö kielländän da sanoimmo: «Roikkah muga, kui tahtou Taivahalline.»15Jälles nämii päivii müö kerävüimmö matkah i lähtimmö Jerusalimah.16Meijänke lähtiettih erähät opastujat Kesariespäi. Hüö tuodih meidü kipralazen Mnasonan taloih, kunne müö azetuimmo elämäh. Mnason oli üksi ammuzis opastujis.

Puavil Juakoin luo

17Konzu müö tulimmo Jerusalimah, sie uskovellet vastattih meidü hüväl mielel.18Tossupiännü Puavil lähti meijänke Juakoin luo, i kai uskojien kanzukunnan vahnimat kerävüttih sinne.19Puavil azui heile tervehüön i tarkazeh saneli kai, midä Jumal on luadinuh Jumalua tundemattomile rahvahile hänen, Puavilan, ruavon kauti.

20Sen kuultuu vahnimat suuril sanoil ülendettih Jumalua, a iče sanottih Puavilale: «Velli, sinä tiijät, jevreilöis jo kümmenettuhandet ruvettih uskomah. Kaikin hüö tävvel väil ollah Moisein Zakonan puoleh.21Heile jo sanottih, buite sinä opastat Jumalua tundemattomien rahvahien keskes eläjii jevreilöi hülgiämäh Moisein Zakonan, da buite kiellät heidü ümbärileikkuamas omii lapsii da noudamas meijän eländütaboi.22Ga midäbo sit? Tiettäväine, hüö kuultah sinun tulendas.23Ga sit rua muga, kui müö nügöi sinule sanommo. Meil on tiä n'elli miestü, kudamat annettih Jumalale pühä sana.24Ota heidü, mene heijänke ühtes puhtastumah da maksa heis tuači, ku hüö voidas leikata tukat pal'l'ahakse. Sit kaikin nähtäh: paginat sinuh näh ollah tühjät, a sinä ičegi riput Moisein Zakonas da elät sidä müö.25A uskomah ruvennuzile, kudamat ollah Jumalua tundemattomis rahvahispäi, müö kirjutimmo omat mielet: heil ei sua süvvä valehjumaloile tuoduu, i ei sua süvvä verdü eigo lihua, kudamas ei ole piästettü veri, da ei sua karrata.»26Puavil otti kerale net miehet i tossupiännü lähti ühtes heijänke puhtastumah. Tämän jälgeh meni jumalankodih i sanoi sie, konzu lopeh heijän puhtastunduaigu i konzu heis jogahizes tuvvah žertvu.

PUAVILUA OTETAH KIINI DA SUUDITAH 21:27-26:32

Puavilua otetah kiini

27Konzu net seiččie puhtastundupäiviä oldih menemäs loppuh, erähät Aaziespäi tulluot jevreit nähtih Puavilua jumalankois. Hüö allettih kuhkuttua rahvastu, kuovattih Puavil da28ruvettih kirgumah: «Izrail'alazet! Avvutakkua! Tämä on se mies, kudai kaikkiel levittäü omii opastandoi da pagizou meijän rahvastu vastah, Moisein Zakonua vastah i tädä kohtua vastah. Ližäkse häi vie toi jumalankodih gretsieläzii da paganoitti tämän pühän kohtan.»29Hüö, näit, enne sidä oli nähtü linnas efesalastu Trofimua Puavilanke, i smietittih, Puavil toi händü jumalankodih.30Kogo linnu rubei kiehumah, i rahvastu juoksi ühteh kohtah. Rahvasjoukko otti Puavilua kiini, ribaitti iäre jumalankoispäi, i kerras sen veriät salvattih.31Rahvasjoukko jo tahtoi tappua Puavilua, no sil aigua Riiman kogortan piälliköle tuodih viesti: kogo Jerusalim kuohuu.32Häi kerras otti kerale saldattoi da suanpiällikkölöi, da ürrästih sinne. Piällikön da saldatoin nähtüü rahvas heitettih Puavilan lüöndü.33Piällikkö tuli lähembäkse, otti Puavilua kiini i käski panna kaksih čieppilöih. Häi küzüi, ken tämä on da midä häi ruadoi.34Ühtet rahvasjoukos kirruttih ühtü, toizet tostu, a ku nengomas hälüs piällikkö ei voinnuh ellendiä nimidä, sit käski vediä Puavilua kazarmah.35Konzu Puavil piäzi pordahih suate, saldatoil pidi kandua händü käzil rahvahan vägivallan täh.36Suuri joukko rahvastu, näit, tuli jälles da kirgui: «Surmu hänele!»

Puavil puolistau iččie rahvahan ies

(Ap.r. 9:1-19; 26:12-18)

37Konzu Puavilua oldih jo viettämäs kazarman südämeh, häi küzüi piälliköl: «Voibigo midä sanuo sinule?» A piällikkö sanoi: «Sinä maltat paista gretsiekse!38Etgo sit sinä ole se jegiptalaine, kudai ei ammui nouzi valdua vastah da vedi ičelleh jälles tühjäh muah n'ellituhattu rozvuo?»39Puavil sanoi: «Minä olen jevrei Kilikien muan Tarsan linnaspäi, kuulužan linnan ristikanzu. Ole moine hüvä, anna minule sanuo täs rahvahale.»40Ku Puavil sai vallan sanuo, häi pordahil seizojen nosti käin, ku kai hillettäs. Konzu kaikin vaikastuttih, häi rubei pagizemah jevrein kielel:


*a 21:8 Kačo lugu 6:1-5.

предыдущая глава Глава 21 следующая глава