Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
JOANNAN NÄGUDEZ | Johanneksen ilmestys |
Chapter 8 | Luku 8 |
| 1Konz Vodnaz murenzi seičemenden pečatin, taivhas kaik hilleni, muga oli polen časun aigad. | 1Ja kun Karitsa avasi seitsemännen sinetin, tuli taivaassa äänettömyys, jota kesti noin puoli hetkeä. |
| 2Minä nägištin seičeme angelad, kudambad seižuiba Jumalan edes. Heile anttihe seičeme torved. | 2Ja minä näin ne seitsemän enkeliä, jotka seisoivat Jumalan edessä, ja heille annettiin seitsemän pasunaa. |
| 3Tuli völ üks' angel i seižutihe altarin rindale, hänel oli kuldasine kadindastii. Hänele anttihe äi ladanad, miše hän toiži sidä kaikiden jumalanuskojiden loičendoidenke kuldasižele altarile valdištmen edehe. | 3Ja tuli eräs muu enkeli ja asettui alttarin ääreen pitäen kultaista suitsutusastiaa, ja hänelle annettiin paljon suitsukkeita pantavaksi kaikkien pyhien rukouksiin kultaiselle alttarille, joka oli valtaistuimen edessä. |
| 4Kadindsavu libui angelan kädespäi ühtes jumalanuskojiden loičendoidenke Jumalannoks. | 4Ja suitsukkeiden savu nousi pyhien rukousten kanssa enkelin kädestä Jumalan eteen. |
| 5Angel oti kadindastijan, täuti sen altarišpäi sadud lämoil i taci alahaks maha. I juru juraiži räčkuten, samalduz iški, i ma säraiži. | 5Ja enkeli otti suitsutusastian ja täytti sen alttarin tulella ja heitti maan päälle; silloin syntyi ukkosenjylinää ja ääniä ja salamoita ja maanjäristystä. |
| 6I nene seičeme angelad, kudambil oli seičeme torved, oliba vaumhed tordamha torvihe. | 6Ja ne seitsemän enkeliä, joilla oli ne seitsemän pasunaa, hankkiutuivat puhaltamaan pasunoihin. |
| 7Ezmäine angel tordahti torvehe. Tuli ragišt i lämoid segoitaden verenke, i kaik loihe maha. Puiden koumandez paloi, i paloi kaik vihand hein. | 7Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi. |
| 8Toine angel tordahti torvehe. Siloi merhe lanksi kuti sur' lämoil palai mägi. Meren koumandez kändihe vereks, | 8Ja toinen enkeli puhalsi pasunaan; niin heitettiin mereen ikäänkuin suuri, tulena palava vuori; ja kolmas osa merta muuttui vereksi, |
| 9koumandez kaikiš meren eläjišpäi koli, i koumandez laivoišpäi murenzihe. | 9ja kolmas osa luoduista, mitä meressä on ja joissa henki on, kuoli, ja kolmas osa laivoista hukkui. |
| 10Koumanz' angel tordahti torvehe. Siloi taivhaspäi lanksi sur'kulu tähtaz palades kuti lämoinkera, i se lanksi jogiden da purtkiden koumandesele. | 10Ja kolmas enkeli puhalsi pasunaan; niin putosi taivaasta suuri tähti, palava kuin tulisoihtu, ja se putosi virtoihin, kolmanteen osaan niistä, ja vesilähteisiin. |
| 11Sen tähthan nimi oli Kargič, i kaikiden veziden koumandez tegihe karktaks kuti kargič. Äjad mehed koliba veden tagut, sikš ku se tegihe karktaks. | 11Ja tähden nimi oli Koiruoho. Ja kolmas osa vesistä muuttui koiruohoksi, ja paljon ihmisiä kuoli vedestä, koska se oli karvaaksi käynyt. |
| 12Nellänz' angel tordahti torvehe. Sid' päiväižen koumandez, kudmaižen koumandez da tähthiden koumandez sambui, i muga ned kaik pimenzuiba koumandesele. Päiv mäneti koumandesen ičeze vauktaspäi, i muga ö-ki. | 12Ja neljäs enkeli puhalsi pasunaan; niin kolmas osa auringosta ja kolmas osa kuusta ja kolmas osa tähdistä lyötiin vitsauksella, niin että kolmas osa niistä pimeni ja päivä kolmannelta osaltaan oli valoton, ja niin myös yö. |
| 13Sid' minä nägištin ühten angelan, kudamb lendi kesk taivast, i kulištin, kut se laski lujas kidoid: «Voi, voi, voi man eläjid! Midä linneb, konz tordaškandeba torvihe völ koume angelad!» | 13Ja minä näin, ja minä kuulin kotkan, joka lensi keskitaivaalla, sanovan suurella äänellä: "Voi, voi, voi maan päällä asuvaisia niiden jäljellä olevain pasunain äänten tähden, joihin kolmen enkelin vielä on määrä puhaltaa!" |