Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
JOANNAN NÄGUDEZ | Johanneksen ilmestys |
Chapter 3 | Luku 3 |
| 1«Uskondkundan angelale Sardisaha kirjuta:‘Ninga sanub se, kudambal om Jumalan seičeme tähtast: Minä tedan sinun radod. Sinä oled eläbiden kirjas, no sinä oled kolnu. | 1"Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut. |
| 2Heraštu da vahvišta sidä, mi om völ jänu jäl'ghe, sidä, mi om jo kolmas. Minä en näge, miše sinun radod om tehtud lophusai minun Jumalan edes. | 2Heräjä valvomaan ja vahvista jäljellejääneitä, niitä, jotka ovat olleet kuolemaisillaan; sillä minä en ole havainnut sinun tekojasi täydellisiksi Jumalani edessä. |
| 3Mušta, midä sinä said da midä kulid. Tege sen mödhe da käraute grähkišpäi! Ku ed ole herkhil, ka minä tulen sinun päle kut vargaz, sinä ed tedišta-ki, miččel časul minä tulen sinun päle. | 3Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut, ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen. |
| 4No sinai om Sardisas erasid mehid, ked ei redustanugoi ičeze sobid. Hö käveleškandeba minun rindal vauktoiš sobiš: hö maksaba necidä. | 4Kuitenkin on sinulla Sardeessa muutamia harvoja nimiä, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan, ja he saavat käyskennellä minun kanssani valkeissa vaatteissa, sillä he ovat siihen arvolliset. |
| 5Ken vägestab, sab vauktad sobad, i minä en heitä hänen nimed elonkirjaspäi, minä sanun Tatan edes dai hänen angeloiden edes: ‘Hän om minun läheline’. | 5Joka voittaa, se näin puetaan valkeihin vaatteisiin, enkä minä pyyhi pois hänen nimeänsä elämän kirjasta, ja minä olen tunnustava hänen nimensä Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä. |
| 6Kenel oma korvad, se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile’.» | 6Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.` |
| 7«Uskondkundan angelale Filadelfiaha kirjuta:‘Ninga sanub Pühä da Tozi, kudambal om Davidan avadim. Midä hän avaidab, sidä niken ei voi saubata, midä hän sauptab, sidä niken ei voi avaita. | 7Ja Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo Pyhä, Totinen, jolla on Daavidin avain, hän, joka avaa, eikä kukaan sulje, ja joka sulkee, eikä kukaan avaa: |
| 8Minä tedan sinun tegod. Kacu, minä avaižin sinun edes uksen, niken ei voi sidä saubata. Sinai ei ole äi väged, no sinä oled kaičenu minun sanad i ed ole hül'gäidanu minun nimed. | 8Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt. |
| 9Kacu, minä andan sinei sotonan sinagogaspäi nenid, kudambad kucuba ičtaze evrejalaižikš, no ei olgoi. Minä tegen muga, miše hö tuleba sinunnoks, kumardasoiš maha, sinun jaugoihe, i siloi hö el'gendaškandeba, miše minä armastan sindai. | 9Katso, minä annan sinulle saatanan synagoogasta niitä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan valhettelevat; katso, minä olen saattava heidät siihen, että he tulevat ja kumartuvat sinun jalkojesi eteen ja ymmärtävät, että minä sinua rakastan. |
| 10Sinä oled kundelnu mindai i tirpnu, i sikš minä-ki kacun da varjoičen sindai ahtištusen aigan, kudamb tuleb kaikele male i kodviškandeb man eläjid. | 10Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat. |
| 11Minä tulen teravas. Pidäde siš, midä sinai om, miše niken ei anastaiži sinai vägestuzvencad. | 11Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi. |
| 12Ken vägestab, sen minä tegen tugipachaks minun Jumalan pühäkodihe, miše hän nikonz ei läksiži sigäpäi. Minä kirjutan hänehe minun Jumalan nimen da minun Jumalan lidnan nimen, uden Jerusaliman, kudamb laskese taivhaspäi minun Jumalannopäi, i hänehe kirjutan minun uden nimen. | 12Joka voittaa, sen minä teen pylvääksi Jumalani temppeliin, eikä hän koskaan enää lähde sieltä ulos, ja minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, sen uuden Jerusalemin, joka laskeutuu alas taivaasta minun Jumalani tyköä, ja oman uuden nimeni. |
| 13Kenel oma korvad, se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile’.» | 13Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.` |
| 14«Uskondkundan angelale Laodikiaha kirjuta:‘Ninga sanub Amin', uskoline i todesine todištai, kaikiden Jumalan tegoiden augotiž. | 14Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku: |
| 15Minä tedan sinun tegod: sinä ed ole vilu, i ed ole hul. Voi ku sinä oližit vilu vai hul! | 15Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava! |
| 16No sinä oled lämäine, ed hul, ed vilu, sikš minä sül'gen sindai ičein suspäi. | 16Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos. |
| 17Sinä sanud: minä olen bohat, minä bohattuin, minai ei ole mairišt miš-ni! A sinä ed teda, mitte oled ozatoi, rauk, gol'l', soged da alastoi. | 17Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston. |
| 18Kule minun nevond: osta minai lämoiš puhtastadud kuldad, ka tegetoi bohataks; osta vauktad sobad, miše katta sinun huiktan alastomuden; osta sil'mvoižet da voida sil'mäd, sid' nägeškanded. | 18Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit. |
| 19Kaikuttušt, keda minä armastan, minä lajin da opendan. Ka käraute, kerada väged da erigande grähkišpäi. | 19Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus. |
| 20Kacu, minä seižun uksenno da kolkotan. Ku ken-ni kuleb minun änen da avaidab uksen, minä tulen sen mehennoks i sön hänenke, a hän minunke. | 20Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani. |
| 21Vägestajale minä andan išttas minunke minun valdištmele, muga kut minä-ki olen vägestanu i ištnus Tatanke hänen valdištmele. | 21Joka voittaa, sen minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa. |
| 22Kenel oma korvad, se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile’.» | 22Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.`" |
Chapter 3
