Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
JOANNAN NÄGUDEZ | Johanneksen ilmestys |
Chapter 2 | Luku 2 |
| 1«Uskondkundan angelale kirjuta muga: ‘Ninga sanub hän, kudambal om seičeme tähtast oiktas kädes da kudamb astub seičemen kuldjaugaižen lampan keskes: | 1"Efeson seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo hän, joka pitää niitä seitsemää tähteä oikeassa kädessään, hän, joka käyskelee niiden seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä: |
| 2Minä tedan sinun tegod, sinun radmokad da sinun tirpandan. Minä tedan, miše sinä ed voi tirpta pahoid mehid. Sinä oled kodvnu nenid, ked sanuba ičtaze apostoloikš, hot' ei olgoi, i sinä nägištid, miše hö oma kelastajad. | 2Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi, ja ettet voi pahoja sietää; sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseänsä apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi; |
| 3Tirpandad-ki sinai om, sinä äjan oled tirpnu minun nimen täht, no ed ole väzunu. | 3ja sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut. |
| 4No minai om midä-se sindai vasthapäi-ki: sinä oled tacnu armastusen, mitte oli sinai ezmässai. | 4Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi. |
| 5Ka mušta, kuspäi sinä oled lanktenu, käraute grähkišpäi i pörte tehmaha nenid azjoid, kudambid tegid ende. Ika minä teravas tulen sinunnoks i sirdän sinun lampan sen sijalpäi. | 5Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta. |
| 6No kaiken-se sinä oikti teged, miše ed navedi nikolajitoiden tegoid, kudambid minä-ki en navedi. | 6Mutta se sinulla on, että sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan. |
| 7Kenel oma korvad, se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile! Sille, ken vägestab, minä andan söda elon puspäi, kudamb om Jumalan sadus’.» | 7Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa.` |
| 8«Uskondkundan angelale Smirnaha kirjuta:‘Ninga sanub Ezmäine i Jäl'gmäine, hän, ken oli kolnu, no eläbzui: | 8Ja Smyrnan seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen, joka kuoli ja virkosi elämään: |
| 9Minä tedan sinun tegod, ahtištusen da gol'l'usen, no ved' sinä oled bohat! Minä tedan, kut sindai lajiba nene, ked sanuba ičtaze evrejalaižikš, no hö ei olgoi todesižed evrejalaižed, hö oma sotonan artel'! | 9Minä tiedän sinun ahdistuksesi ja köyhyytesi - sinä olet kuitenkin rikas - ja mitä pilkkaa sinä kärsit niiltä, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eivätkä ole, vaan ovat saatanan synagooga. |
| 10Ala varaida sidä, midä sinei tuleb tirpta. Erasid teišpäi lemboi tacib türmha, miše kodvda teiden melid, i kümne päiväd tö linnet sures ahtištuses. Ala käraute minuspäi, usko minuhu surmhasai, i minä andan sinei vägestuzvencaks elon. | 10Älä pelkää sitä, mitä tulet kärsimään. Katso, perkele on heittävä muutamia teistä vankeuteen, että teidät pantaisiin koetukselle, ja teidän on oltava ahdistuksessa kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun. |
| 11Kenel oma korvad [kulda], se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile! Toine surm ei sorda vägestajad’.» | 11Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sitä, joka voittaa, ei toinen kuolema vahingoita.` |
| 12«Uskondkundan angelale Pergamaha kirjuta:‘Ninga sanub hän, kudambal om se sur' kaks'teraine terav veič: | 12Ja Pergamon seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo hän, jolla on se kaksiteräinen, terävä miekka: |
| 13Minä tedan sinun azjad i miše sinä eläd sigä, kus soton om pämehen. No sinä kaiken-se eläd minun nimes i ed ole hül'gäidanu uskondad minuhu siloi-ki, konz oli riktud minun uskoline todištai Antipa. Nece kaik oli teidenno, sigä, kus om sotonan peza. | 13Minä tiedän, missä sinä asut: siellä, missä saatanan valtaistuin on; ja sinä pidät minun nimestäni kiinni etkä ole kieltänyt minun uskoani niinäkään päivinä, jolloin Antipas, minun todistajani, minun uskolliseni, tapettiin teidän luonanne, siellä, missä saatana asuu. |
| 14No minai om midä-se sindai vasthapäi: sinunno om sigä mugoižid, kudambad eläba Valaaman opendusen mödhe. Hän openzi Valak-carid, kut veda grähkähä izrail'aižid. Hän openzi heid sömha sidä, midä om todud žertvaha tühjile jumaloile, da elämaha vedeluzelod. | 14Mutta minulla on vähän sinua vastaan: sinulla on siellä niitä, jotka pitävät kiinni Bileamin opista, hänen, joka opetti Baalakia virittämään Israelin lapsille sen viettelyksen, että söisivät epäjumalille uhrattua ja haureutta harjoittaisivat. |
| 15Heid om sinunno-ki, mugoižid, ked eläba nikolajitoiden opendusen mödhe, kudambad minä en navedi. | 15Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista. |
| 16Käraute grähkišpäi! Ika minä teravas tulen i toradaškanden heidenke minun sun sanoiden surel veičel! | 16Tee siis parannus; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi pian ja sodin heitä vastaan suuni miekalla. |
| 17Kenel oma korvad [kulda], se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile! Ken vägestab, sille minä andan sömäks peitosišt mannad da andan hänele vauktan kiven. Sihe kivehe om kirjutadud uz' nimi, kudambad niken ei tunde, vaiše se, ken sab necen nimen’.» | 17Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo. Sille, joka voittaa, minä annan salattua mannaa ja annan hänelle valkoisen kiven ja siihen kiveen kirjoitetun uuden nimen, jota ei tiedä kukaan muu kuin sen saaja.` |
| 18«Uskondkundan angelale Fiatiraha kirjuta:‘Ninga sanub Jumalan Poig, kenen sil'mäd oma kut lämoin keled i kenen jaugad oma kut lämoiš sulatud loštai vask: | 18Ja Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: `Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät niinkuin tulen liekki ja jonka jalat ovat niinkuin kiiltävä vaski: |
| 19Minä tedan sinun tegod: sinun armastusen, abutahton, uskondan dai tirpandan. Tedan, miše nügüd' sinä teged enamba, mi ende oled tehnu. | 19Minä tiedän sinun tekosi ja rakkautesi ja uskosi ja palveluksesi ja kärsivällisyytesi ja että sinun viimeiset tekosi ovat useammat kuin ensimmäiset. |
| 20No minai om midä-se sindai vasthapäi: sinä andad sille naižele, Jezavelile, kudamb nimitab ičtaze Jumalan sanankandajaks, opeta da manitada minun käskabunikoid elämaha vedeluzelod da sömha tühjile jumaloile todud žertvlihad. | 20Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua. |
| 21Minä olen andnu hänele aigad, miše hän voiži kärautas vedeluzelospäi, no hän ei ole käraudanus. | 21Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan. |
| 22Ka naku! Minä tacin händast läžundsijale, a kaikile, ked vedelesoiš hänenke, minä oigendan kovid ahtištusid, ku ei käraukoiš ičeze azjoišpäi. | 22Katso, minä syöksen hänet tautivuoteeseen, ja ne, jotka hänen kanssaan tekevät huorin, minä syöksen suureen ahdistukseen, jos eivät tee parannusta ja luovu hänen teoistansa; |
| 23Hänen lapsile minä oigendan surman. Kaik uskondkundad tedištaba, ken minä olen: minä kodvin südäimid i meletusid i andan kaikuččele teišpäi teiden tegoiden mödhe. | 23ja hänen lapsensa minä tappamalla tapan, ja kaikki seurakunnat saavat tuntea, että minä olen se, joka tutkin munaskuut ja sydämet; ja minä annan teille kullekin tekojenne mukaan. |
| 24No kaikile toižile fiatiralaižile, ked ei elägoi necen opendusen mödhe i ei tundištanus sotonan peitazjoidenke, kut niid nimitadas, teile minä sanun: nimittušt ut kormad minä en ližada teile. | 24Mutta teille muille Tyatirassa oleville, kaikille, joilla ei ole tätä oppia, teille, jotka ette ole tulleet tuntemaan, niinkuin ne sanovat, saatanan syvyyksiä, minä sanon: en minä pane teidän päällenne muuta kuormaa; |
| 25Pidägatoiš siš, midä teil om, kuni minä tulen. | 25pitäkää vain, mitä teillä on, siihen asti kuin minä tulen. |
| 26Sille, ken vägestab da radab lophusai minun tahton mödhe, minä andan valdan olda ižandan kaikiden rahvahiden päl. | 26Ja joka voittaa ja loppuun asti ottaa minun teoistani vaarin, sille minä annan vallan hallita pakanoita, |
| 27Hän paimendaškandeb heid raudasižel palikol i murendab pilazmoile kut savipadad, muga kut minä-ki olen Tataspäi sanu valdan rata. | 27ja hän on kaitseva heitä rautaisella valtikalla, niinkuin saviastiat heidät särjetään - niinkuin minäkin sen vallan Isältäni sain - |
| 28Minä andan hänele homendeztähthan. | 28ja minä annan hänelle kointähden. |
| 29Kenel oma korvad [kulda], se kulgaha, midä Heng sanub uskondkundile’.» | 29Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo.`" |
Chapter 2
