Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
KIRJEINE GALATALAIŽILE | Paavalin kirje galatalaisille |
Chapter 3 | Luku 3 |
| 1Tö, meletomad galatalaižed, ken om noidunu teid, miše tö vastustat tot? Ved' teiden sil'miden edehe oli sel'ktas todud ristha nagloitud Iisus Hristos! | 1Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna? |
| 2Sanugat minei vaiše üks': sait-ik tö Hengen sil, miše elit käskišton mödhe, vai sil, miše kundlit hüväd vestid da uskoit sihe? | 2Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? |
| 3Olet-ik mugoižed meletomad, miše zavodit Hengen abul, a nügüd' tahtoit sada satusid mehen vägel? | 3Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte? |
| 4Jose olet tirpnuded nenid jügedusid tühjan? Ka ei! | 4Niin paljonko olette turhaan kärsineet? - jos se on turhaa ollut. |
| 5Jose Jumal andab teile Hengen i sädab surid tegoid teiden keskes sil, miše tö elät käskišton mödhe, a ei sil, miše uskot hüvähä vestihe, kudamban kulet? | 5Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta, |
| 6Johtutam hot' Avraaman: «Hän uskoi Jumalale, i Jumal lugi hänen uskondan hänele tozioiktuseks.» | 6samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"? |
| 7Ka tekat: todesižed Avraaman jäl'gnikad oma ned, ked uskoba. | 7Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia. |
| 8Jo edelpäi Pühäd Kirjutused ozutiba, miše Jumal tegeb tozioiktoikš händast tundmatomid rahvahid i tegeb sen heiden uskondan kal't. Ned-žo Kirjutused edelpäi toiba Avraamale hüvän vestin: «Sinun kal't saba blahoslovindan kaik rahvahad.» | 8Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi". |
| 9I muga ned, kenel om uskond, saba blahoslovindan ühtes uskojan Avraamanke. | 9Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa. |
| 10A nenidenke, ked napriba sada tozioiktust eläden käskišton mödhe, linneb Jumalan viha, sikš ku om kirjutadud: «Jumalan viha linneb jogahiženke, ken ei tege kaiken aigan sidä, mi om kirjutadud käskišton kirjaha.» | 10Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee". |
| 11Om sel'ged, miše niken ei tehte Jumalan sil'miš tozioiktaks eläden käskišton mödhe, sikš ku «tozioiged eläb uskondal.» | 11Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta". |
| 12Käskišt ei jäta nimittušt sijad uskondale. Vastkarin se sanub: «Ken tegeb, kut käskištos om sanutud, eläškandeb sil.» | 12Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä". |
| 13Hristos om päzutanu meid käskišton vihaspäi, sikš ku iče om otnu Jumalan vihan meiden sijas, muga kut om kirjutadud: «Jumalan viha om kaikuččenke, ken om suditud puhu kolmaha.» | 13Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" - |
| 14Muga tegihe, miše kaik toižed-ki rahvahad Hristosan Iisusanke saižiba Avraamale toivotadud blahoslovindan, muga mö-ki uskten hänehe saižim toivotadud Hengen. | 14että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen. |
| 15Velled, otam ozutesen meiden jogapäiväižes elospäi. Mehil tehtud da käskištol vahvištoittud kožmust niken ei voi tehta tühjaks, dai ei voi ližata sihe nimidä. | 15Veljet, minä puhun ihmisten tavalla. Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä. |
| 16Jumalan toivotused om anttud Avraamale i hänen jäl'gnikale. Pühiš Kirjutusiš ei ole sanutud «jäl'gnikoile», mi znamoičiži äjid jäl'gnikoid, a sigä sanutas ühten polhe, «sinun jäl'gnikale», i nece om Hristos. | 16Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus. |
| 17Sanun sidä: nel'l'sadad koumekümne vot möhemba tulnu käskišt ei voi kumaita Jumalal tehtud da vahvištoittud kožmust Hristosan polhe i tehta tühjaks sidä, mi om toivotadud. | 17Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi. |
| 18Ku jäl'gestusen samine ripuiži käskištospäi, ka se ei voiži pohjištuda toivotushe. No Jumal om sen andnu Avraamale, ku oli edelpäi toivotanu. | 18Sillä jos perintö tulisi laista, niin se ei enää tulisikaan lupauksesta. Mutta Aabrahamille Jumala on sen lahjoittanut lupauksen kautta. |
| 19Min täht siloi om käskišt? Se oli jäl'ghepäi ližatud ozutamha pahoid radoid sihe aighasai, konz tuleb se Avraaman jäl'gnik, kudamban polhe toivotuz sanui. Angelad toiba käskišton kesknikale, a hän andoi sen rahvahale. | 19Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä. |
| 20A kesknikad ei pida, konz azjad tehmas om vaiše üks' pol'. Jumal om üks'. | 20Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi. |
| 21Om-ik sid' käskišt Jumalan toivotust vasthapäi? Ka ei! Ku oliži anttud käskišt, kudamb voiži antta elod, ka mez' tozi-ki tegižihe tozioiktaks, ku eläiži käskišton mödhe. | 21Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista. |
| 22No Pühäd Kirjutused sanuba, miše kaik mehed oma grähkän čapiš, miše se, mi om toivotadud, oliži anttud uskondas Iisusaha Hristosaha — hänehe uskojile. | 22Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat. |
| 23No edel uskondan tulendad käskišt varjoiči meid luklon taga sihesai, kuni uskond avaidaižihe. | 23Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä. |
| 24Muga käskišt om tehnus meiden kacujaks Hristosan tulendahasai, miše mö tegižimoiš tozioiktoikš necil uskondal. | 24Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme. |
| 25A nügüd', ku om tulnu uskondan aig, mö em olgoi enamb sen kacujan valdas. | 25Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia. |
| 26Tö kaik olet Jumalan lapsed, ku uskot Hristosaha Iisusaha. | 26Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. |
| 27Kaik tö, keda valatadihe Hristosan nimehe, olet sobnus Hristosaha. | 27Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. |
| 28I ei ole erod, oled-ik sinä evrejalaine vai grekalaine, orj vai valdakaz, mužik vai naine, sikš miše Hristosas Iisusas tö kaik olet üks' ünäine. | 28Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. |
| 29I ku tö olet Hristosan, ka olet Avraaman jäl'gnikad i sat toivotadud jäl'gestusen. | 29Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan. |
Chapter 3
