Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
KIRJEINE GALATALAIŽILE | Paavalin kirje galatalaisille |
Chapter 1 | Luku 1 |
| 1Minä, apostol Pavel, ei mehiden valičendan tagut vai mehen pandud, a apostolaks pani mindai Iisus Hristos da Tat Jumal, kudamb eläbzoiti händast kollijoišpäi, | 1Paavali, apostoli, virkansa saanut, ei ihmisiltä eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen kautta ja Isän Jumalan, joka on hänet kuolleista herättänyt, |
| 2oigendan tervhensanoid uskondkundile Galatiaha. Tervhutesid oigendaba kaik velled-ki, ked oma minunke. | 2ja kaikki veljet, jotka ovat minun kanssani, Galatian seurakunnille. |
| 3Armoid da mirud teile Jumalaspäi, meiden Tataspäi, da meiden Ižandas Iisusas Hristosaspäi, | 3Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta, |
| 4kudamb andoi ičeze hengen meiden grähkiden tagut, miše päzutada meid nügüdläižes pahas miruspäi Jumalan, meiden Tatan, tahton mödhe. | 4joka antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden, pelastaaksensa meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta meidän Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan! |
| 5Hänen om korged arv kaiken i igäks. Amin'. | 5Hänen olkoon kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen. |
| 6Minä lujas čududelemoi, miše tö muga teravas käraudatoiš sel'gin Jumalaha, kudamb om kucnu teid Hristosan armoil, i kundlet tošt hüväd vestid. | 6Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin, |
| 7No nimittušt tošt hüväd vestid ei ole-ki. Erased vaiše segoitaba teiden melid da tahtoiba värin sanelda hüväd vestid Hristosan polhe. | 7joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. |
| 8No hot' vaiše ken-ni — iče mö vai angel taivhaspäi — saneleb teile toinejittušt hüväd vestid, a ei sidä, kudambad mö olem sanelnuded teile, ka olgha hänele anafema. | 8Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. |
| 9Sanun völ kerdan, midä olen edel-ki sanunu: ku ken-ni saneleb teile toinejittušt hüväd vestid, a ei sidä, mittušt olet sanuded, olgha hänele anafema. | 9Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu. |
| 10Ka midä minä sid' ecin — rahvahan vai Jumalan kitändad? Vai rahvahale tahtoin olda mel'he? Ku minä völ nügüd'-ki tahtoižin olda mel'he rahvahale, ka minä en voiži olda Hristosan käskabunikan. | 10Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija. |
| 11Velled, minä tahtoižin, miše tö tedaižit: hüvä vest', kudambad minä sanelen, ei ole lähtnu rahvahan melespäi. | 11Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista; |
| 12Ved' minä en ole sanu sidä mehilpäi, i niken ei ole opendanu minei sidä, a olen sanu sen, ku Iisus Hristos om avaidanus minei. | 12enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut. |
| 13Tö ved' kulit, kut minä elädes evrejalaižen uskondan mödhe lujas äjan küksin Jumalan uskondkundad da tahtoin panda sen mantazale. | 13Olettehan kuulleet minun entisestä vaelluksestani juutalaisuudessa, että minä ylenmäärin vainosin Jumalan seurakuntaa ja sitä hävitin |
| 14Elädes necen uskondan mödhe minä sirdimoi edemba, mi toižed minun ühtenigäižed, i kaikel südäimel olin ezitatoiden uskondveroiden polel. | 14ja että edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet samanikäiset heimossani ja ylen innokkaasti kiivailin isieni perinnäissääntöjen puolesta. |
| 15No Jumal, kudamb jo maman kohtuspäi valiči i kucui mindai ičeze armoiš, | 15Mutta kun hän, joka äitini kohdusta saakka on minut erottanut ja kutsunut armonsa kautta, näki hyväksi |
| 16kacui hüväks avaita minei ičeze Poigan, miše minä saneližin hüväd vestid hänen polhe Jumalad tundmatomile rahvahile. Siloi minä en ecind nevondoid ni ühtel mehelpäi | 16ilmaista minussa Poikansa, että minä julistaisin evankeliumia hänestä pakanain seassa, niin minä heti alunpitäenkään en kysynyt neuvoa lihalta ja vereltä, |
| 17dai en lähtend Jerusalimha vastmaha nenid, ked tegihe apostoloikš edel mindai, a sid'-žo mänin Araviaha i pördimoi sigäpäi Damaskaha. | 17enkä lähtenyt ylös Jerusalemiin niiden luo, jotka ennen minua olivat apostoleja, vaan menin pois Arabiaan ja palasin taas takaisin Damaskoon. |
| 18Möhemba, koumes vodes päliči mänin Jerusalimha tundištamhas Petranke i olin hänenno vižtoštkümne päiväd. | 18Sitten, kolmen vuoden kuluttua, minä menin ylös Jerusalemiin tutustuakseni Keefaaseen ja jäin hänen tykönsä viideksitoista päiväksi. |
| 19Nimiččid toižid apostoloid en vasttand, vaiše Ižandan vellen Jakovan. | 19Mutta muita apostoleja minä en nähnyt; näin ainoastaan Jaakobin, Herran veljen. |
| 20Jumalan edes sanun: midä sid' kirjutan teile, se om tozi, minä en kelasta. | 20Ja mitä kirjoitan teille, katso, Jumalan kasvojen edessä minä sanon, etten valhettele. |
| 21Sid' läksin Siriaha da Kilikiaha. | 21Sitten menin Syyrian ja Kilikian paikkakuntiin. |
| 22Judejan Hristosan uskojad siloi mindai völ ei tundnugoi. | 22Mutta olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka ovat Kristuksessa. |
| 23Hö oliba kulnuded vaiše mugoižid paginoid: «Se meiden kükslii nügüd' saneleb sen uskondan polhe, mittušt edel napri panda mantazale.» | 23Heidän kuuloonsa oli vain tullut: "Meidän entinen vainoojamme julistaa nyt sitä uskoa, jota hän ennen hävitti"; |
| 24I hö ülenzoitiba Jumalad minun täht. | 24ja he ylistivät Jumalaa minun tähteni. |
Chapter 1
