Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EZMÄINE KIRJEINE KORINFALAIŽILE | Paavalin ensimmäinen kirje korinttolaisille |
Chapter 12 | Luku 12 |
| 1Velled, tahtoižin pagišta Pühän Hengen lahjoiš. Tahtoin, miše tö hüvin el'gendaižit nene azjad. | 1Mutta mitä hengellisiin lahjoihin tulee, niin en tahdo, veljet, pitää teitä niistä tietämättöminä. |
| 2Ved' tö muštat, kut völ oldes Jumalad tundmatomin, mitte-se vägi ajoi teid keletomiden tühjiden jumaloidennoks. | 2Te tiedätte, että kun olitte pakanoita, teitä vietiin mykkien epäjumalien luo, miten vain tahdottiin. |
| 3Sikš sanun teile sel'ktas, miše niken, ken pagižeb Jumalan Hengen valdas, ei sanu: «Olgha Iisusale anafema», i niken ei voi sanuda Iisusad Ižandaks muite, vaiše ku Pühän Hengen valdas. | 3Sentähden minä teen teille tiettäväksi, ettei kukaan, joka puhuu Jumalan Hengessä, sano: "Jeesus olkoon kirottu", ja ettei kukaan voi sanoa: "Jeesus olkoon Herra", paitsi Pyhässä Hengessä. |
| 4Pühän Hengen lahjad oma erilaižed, no Heng om se-žo üks'. | 4Armolahjat ovat moninaiset, mutta Henki on sama; |
| 5I služind voib olda erazvuitte, no Ižand, kudambale služitas, om se-žo üks'. | 5ja seurakuntavirat ovat moninaiset, mutta Herra on sama; |
| 6Radoid om erazvuiččid, no Jumal, kudamb kaikiš i kaiken radab, om se-žo üks'. | 6ja voimavaikutukset ovat moninaiset, mutta Jumala, joka kaikki kaikissa vaikuttaa, on sama. |
| 7Hän andab Hengele ozutadas jogahižes mehes erilaižil maneroil, no vaiše kaikiden hüvüdeks. | 7Mutta kullekin annetaan Hengen ilmoitus yhteiseksi hyödyksi. |
| 8Hengen kal't eraz sab melevuden sanoid, eraz — tedon sanoid sen-žo ühten Hengen kal't, | 8Niinpä saa Hengen kautta toinen viisauden sanat, toinen tiedon sanat saman Hengen vaikutuksesta; |
| 9eraz sab uskondan sen-žo Hengen kal't, eraz — tervehtoitajan lahjoid sen-žo Hengen kal't, | 9toinen saa uskon samassa Hengessä, toinen taas terveeksitekemisen lahjat siinä yhdessä Hengessä; |
| 10eraz sab lahjan tehta surid tegoid, eraz — vägen sanelda Jumalan vestid, eraz lahjan kal't mahtaškandeb tedištada, mi miččes hengespäi om tulnu, eraz pagižeškandeb tundmatomil kelil, a eraz sel'genzoitab nenid kelid. | 10toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä. |
| 11No kaiken necen tegeb se-žo üks' Heng, kudamb andab lahjoid kaikuččele ičeze tahton mödhe. | 11Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo. |
| 12Hristos om kuti mehen hibj, kudamb om üks', no kudambas om äi hibjanpaloid; i hot' hibjanpaloid om äi, ned kaik mülüba sihe-žo ühthe hibjaha. | 12Sillä niinkuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä, mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis, niin on Kristuskin; |
| 13Meid kaikid, olem mö evrejalaižed vai grekalaižed, orjad vai valdakahad, valatadihe ühtel Hengel ühteks hibjaks i anttihe joda sidä-žo üht Henged. | 13sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi ruumiiksi, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, ja kaikki olemme saaneet juoda samaa Henkeä. |
| 14Ved' hibj ei ole tehtud ühtes palaspäi, a äjišpäi. | 14Sillä eihän ruumiskaan ole yksi jäsen, vaan niitä on siinä monta. |
| 15I hot' jaug sanuiži: «Ku en ole käzi, ka en mülü hibjaha», se siloi-ki mülüiži hibjaha. | 15Jos jalka sanoisi: "Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton. |
| 16I hot' korv sanuiži: «Ku en ole sil'm, ka en mülü hibjaha», se siloi-ki mülüiži hibjaha. | 16Ja jos korva sanoisi: "Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen", niin ei se silti olisi ruumiiseen kuulumaton. |
| 17Ku kaik hibj oliži kuti üks' sil'm, voižim-ik siloi kulda? I ku se oliži kuti üks' korv, voižim-ik siloi rižada, mille haižub? | 17Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas kokonaan kuulona, missä silloin haisti? |
| 18Jumal kaiken-se om pannu kaik palaižed ühthe hibjaha, kaikuččen ičeze sijale, hänen tahton mödhe. | 18Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut. |
| 19Ku kaik oliži kuti üks' pala, midä sid' mülüiži hibjaha? | 19Vaan jos ne kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten ruumis olisi? |
| 20I muga — hibjanpaloid om äi, no hibj om üks'. | 20Mutta nytpä onkin monta jäsentä, ja ainoastaan yksi ruumis. |
| 21Sil'm ei voi sanuda kädele: «Minei ei tarbiž sindai», i ei pä-ki jaugoile: «Minei ei tarbiž teid.» | 21Silmä ei saata sanoa kädelle: "En tarvitse sinua", eikä myöskään pää jaloille: "En tarvitse teitä". |
| 22Vastkarin, ned hibjanpalaižed, miččid mö lugem kaikid toižid vällembikš, oma-ki kaikid tarbhaižembad. | 22Päinvastoin ne ruumiin jäsenet, jotka näyttävät olevan heikompia, ovat välttämättömiä; |
| 23Nenid hibjanpalaižid, miččid mö em pidägoi-ki korktas arvos, mö peitäm hüvin. | 23ja ne ruumiin jäsenet, jotka meistä ovat vähemmän kunniakkaita, me verhoamme sitä kunniallisemmin, ja niitä, joita häpeämme, me sitä häveliäämmin peitämme; |
| 24A nenid, kudambid mö huiktelemoiš, mö peitäm völ paremba. Nenid hibjanpaloid, miččid mö em huiktelde, ei tarbiž peitta. Konz Jumal kerazi hibjaha kaik palad, hän andoi korktemban arvon nenile paloile, kudambid em lugekoi arvokahikš, | 24mutta ne, joita emme häpeä, eivät sitä tarvitse. Mutta Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että antoi halvempiarvoiselle suuremman kunnian, |
| 25miše hibjas ei sünduiži ridoid, a kaik palad ühtejiččikš pidäižiba hol't toine toižes. | 25ettei ruumiissa olisi eripuraisuutta, vaan että jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toinen toisestaan. |
| 26Ku üks' hibjanpala tirpab mittušt-ni mokad, ka ühtes senke mokičese toižed-ki, i ku üks' sab kitändan, kaik toižed-ki ihastuba senke ühtes. | 26Ja jos yksi jäsen kärsii, niin kaikki jäsenet kärsivät sen kanssa; tai jos jollekulle jäsenelle annetaan kunnia, niin kaikki jäsenet iloitsevat sen kanssa. |
| 27Tö olet Hristosan hibj, i kaikutte teišpäi om necen hibjan pala. | 27Mutta te olette Kristuksen ruumis ja kukin osaltanne hänen jäseniänsä. |
| 28Uskondkundas Jumal pani ezmäks erasid apostoloikš, sid' toižid sanankandajikš, a koumanzid opendajikš, erasile andoi vägen tehta surid tegoid, erasile — tervehtoitajan lahjad, erasile — abutada toižile, erasile — lahjan ižandoitta, erasile — pagišta tundmatomil kelil. | 28Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä. |
| 29Jose kaik oma apostolad? Vai sanankandajad? Vai opendajad? Vai čudoiden tegijad? | 29Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja? |
| 30Jose kaikil oma tervehtoitajan lahjad? Jose kaik voiba pagišta tundmatomil kelil da sel'genzoitta nenid? | 30Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu kielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään? |
| 31No eckat arvokahambid lahjoid! A minä ozutan teile kaikid parahiman ten. | 31Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista. Ja vielä minä osoitan teille tien, verrattoman tien. |
Chapter 12
