Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EZMÄINE KIRJEINE KORINFALAIŽILE | Paavalin ensimmäinen kirje korinttolaisille |
Chapter 7 | Luku 7 |
| 1A sen polhe, midä tö kirjutit minei, ka mužikale oliži hüvä olda koskmata našt, | 1Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä; |
| 2no miše pageta vedeluzelod, ka olgha kaikuččel mužikal ak, a kaikuččel akal mužik. | 2mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä. |
| 3Mužikan velg om ozutada ičeze akale hüvätahtoližut, muga kut akan-ki — mužikale. | 3Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan. |
| 4Akan hibj ei ole hänen valdas, a om mužikan valdas, muga i mužikan hibj ei ole hänen valdas, a om akan valdas. | 4Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa. |
| 5Algat olgoi eriži, vaiše ku kesknetoi kožudes, peneks aigaks, miše voižit kaikel hengel anttas loičendale i pühäle. A sid' olgat möst ühtes, miše soton ei zavodiži manitada teid, konz tö et voiškakoi pidäda ičtatoi käziš. | 5Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden. |
| 6En sanu necidä käsköks, no andan valdan. | 6Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä. |
| 7Tahtoižin, miše kaik eläižiba, kut minä elän. Kaikutte üks'kaik om sanu Jumalaspäi ičeze lahjan, i ühtel nece lahj om mugoine, a toižel toine. | 7Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen. |
| 8Naimatomile, mehele mänmatomile da leskiakoile minä nevon, miše heile oliži hüvä jäda üksin, kut minä. | 8Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin; |
| 9No ku hö ei voiškakoi pidäda ičtaze käziš, ka naigaha i mängaha mehele, paremb om naida i mända mehele, mi palada himon lämoiš. | 9mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa. |
| 10Nainuzile da mehel olijoile andan käskön, en minä, a Ižand: akal ei ole valdad erigata mužikaspäi. | 10Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään; |
| 11No ku hän kaiken-se erigandeb, ka algha enambad mängoi mehele vai ladigahas mužikanke. Muga mužikal-ki ei ole valdad jätta akad. | 11mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa. |
| 12A toižile sanun jo minä, a ei Ižand: ku kenel-ni uskondvellišpäi om ak, kudamb ei usko, no tahtoib eläda hänenke, ka hänele ei pida jätta akad. | 12Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö; |
| 13I ku akal om uskmatoi mužik, kudamb tahtoib eläda hänenke, ka necile akale ei pida jätta ičeze mužikad. | 13samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä. |
| 14Ved' mužik, kudamb ei usko, om puhtaz uskojan akan kal't, a ak, kudamb ei usko, om puhtaz uskojan mužikan kal't. Muite teiden lapsed ei oliži puhthad, a ninga ned oma puhthad. | 14Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. |
| 15No ku uskmatoi mužik vai ak tahtoškandeb erigata, ka erigakaha. Uskoi vel'l' vai sizar ei ole sidotud neniš azjoiš. Ižand om kucnu teid kožmusehe. | 15Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut. |
| 16Kuspäi tedad sinä, ak, voib olda sinä andad mužikale päzutandan, a mužik, kuspäi tedad sinä, voib olda, sinä andad päzutandan ičeiž akale? | 16Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi? |
| 17A muite kaikutte elägaha edemba-ki muga, kut hänele Ižand om andnu, i jägha ningoižeks, miččeks händast om kucnu Jumal. Muga minä nevon kaikile uskondkundile. | 17Vaeltakoon vain kukin sen mukaan, kuin Herra on hänelle hänen osansa antanut, ja siinä asemassa, missä hänet Jumala on kutsunut; näin minä säädän kaikissa seurakunnissa. |
| 18Ku ken-ni, konz händast Jumal kucui, oli ümbrileiktud, hän algha necidä pidägoi peitos. I keda Jumal kucui edel ümbrileiktust, algha hän tehkoi sidä. | 18Jos joku on kutsuttu ympärileikattuna, älköön hän pyrkikö ympärileikkaamattomaksi; jos joku on kutsuttu ympärileikkaamatonna, älköön ympärileikkauttako itseään. |
| 19Ei ole erod, om-ik mez' ümbrileiktud vai ei; päazj om Jumalan käsköiš olda tarkan. | 19Ei ympärileikkaus ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen. |
| 20Kaikuččele pidab jäda mugoižeks, miččen Jumal händast om kucnu. | 20Pysyköön kukin siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu. |
| 21Ku sinä olid orjan, ala ole pahoiš meliš. I hot' voižid sada-ki valdad, ka tege enamba ičeiž nügüdläižel sijal. | 21Jos olet kutsuttu orjana, älä siitä murehdi; mutta vaikka voisitkin päästä vapaaksi, niin ole ennemmin siinä osassasi. |
| 22Keda kuctihe, konz hän oli orjan, nügüd' se om Ižandan valdakaz. Muga se-ki, keda kuctihe valdakahan, ka nügüd' om Hristosan orj. | 22Sillä joka orjana on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa; samoin vapaana kutsuttu on Kristuksen orja. |
| 23Jumal om ostnu teid korktal maksul. Algat tehkoiš mehiden orjikš! | 23Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia. |
| 24Velled, kaikutte jägha Jumalan edes mugoižeks, mitte hän oli edel kucundad. | 24Pysyköön kukin, veljet, Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu. |
| 25Naindan i mehelusen polhe minai ei ole Ižandan käsköd. No ku Ižand ičeze armoiden täht lugeb mindai mugoižeks, kudambale voib uskta, minä voin sanuda ninga: | 25Mutta neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä, vaan minä sanon ajatukseni niinkuin se, joka on Herralta saanut sen laupeuden, että hän on luotettava. |
| 26minun melen mödhe siš elos, kudamb meil nügüd' om, paremb om jäda kaikuččele mugoižeks, mitte hän om olnu. | 26Olen siis sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään. |
| 27Ku sinai om ak, ala eci hänespäi erigandust. Ku sinai enambad ei ole akad, ka ala eci ut. | 27Jos olet sidottu vaimoon, älä pyydä eroa; jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa. |
| 28A ku naid-ki, ka ed tege grähkäd. I ku naine ei ole mehel i lähteb mehele, ka hän-ki ei tege grähkäd. No mugoižil linneb äi ahtištusid, kudambišpäi tahtoižin teid kaita. | 28Mutta jos menetkin naimisiin, et syntiä tee; ja jos neitsyt menee naimisiin, ei hänkään tee syntiä; mutta ne, jotka niin tekevät, joutuvat kärsimään ruumiillista vaivaa, ja siitä minä tahtoisin teidät säästää. |
| 29Necen sanun teile, velled: om jänu vähä aigad, i sikš heile-ki, kenel om ak, pidab eläda edemba, kuti heil ei oliži akad, | 29Mutta sen minä sanon, veljet: aika on lyhyt; olkoot tästedes nekin, joilla on vaimot, niinkuin ei heillä niitä olisikaan, |
| 30tuskas olijad olgha mugoižed, kuti heil ei oliži tuskad, a ihastusiš olijad — kuti heil ei oliži ihastust; ostajad olgha mugoižed, kuti heil ei oliži nimidä osttud, | 30ja ne, jotka itkevät, niinkuin eivät itkisi, ja ne, jotka iloitsevat, niinkuin eivät iloitsisi, ja ne, jotka ostavat, niinkuin eivät saisi omanansa pitää, |
| 31a ned, ked saba midä-se käzihe neciš mirus, olgha mugoižed, kuti ei olnuiži sanuded nimidä. Ved' nece mir, mitte se nügüd' om, om kadomas. | 31ja ne, jotka tätä maailmaa hyödyksensä käyttävät, niinkuin eivät sitä käyttäisi; sillä tämän maailman muoto on katoamassa. |
| 32Minä tahtoižin, miše teil ei oliži holid. Naimatoi pidäb hol't Ižandan azjoiš, kut olda Ižandale mel'he. | 32Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi; |
| 33A nainu pidäb meles nügüdläižid azjoid, sidä, kut olda akaleze mel'he. Om ero mehel olijan akan i neiččen keskes: | 33mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi, |
| 34mehelemänmatoi neižne pidäb hol't siš, midä koskeb Ižandad, kut olda mel'he Ižandale, kut olda pühän hibjal i hengel. A mehel olii ak pidäb hol't necen mirun azjoiš, siš, kut olda mel'he mužikale. | 34ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä. |
| 35Minä en sanu necidä sen täht, miše sidoda teid, a miše abutada teile eläda arvokahašti, püžuda vahvašti Ižandas bokpolihe kacmata. | 35Tämän minä sanon teidän omaksi hyödyksenne, en pannakseni kytkyttä kaulaanne, vaan sitä varten, että eläisitte säädyllisesti ja häiriytymättä pysyisitte Herrassa. |
| 36I ku ken-ni teišpäi meletab, miše hän ei ole hüvä ičeze tütrele, kudamb om mehel'nican igäs i kudambale pidab mända mehele, ka tehkaha hän, kut tahtoib. Hän ei tege grähkäd, mängaha mehele. | 36Mutta jos joku arvelee tekevänsä väärin tytärtänsä kohtaan, joka on täydessä naima-iässä, ja jos kerran sen pitää tapahtua, niin tehköön, niinkuin tahtoo; ei hän syntiä tee: menkööt naimisiin. |
| 37No ku tat om vahv ičeze südäimes i nimitte azj ei käske hänele, a hän voib tehta, kut tahtoib, da ku ičeze südäimes om pätnu jo jätta tütärt meheluseta, ka hän tegeb oikti. | 37Joka taas pysyy sydämessään lujana eikä ole minkään pakon alainen, vaan voi noudattaa omaa tahtoansa ja on sydämessään päättänyt pitää tyttärensä naimattomana, se tekee hyvin. |
| 38Se, ken andab tütren mehele, tegeb oikti, i se, ken ei anda, tegeb völ paremba. | 38Siis, joka naittaa tyttärensä, tekee hyvin, ja joka ei naita, tekee paremmin. |
| 39Ak om sidotud mužikanke zakonal, kuni mužik om hengiš. No konz hänen mužik koleb, hänel om vald mända mehele sen taga, kenen taga hän tahtoib, vaiše nece mužik eläiži uskondas. | 39Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa. |
| 40No minä olen mugošt mel't: hän linneb ozavamb, ku jäb leskiakaks. I meletan, miše minus-ki eläb Jumalan Heng. | 40Mutta hän on onnellisempi, jos pysyy entisellään; se on minun mielipiteeni, ja minä luulen, että minullakin on Jumalan Henki. |
Chapter 7
