Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
KIRJEINE RIMALAIŽILE | Paavalin kirje roomalaisille |
Chapter 6 | Luku 6 |
| 1Midäk mö sihe sanum? Pidab-ik meile jatkata grähkhišt elod, miše Jumalan armod tegižihe surembikš? | 1Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? |
| 2Ka ei! Ku olem kolnuded grähkihe näht, ka kutak voižim edehepäi eläda grähkän valdas? | 2Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä? |
| 3Ved' tö tedat, miše meid kaikid, keda ühtenzoittihe Hristosaha Iisusaha, ühtenzoittihe mugažo hänen surmha. | 3Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? |
| 4Muga meid valatusen kal't anttihe surmale, pandihe kaumaha ühtes hänenke, miše mö zavodižim eläda ut elod, muga kut Hristosad eläbzoittihe kollijoišpäi Tatan hoštotesen vägel. | 4Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. |
| 5Ku ühtejitte surm om ühtenzoitnu meid hänehe, ka ühtejitte eläbzoituz-ki ühtenzoitab meid. | 5Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa, |
| 6Mö tedam: meiden «vanh minä» om pandud ristha ühtes hänenke, miše nece grähkhine hibj mänetaiži valdan i mö em oliži enamba grähkän valdas. | 6kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; |
| 7Se, ken om kolnu, om lähtnu surman valdaspäi. | 7sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä. |
| 8No ku mö olem kolnuded Hristosanke ühtes, ka uskom, miše voiškandem eläda-ki hänenke ühtes. | 8Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan, |
| 9Tedam, ku Hristos om eläbzunu, ka hän enamba ei kole, i surmal ei ole enamba valdad hänen päl. | 9tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse. |
| 10Ku Hristos koli, ka hän koli grähkihe nähte kerdan i igäks. A ku hän nügüd' eläb, hän eläb Jumalan täht. | 10Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle. |
| 11Muga tö-ki lugekat ičtatoi kolnuzikš grähkihe nähte i eläbikš Jumalan täht Hristosas Iisusas, meiden Ižandas. | 11Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa. |
| 12Algha grähk olgoi valdas teiden kolijan hibjan päl, ika tö andatoiš sen himoihe. | 12Älköön siis synti hallitko teidän kuolevaisessa ruumiissanne, niin että olette kuuliaiset sen himoille, |
| 13Algat antkoi ičetoi hibjan paloid grähkän valdha tehmaha pahut! Ku nügüd' olet sirdnus surmaspäi eloho, antkat ičtatoi Jumalale, a hibjan kaikutte pala hänen valdas tehkaha oiktoid azjoid! | 13älkääkä antako jäseniänne vääryyden aseiksi synnille, vaan antakaa itsenne, kuolleista eläviksi tulleina, Jumalalle, ja jäsenenne vanhurskauden aseiksi Jumalalle. |
| 14Grähk ei linne enamba teiden ižand, sikš ku tö et olgoi käskišton, a olet armoiden valdan al. | 14Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. |
| 15Ka kutak nügüd'? Tegeškandem-ik grähkid, ku em olgoi käskišton, a olem armoiden valdan al? Em tahtkoi! | 15Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! |
| 16Ved' tedat sen, miše ku andatoiš orjiden kartte tehmaha kenen-se käsköid, ka linnet hänen valdas, kenele olet andnus. Tö vai andatoiš grähkiden valdha, mi veb surmha, vai olet Jumalan valdan al, mi tegeb teid oiktoikš. | 16Ettekö tiedä, että kenen palvelijoiksi, ketä tottelemaan, te antaudutte, sen palvelijoita te olette, jota te tottelette, joko synnin palvelijoita, kuolemaksi, tahi kuuliaisuuden, vanhurskaudeksi? |
| 17Spasibod Jumalale, ku tö, ked edel olit grähkän valdas, nügüd' kaikel südäimel kundlet sidä opendust, mitte om teile anttud. | 17Mutta kiitos Jumalalle, että te, jotka ennen olitte synnin palvelijoita, nyt olette tulleet sydämestänne kuuliaisiksi sille opin muodolle, jonka johtoon te olette annetut, |
| 18Teid, grähkän orjid, om pästtud valdale, i nügüd' tö olet tozioiktusen käskabunikad. | 18ja että te synnistä vapautettuina olette tulleet vanhurskauden palvelijoiksi! |
| 19Pagižen jogapäiväižen elon kelel, miše voižit el'geta mindai. Edel tö andoit ičtatoi paganoiden da pahoiden azjoiden valdha. A nügüd' antkat ičetoi hibj tozioiktusen käskabunikaks tehmaha Jumalan pühid tahtoid. | 19Minä puhun ihmisten tavalla teidän lihanne heikkouden tähden. Sillä niinkuin te ennen annoitte jäsenenne saastaisuuden ja laittomuuden palvelijoiksi laittomuuteen, niin antakaa nyt jäsenenne vanhurskauden palvelijoiksi pyhitykseen. |
| 20Konz olit grähkiden valdas, ka tö et voinugoi olda tozioiktusen käskabunikoin. | 20Sillä kun olitte synnin palvelijoita, niin te olitte vapaat vanhurskaudesta. |
| 21Midä ližad tö sait? Kaiked mugošt, midä nügüd' tö huikteletoiš, ved' sen lopus om surm. | 21Minkä hedelmän te siitä silloin saitte? Sen, jota te nyt häpeätte. Sillä sen loppu on kuolema. |
| 22No ku nügüd' tö olet tulnuded valdale grähkišpäi i tehnus Jumalan käskabunikoikš, tö rahnot villäks pühüt i sat lopuks igähižen elon. | 22Mutta nyt, kun olette synnistä vapautetut ja Jumalan palvelijoiksi tulleet, on teidän hedelmänne pyhitys, ja sen loppu on iankaikkinen elämä. |
| 23Grähkän paukan om surm, a Jumalan lahjan om igähine elo Hristosas Iisusas, meiden Ižandas. | 23Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme. |
Chapter 6
