Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
KIRJEINE RIMALAIŽILE | Paavalin kirje roomalaisille |
Chapter 4 | Luku 4 |
| 1Midä mö voim sanuda Avraamas, meiden rahvahan ezitatas? Midä hän om sanu? | 1Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan? |
| 2Ku Avraamad voib kacta tozioiktaks hänen tegoiden tagut, hänel om mil kittas, vaiše ei Jumalan edes. | 2Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä. |
| 3Midä sanuba Pühäd Kirjutused? «Avraam uskoi Jumalale, i Jumal lugi hänen uskondan hänele tozioiktuseks.» | 3Sillä mitä Raamattu sanoo? "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi". |
| 4Radnikale makstud paukad ei kackoi lahjaks, a radon paukaks. | 4Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, |
| 5A ku mez' ei eci tozioiktust radon kal't, a vaiše uskob Jumalaha, kudamb tegeb jumalatoman tozioiktaks, sille mehele Jumal lugeb tozioiktuseks hänen uskondad. | 5mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; |
| 6Ved' David-ki sanub ozavaks mugošt mest, keda Jumal lugeb tozioiktaks hänen radoihe kacmata. | 6niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: |
| 7 — Ozavad oma nene, kudambiden pahad azjad om pästtud da kudambiden grähkäd om kattud. | 7"Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! |
| 8Ozav om se mez', kudambale Ižand ei luge vigaks hänen grähkid. | 8Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!" |
| 9Om-ik nece oza vaiše ümbrileiktud mehil, vai ümbrileikmatomil-ki? Ved' mö sanum: «Jumal lugi uskondan Avraamale tozioiktuseks.» | 9Koskeeko sitten tämä autuaaksi ylistäminen ainoastaan ympärileikattuja, vai eikö ympärileikkaamattomiakin? Sanommehan: "Aabrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi". |
| 10Konz? Oli-k siloi Avraam ümbrileiktud vai ümbrileikmatoi? Ei, hän ei olend siloi ümbrileiktud, a oli völ ümbrileikmatoi. | 10Kuinka se sitten siksi luettiin? Hänen ollessaanko ympärileikattuna vai ympärileikkaamatonna? Ei ympärileikattuna, vaan ympärileikkaamatonna. |
| 11Hän sai ümbrileiktuzznaman tozioiktusen pečatikš, sikš ku hän uskoi oldes ümbrileikmatoman. I muga hän tegihe kaikiden neniden tataks, ked uskoba da keda lugetas tozioiktoikš, hot' hö oma-ki ümbrileikmatomad. | 11Ja hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä tulisi kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, niin että vanhurskaus heillekin luettaisiin; |
| 12Hän om mugažo ümbrileiktud mehiden tat, kudambad ei olgoi vaiše ümbrileiktud, a astuba uskondan tedme, kudambadme meiden tat Avraam astui oldes völ ümbrileikmatoman. | 12ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna. |
| 13Jumal toivoti Avraamale i hänen jäl'gnikoile jäl'gestuseks kaiken mirun ei sen tagut, miše Avraam eli käskišton mödhe, a sikš, miše Jumal lugi Avraaman tozioiktaks hänen uskondan pohjal. | 13Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta. |
| 14Ku nece toivotuz kosketaiži vaiše nenid, ked eläba käskišton mödhe, ka siloi uskond oliži tühj, a toivotuz ei maksaiži nimidä. | 14Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi. |
| 15Käskišt tob Jumalan vihad, sikš ku rahvaz mäneb sidä vasthapäi. No konz ei ole käskištod, ka ei ole sen murendust-ki. | 15Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan. |
| 16I toivotuz om uskondan tagut sikš, miše se tuliži Jumalan lahjaks. Siloi toivotuz om vahv i koskeb kaikid Avraaman jäl'gnikoid, ei vaiše nenid, kenel om käskišt, a nenid-ki, kenel om Avraaman uskond. Avraam om meiden kaikiden tat, | 16Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä |
| 17kut om sanutud Pühiš Kirjutusiš: «Minä olen tehnu sindai äjiden rahvahiden tataks.» Hän om meiden tat Jumalan edes, kudambaha hän uskoi i kudamb tegeb kollijoid eläbikš da olmatont tob sil'mnägubale. | 17- niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut" - sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat. |
| 18Avraam nadeihe, hot' nadejad ei olend, i uskoi, miše hänespäi tuleb äjiden rahvahiden tat. Hän uskoi nenihe sanoihe: «Muga äi linneb sinun jäl'gnikoid.» | 18Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva", |
| 19I hänen uskond ei vällenend, hot' hän, läz sadavoz'ne, tezi: hänen mužikanvägi oli sambunu dai Sarran vac-ki oli kuivunu. | 19eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut - sillä hän oli jo noin satavuotias - ja että Saaran kohtu oli kuolettunut; |
| 20Avraam ei olend uskmatoi, a uskoi Jumalan toivotushe i sai väged uskondas. Hän kiti Jumalad | 20mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, |
| 21i lujas uskoi, miše Jumal voib tehta sen, min om toivotanu. | 21ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää. |
| 22Sikš Jumal lugi hänen uskondan hänele tozioiktuseks. | 22Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi. |
| 23No üks'kaik nene sanad «Jumal lugi hänen uskondad hänele tozioiktuseks» ei olgoi kirjutadud vaiše Avraaman täht, | 23Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin, |
| 24a oma meiden täht. Jumal lugeb tozioiktoikš meid-ki, ku mö uskom hänehe, kudamb om eläbzoitnu kollijoišpäi meiden Ižandan Iisusan Hristosan. | 24vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme, |
| 25Jumal andoi Hristosale kolda meiden grähkiden tagut, i eläbzoiti händast kollijoišpäi, miše tehta meid tozioiktoikš. | 25joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden. |
Chapter 4
