Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
JAKOVAN KIRJEINE | Jaakobin kirje |
Chapter 2 | Luku 2 |
| 1Minun velled, tö, ked uskot meiden ülenzoittud Ižandaha Iisusaha Hristosaha, algat čurakatoiš nimiččid mehid. | 1Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön. |
| 2Ku teiden suimale tuleb mez' kuldasine renghaine sormes i bohat sädo päl, vai necen-žo aigan tuleb gol'l' mez' hondoiš sobiš, | 2Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä, |
| 3i ku tö panet ezisijale bohatan i sanut hänele: «Sinä ištte tänna, täs om hüvä sija», a gol'l'ale sanut: «Sinä seižu sigä», vai: «Ištte tänna lavale, minun jaugoihe», | 3ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: "Istu sinä tähän mukavasti", ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa", tahi: "Istu tähän jalkajakkarani viereen", |
| 4ka jose tö et valikoi mehid? I jose tö et tehkoiš värikš sudjikš? | 4niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita? |
| 5Kulgat, armhad velled! Ei-ik Jumal ole valičenu mirun gollid, miše hö tegižihe bohatoikš uskondas i saižiba jäl'gestusen Jumalan valdkundas? Necen valdkundan om toivotanu Jumal heile, kudambad armastaba händast. | 5Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat? |
| 6A tö huigenzoitat gollid. Ei-ik sid' bohatad anastagoi teil oiktust i antkoi teid sudale? | 6Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen? |
| 7Ei-ik hö tehkoi pahaks sidä hüväd nimed, kudambal teid kuctas? | 7Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne? |
| 8I ku tö tozi-ki elät kaikiš korktemban käskön mödhe, ninga, kut om Pühiš Kirjutusiš sanutud: «Armasta ičeiž lähembašt, kut ičtaiž», ka teget oikti. | 8Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette; |
| 9No ku tö zavodit erigoitta mehid toine toižespäi, ka teget grähkid, i käskišt sanub teid värnikoikš. | 9mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia. |
| 10I sikš se, ken eläb käskišton mödhe, no kukištub vaiše ühtes sijas, om värnik kaikiš sijoiš. | 10Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin. |
| 11Hän, ken sanui: «Ala magada verhan akanke», sanui necen-ki: «Ala riko». I sinä hot' ed magada verhan akanke, no rikod, ka sinä üks'kaik oled värnik käskišton edes. | 11Sillä hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja. |
| 12Pagiškat da tehkat kut nene, kudambid Jumal sudib sen käskišton mödhe, mitte pästab mehen valdale. | 12Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva. |
| 13Ken ei armahta tošt, sidä Jumal-ki sudiškandeb armahtuseta. Armahtuz ei varaida sudad. | 13Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi. |
| 14Velled, midä ližad om siš, ku ristit sanub, miše uskob, no iče ei tege nimiččid tegoid? Voib-ik mugoine uskond päzutada händast? | 14Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa? |
| 15Ku sinun vellel vai sizarel ei ole sobid da jogapäiväšt sömäd, | 15Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla |
| 16ka mittušt ližad linneb sinun sanoiš: «Mängat mirunke, lämbitagatoiš da sögat külläks», ku ed anda heile sidä, miš heil om mairiž? | 16ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on? |
| 17Muga om uskondanke-ki. Üksin, tegoita, se om kolnu. | 17Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut. |
| 18Voib olda, ken-ni sanub: «Sinai om uskond, minai tegod.» Minä sanun hänele vastha: «Ozuta sinä minei uskond tegoita, a minä ozutan sinei uskondan ičein tegoil.» | 18Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon. |
| 19Sinä uskod, miše Jumal om vaiše üks', i hüvin teged. No ved' pahad henged-ki uskoba da säraidaba. | 19Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat. |
| 20No ed-ik sinä, tühj mez', näge: uskond tegoita om kolnu. | 20Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton? |
| 21Ei-ik tegoiden tagut meiden ezitat Avraam ole tehnus tozioiktaks, ku pani ičeze poigan Isakan žertvaks altarile? | 21Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille? |
| 22Näged: uskond oli hänen tegoiš, a tegoiš uskond tegihe täudeks. | 22Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi; |
| 23Muga tuli todeks Pühiden Kirjutusiden sana: «Avraam uskoi Jumalale, i Jumal lugi hänen uskondan hänele tozioiktuseks.» Muga hän sai nimen «Jumalan sebranik». | 23ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi. |
| 24Näget sid', kut mez' tegese tozioiktaks tegoiden tagut, a ei vaiše uskondan tagut. | 24Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta. |
| 25Vedeluznaine Raav-ki tegihe tozioiktaks tegoiden tagut, konz oti ičezennoks izrail'aižid tedustajid i abuti heile pageta tošt tedme. | 25Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois? |
| 26Muga kut hibj om kolnu hengeta, muga uskond-ki om kolnu tegoita. | 26Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut. |
Chapter 2
