Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
JAKOVAN KIRJEINE | Jaakobin kirje |
Chapter 1 | Luku 1 |
| 1Minä, Jakov, Jumalan da Ižandan Iisusan Hristosan käskabunik, oigendan tervhutesid kahteletoštkümnele heimokundale, kudambad levedali eläba kaikjal mirus. | 1Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle. |
| 2Velled, olgat vaiše hüväs meles, konz putut hot' miččihe taht manitusihe. | 2Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, |
| 3Tö ved' tedat: konz teiden uskond manitusiš püžub vahvan, se kazvatab teiš tirpandad. | 3tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. |
| 4Teile pidab opetas tirpmaha kaiked, miše tö tegižitoiš täuz'igäižikš i kaikes vigatomikš. | 4Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset. |
| 5No ku kenel-ni teišpäi ei täudu melevut, pakikaha sidä Jumalalpäi, i hänele anttas sidä. Jumal andab kaikile täudel märal, lajimata. | 5Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan. |
| 6No hänele pidab pakita uskondanke, tošt meletamata. Vaiše pit'kha meletai om kuti meren laineh, kudamban tullei ajab sinna-tänna. | 6Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. |
| 7Mugoine mez' algha meletagoi samha Ižandaspäi nimidä. | 7Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa, |
| 8Hän om kaks'meline mez', kudamb vajehtab ičeze melid kaikes, midä vaiše tegeb. | 8kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään. |
| 9Alembaine vel'l' olgha korged sil, miše sab ülemban arvon, | 9Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään, |
| 10a bohat vel'l' sil, miše händast alenzoittas, ved' hän kadob, kut nitun änik. | 10mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niinkuin ruohon kukka. |
| 11Päiväine nouzeb, i räk kuivadab heinän. Änikoine lankteb maha, i sen čomuz' om jo mänetadud. Muga bohat-ki mez' vänttub jogapäiväižiden azjoiden keskhe. | 11Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä. |
| 12Ozakaz om se, ken püžuškandeb vahvan manitesiden keskes. A konz hän kaikiden manitesiden keskes om püžunu vahvan, ka hän sab vägestuzvencaks elon. Jumal om sen toivotanu nenile, ked händast armastaba. | 12Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat! |
| 13Algha niken, ken putub manitushe, sanugoi: «Jumal mindai manitab.» Jumal ei voi putta pahan manitusihe, i iče ei manita nikeda. | 13Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa. |
| 14Kaikuttušt manitab hänen ičeze himo; se vedäb händast da hus'utab. | 14Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee; |
| 15Sid' himo tegese kuti kohtukahaks i sündutab grähkän, a konz grähk om kaznu täudeks, se sündutab surman. | 15kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman. |
| 16Algat segoikoi, velled! | 16Älkää eksykö, rakkaat veljeni. |
| 17Kaikutte hüvä andmine i kaikutte hüvä lahj tuleb ülähänpäi, taivhan tähthiden Tataspäi, kudambanno ei vajehtade nimi, i kus vauged da pimed ei vajehtade. | 17Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa. |
| 18Ičeze tahton mödhe hän sünduti meid toden sanal, miše mö oližim hänen tegoiden ezmäine satuz. | 18Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset. |
| 19Ka, kal'hed velled, jogahižele mehele pidab tarkas kundelta, no ei pida rigehtida paginoiš i kurktundas, | 19Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan; |
| 20sikš ku mehen kurktund ei ve oiktoihe azjoihe, kudambid Jumal tahtoib. | 20sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä. |
| 21Ka tackat kaik paganad meled i kaik pahuz'! Laskvas otkat südäimehe sana, kudamban Jumal om teihe semendanu i kudamb voib päzutada teid pahaspäi. | 21Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa. |
| 22Tehkat, kut käskeb sana, algat olgoi vaiše kundlijoin — ika manitatoiš. | 22Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne. |
| 23Se, kudamb kuleb sanan, a ei tege sen mödhe, om kuti mez', kudamb kacub ičeze modod zirklos. | 23Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan; |
| 24Ka, hän tarkas kacub ičeze päle, a ku lähteb, ka sid'-žo unohtab, mitte hän oli. | 24hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli. |
| 25A se, ken tarkas kacub todesižehe käskištoho, kudamb pästab mehen valdale, da ei unohta nimidä kulištadud sanoišpäi, a tegeb niiden mödhe, linneb ozakaz ičeze radoiš. | 25Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään. |
| 26Ku ken-ni teišpäi lugeb ičtaze uskojaks, a ei mahta pidäda kel't hambhiden keskes, hän manitab iče ičtaze, i hänen uskond om tühj. | 26Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha. |
| 27Puhtaz, Jumalan da Tatan sil'miš vigatoi uskond om se, miše pidäda hol't armotomiš lapsiš da leskiš, konz hö oma ahtištusiš, da vedäda ičtaze muga, miše mirun pahuz' ei tartuiži sinuhu. | 27Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta. |
Chapter 1
