Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
APOSTOLOIDEN TEGOD | Apostolien teot |
Chapter 18 | Luku 18 |
| 1Sen jäl'ghe Pavel läksi Afinaspäi i tuli Korinfaha. | 1Sen jälkeen Paavali lähti Ateenasta ja meni Korinttoon. |
| 2Sigä hän vastsi evrejalaižen Akilan i hänen akan Priskillan. Akilan koditaho oli Ponta. Hö oliba ei amu tulnuded tänna Italiaspäi, sikš miše Klavdi-kesar' oli käsknu kaikile evrejalaižile lähtta Rimaspäi. Pavel läksi heidennoks, | 2Siellä hän tapasi erään Akylas nimisen juutalaisen, joka oli Pontosta syntyisin ja äsken tullut Italiasta, ja hänen vaimonsa Priskillan. Klaudius oli näet käskenyt kaikkien juutalaisten poistua Roomasta. Ja Paavali meni heidän luoksensa. |
| 3i ku heil oli ühtejitte rad, hän jäi ühtes heidenke radmaha. Hö oliba kangazpertižiden omblijad. | 3Ja kun hänellä oli sama ammatti kuin heillä, jäi hän heidän luoksensa, ja he tekivät työtä yhdessä; sillä he olivat ammatiltaan teltantekijöitä. |
| 4Kaikuččen sobatan Pavel pagiži suimpertiš i napri sada uskondaha kut evrejalaižid muga grekalaižid-ki. | 4Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan. |
| 5Konz Sila i Timofei tuliba Makedoniaspäi, Pavel ičeze hengen käskös todišti evrejalaižile, miše Iisus om Messia. | 5Ja kun Silas ja Timoteus tulivat Makedoniasta, oli Paavali kokonaan antautunut sanan julistamiseen ja todisti juutalaisille, että Jeesus on Kristus. |
| 6No konz evrejalaižed zavodiba vastustada i nagrda, ka hän pudišti pölün ičeze sobišpäi i sanui: «Tulgha teiden veri teiden päle! Minä olen puhtaz. Neciš aigaspäi minä lähten Jumalad tundmatomiden rahvahidennoks.» | 6Mutta kun he vastustivat ja herjasivat, pudisti hän vaatteitansa ja sanoi heille: "Tulkoon teidän verenne oman päänne päälle! Viaton olen minä; tästedes minä menen pakanain tykö." |
| 7Hän läksi sigäpäi i mäni Justannoks, kudamb varaiži Jumalad i kudamban pert' oli suimpertin rindal. | 7Ja hän lähti sieltä ja meni erään Titius Justus nimisen jumalaapelkääväisen miehen tykö, jonka talo oli aivan synagoogan vieressä. |
| 8No suimpertin pämez' Krisp i hänen kodihižed uskoškanziba Ižandaha, i äjad korinfalaižed kundeldes Pavlad uskoškanziba, i heid valatadihe. | 8Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin. |
| 9Erasen ön Ižand sanui nägudeses Pavlale: «Ala varaida, a pagiže! Ala ole vaikti! | 9Ja Herra sanoi yöllä näyssä Paavalille: "Älä pelkää, vaan puhu, äläkä vaikene, |
| 10Minä olen sinunke. Niken ei koske sindai, miše tehta sinei pahad. Minai om äi rahvast neciš lidnas.» | 10sillä minä olen sinun kanssasi, eikä kukaan ole ryhtyvä sinuun tehdäkseen sinulle pahaa, sillä minulla on paljon kansaa tässä kaupungissa". |
| 11I Pavel oli korinfalaižiden keskes pol'tošt vot i openzi heile Jumalan sanad. | 11Niin hän viipyi siellä vuoden ja kuusi kuukautta opettaen heidän keskuudessaan Jumalan sanaa. |
| 12Sen aigan, konz valdižandan Ahaijas oli Gallion, evrejalaižed ühtes meles libuiba Pavlad vasthapäi, tabaziba i toiba händast sudha. | 12Mutta Gallionin ollessa Akaian käskynhaltijana juutalaiset yksimielisesti nousivat Paavalia vastaan ja veivät hänet tuomioistuimen eteen |
| 13Hö sanuiba: «Nece mez' naprib käta rahvast loičmaha Jumalale muga, kut käskišton mödhe ei sa tehta.» | 13ja sanoivat: "Tämä viettelee ihmisiä palvelemaan Jumalaa lainvastaisella tavalla". |
| 14No Pavel völ ei ehtind avaita sud, ku Gallion sanui: «Evrejalaižed! Ku paginas oliži zakonan murenduz vai mitte-ni toine paha azj, ka minai oliži sü kundelta teid. | 14Ja kun Paavali aikoi avata suunsa, sanoi Gallion juutalaisille: "Jos olisi tehty rikos tai häijy ilkityö, olisi kohtuullista, että minä kärsivällisesti kuuntelisin teitä, juutalaiset. |
| 15No ku tö ridlet openduses, nimiš i teiden käskištos, ka nece om teiden azj. Sid' minä en tahtoi olda sudjan.» | 15Mutta jos teillä on riitakysymyksiä opista ja nimistä ja teidän laistanne, olkoot ne teidän huolenanne; niiden tuomari minä en tahdo olla." |
| 16Hän ajoi heid sudaspäi. | 16Ja hän ajoi heidät pois tuomioistuimen edestä. |
| 17Siloi kaik grekalaižed tabaziba suimpertin pämehen Sosfenan i peksiba händast sudanpertin edes, no Gallional pä-ki ei kibištand siš. | 17Niin he kaikki ottivat kiinni Soosteneen, synagoogan esimiehen, ja löivät häntä tuomioistuimen edessä, eikä Gallion välittänyt siitä mitään. |
| 18Pavel jäi miččeks-se aigaks Korinfaha. Sid' hän prostihe vellidenke i läksi meriči Siriaha. Hänenke oliba Priskilla i Akila. Edel matkad Pavel keriči pän Kenhrejas Jumalale anttud sanan tagut. | 18Mutta Paavali viipyi siellä vielä jonkun aikaa; sitten hän sanoi veljille jäähyväiset ja purjehti Syyriaan, mukanansa Priskilla ja Akylas; hän oli leikkauttanut tukkansa Kenkreassa, sillä hän oli tehnyt lupauksen. |
| 19Tuldes Efesaha, hän eriganzi heišpäi, iče mäni suimpert'he i pagiži evrejalaižidenke. | 19Ja he saapuivat Efesoon; sinne hän jätti heidät. Ja hän meni synagoogaan ja keskusteli juutalaisten kanssa. |
| 20Hö pakičiba händast jäda heidennoks hätkembaks aigaks, no hän ei tahtoind. | 20Ja he pyysivät häntä viipymään kauemmin, mutta hän ei suostunut, |
| 21Hän prostihe heidenke i sanui: «Minei ani pidab praznuida tulii praznik Jerusalimas, no minä völ pördamoi teidennoks, ku linneb mugoine Jumalan vald.» Sid' hän läksi meriči Efesaspäi. [A Akila i Priskilla jäiba Efesaha.] | 21vaan sanoi heille jäähyväiset ja lausui: "Minä palaan jälleen teidän tykönne, jos Jumala suo". Ja hän lähti purjehtimaan Efesosta. |
| 22Hän tuli randale Kesariaha i sigäpäi läksi Jerusalimha. Hän sanui sigä tervhensanoid uskondkundale i läksi sid' Antiohiaha. | 22Ja noustuaan maihin Kesareassa hän vaelsi ylös Jerusalemiin ja tervehti seurakuntaa ja meni sitten alas Antiokiaan. |
| 23Hän oli sigä pordon aigad, sid' läksi i käveli tahospäi tahoze Galatian i Frigian maiš, i vahvišti kaikid openikoid. | 23Kun hän oli viettänyt siellä jonkun aikaa, lähti hän matkalle ja kulki järjestään kautta Galatian maakunnan ja Frygian, vahvistaen kaikkia opetuslapsia. |
| 24Efesaha tuli Apollos-nimine evrejalaine, kudamb oli sündnu Aleksandrias. Hän mahtoi čomin pagišta i tezi kaik Pühäd Kirjutused. | 24Ja Efesoon saapui eräs juutalainen, nimeltä Apollos, syntyisin Aleksandriasta, puhetaitoinen mies ja väkevä raamatuissa. |
| 25Hänele oli opetud Ižandan te, i hän palabal hengel i tarkas openzi Ižandan polhe, hot' iče tezi vaiše Joannan valatusen. | 25Tälle oli opetettu Herran tie, ja hän puhui palavana hengessä ja opetti tarkoin Jeesuksesta, mutta tunsi ainoastaan Johanneksen kasteen. |
| 26Apollos zavodi rohktas pagišta suimpertiš. Kulištades hänen sanad Akila i Priskilla kucuiba händast ičezennoks i sel'genzoitiba hänele Ižandan ten. | 26Hän rupesi rohkeasti puhumaan synagoogassa. Mutta kun Priskilla ja Akylas olivat häntä kuunnelleet, ottivat he hänet luokseen ja selvittivät hänelle tarkemmin Jumalan tien. |
| 27Konz Apollos tahtoi mända Ahaijaha, velled vahvištiba händast neciš i kirjutiba kirjeižen openikoile, miše hö otaižiba händast ičezennoks. Tuldes sinna hän abuti nenile, ked Jumalan armoiden tagut oliba tehnus uskojikš. | 27Ja kun hän tahtoi mennä Akaiaan, niin veljet kehoittivat häntä siihen ja kirjoittivat opetuslapsille, että nämä ottaisivat hänet vastaan. Ja sinne saavuttuaan hän armon kautta oli suureksi hyödyksi uskoon tulleille. |
| 28Rahvahan edes Apollos lujas vahvas kumaiži evrejalaižiden sanad i Pühiden Kirjutusiden mödhe hän ozuteli, miše Iisus om Messia. | 28Sillä hän kumosi suurella voimalla julkisesti juutalaisten väitteet ja näytti kirjoituksista toteen, että Jeesus on Kristus. |
Chapter 18
