Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
APOSTOLOIDEN TEGOD | Apostolien teot |
Chapter 11 | Luku 11 |
| 1Apostolad i velled kaikes Judejaspäi kulištiba sen polhe, miše Jumalad tundmatomad rahvahad-ki otiba Jumalan sanan ičeleze. | 1Ja apostolit ja veljet ympäri Juudeaa kuulivat, että pakanatkin olivat ottaneet vastaan Jumalan sanan. |
| 2Konz Petr tuli Jerusalimha, ümbrileiktud uskondvelled zavodiba väritada händast | 2Ja kun Pietari tuli Jerusalemiin, ahdistelivat ympärileikatut häntä |
| 3i sanuiba: «Sinä olid adivoiš ümbrileikmatomiden mehidenno i söid heidenke.» | 3sanoen: "Sinä olet käynyt ympärileikkaamattomien miesten luona ja syönyt heidän kanssansa". |
| 4Siloi Petr starinoiči heile, kut kaik oli: | 4Niin Pietari selitti heille alusta alkaen asiat järjestänsä ja sanoi: |
| 5«Minä olin Joppian lidnas i loičin. Ühtnägoi unohtimoi i nägištin nägudesen. Taivhaspäi laskihe alahaks, ani minun edehe, astijan vuitte sur' kangaztera, kudamb pidetihe nelläs čogas. | 5"Minä olin Joppen kaupungissa ja rukoilin; silloin minä näin hurmoksissa näyn: tuli alas astia, ikäänkuin suuri liinavaate, joka neljästä kulmastaan laskettiin taivaasta, ja se tuli aivan minun eteeni. |
| 6Konz minä kacuin südäimehe, ka nägištin sigä man nel'l'jaugaižid, mecživatoid, ujelijoid i taivhan linduid. | 6Ja kun minä katsoin sitä tarkasti, näin minä siinä maan nelijalkaisia ja petoja ja matelijoita ja taivaan lintuja. |
| 7I minä kulištin änen, kudamb sanui: ‘Libu, Petr! Riko i sö!’ | 7Ja minä kuulin myös äänen, joka sanoi minulle: `Nouse, Pietari, teurasta ja syö`. |
| 8Minä sanuin vastha: ‘Ei, ei, Sur' Sünduižem! Minä en ole nikonz pannu suhu nimidä paganad i redukast.’ | 8Mutta minä sanoin: `En suinkaan, Herra; sillä ei mitään epäpyhää eikä saastaista ole koskaan minun suuhuni tullut`. |
| 9Siloi än' toižen kerdan sanui minei taivhaspäi: ‘Min Jumal om puhtastanu, ala sinä sanu sidä paganaks.’ | 9Niin vastasi ääni taivaasta toistamiseen ja sanoi: `Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi`. |
| 10Nece oli koumašti. Sid' kaik ottihe möst taivhaze. | 10Ja tämä tapahtui kolme kertaa; sitten vedettiin kaikki taas ylös taivaaseen. |
| 11Sen-žo aigan pertin kohtha, kus minä olin, seižutihe koume mest. Heid oigetihe Kesariaspäi minunnoks. | 11Ja katso, samassa seisoi sen talon edessä, jossa me olimme, kolme miestä, jotka Kesareasta oli lähetetty minun luokseni. |
| 12Heng sanui, miše minei tarbiž meletamata mända heidenke. Nene kuz' velled mugažo läksiba minunke, i muga mö tulim sen mehen pert'he. | 12Ja Henki käski minun mennä arvelematta heidän kanssansa; ja myös nämä kuusi veljeä lähtivät minun kanssani. Me menimme sen miehen taloon, |
| 13Hän starinoiči meile, miše oli nähnu ičeze kodiš seižujan [pühän] angelan. Angel oli sanunu hänele: ‘Oigenda mehid Joppiaha, miše hö toižiba tänna Simonad, kudamb völ kuctas Petraks. | 13ja hän kertoi meille, kuinka hän oli nähnyt enkelin seisovan hänen huoneessaan ja sanovan: `Lähetä Joppeen noutamaan Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; |
| 14Hän saneleškandeb sinei sanad, kudambiden kal't sinä i kaik sinun kanznikad päzut grähkišpäi.’ | 14hän on puhuva sinulle sanoja, joiden kautta sinä pelastut, ja koko sinun perhekuntasi`. |
| 15I konz minä zavodin pagišta, laskihe Pühä Heng heiden päle, muga kut ezmässai meiden-ki päle. | 15Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa meidänkin päällemme. |
| 16Siloi minei johtui mel'he, midä Ižand oli sanunu: ‘Joan valati vedel, no teid valataškatas Pühäl Hengel.’ | 16Silloin minä muistin Herran sanan, jonka hän sanoi: `Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä`. |
| 17I ku Jumal andoi heile mugoižen-žo lahjan, kut meile-ki, konz uskoškanzim Ižandaha Iisusaha Hristosaha, ka ken minä olin, miše voinuižin vastustada Jumalad?» | 17Koska siis Jumala antoi yhtäläisen lahjan heille kuin meillekin, kun olimme uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin mikä olin minä voidakseni estää Jumalaa?" |
| 18Konz hö kulištiba necen, ka tüništuiba i ülenzoitaškanziba Jumalad sanoil: «Ka, Jumal om avaidanu ten händast tundmatomile-ki rahvahile kärautas grähkišpäi i päzuda eloho.» | 18Tämän kuultuansa he rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Niin on siis Jumala pakanoillekin antanut parannuksen elämäksi". |
| 19Jäl'ges Stefanan surmad uskojid ahtištaškatihe, i hö leviganziba madme i läksiba erazvuiččihe polihe. Hö tuliba Finikiahasai, Kiprahasai i Antiohiahasai. Mändes hö ei sanelnugoi Jumalan sanad nikenele toižile, vaiše evrejalaižile. | 19Ne, jotka olivat hajaantuneet sen ahdingon vuoksi, joka oli syntynyt Stefanuksen tähden, vaelsivat ympäri hamaan Foinikiaan ja Kyproon ja Antiokiaan saakka, mutta eivät puhuneet sanaa muille kuin ainoastaan juutalaisille. |
| 20No heiden keskes oliba erased kipralaižed i kirinejalaižed, kudambad Antiohiaha tuldes zavodiba sanelda hüvän vestin Ižandan Iisusan polhe grekalaižile. | 20Heidän joukossaan oli kuitenkin muutamia kyprolaisia ja kyreneläisiä miehiä, jotka, tultuaan Antiokiaan, puhuivat kreikkalaisillekin ja julistivat evankeliumia Herrasta Jeesuksesta. |
| 21Heidenke oli Ižandan käzi, i äi rahvast uskoškanzi i kärauzihe Ižandaha. | 21Ja Herran käsi oli heidän kanssansa, ja suuri oli se joukko, joka uskoi ja kääntyi Herran puoleen. |
| 22Vestid necen polhe tuliba Jerusaliman uskondkundahasai. Sigäpäi oigetihe Varnava Antiohiaha. | 22Ja sanoma heistä tuli Jerusalemin seurakunnan korviin, ja he lähettivät Barnabaan Antiokiaan. |
| 23Konz Varnava tuli sinna i nägišti Jumalan armod, hän lujas ihastui i tomoti kaikid püžumaha Ižandas puhthal südäimel. | 23Ja kun hän saapui sinne ja näki Jumalan armon, niin hän iloitsi ja kehoitti kaikkia vakaalla sydämellä pysymään Herrassa. |
| 24Varnava oli hüvä mez', täuz' Pühäd Henged i uskondad. I äi rahvast kärauzihe Ižandaha. | 24Sillä hän oli hyvä mies ja täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa. Ja Herralle lisääntyi paljon kansaa. |
| 25Varnava läksi sid' Tarsaha ecmaha Saulad i konz löuzi händast, ka toi Antiohiaha. | 25Niin hän lähti Tarsoon etsimään Saulusta, ja kun hän oli hänet löytänyt, toi hän hänet Antiokiaan. |
| 26Kaiken voden hö oliba uskondkundas i openziba äi rahvast. Antiohias ezmäižen kerdan openikoid kucuškatihe hristosalaižikš. | 26Ja he vaikuttivat yhdessä kokonaisen vuoden seurakunnassa, ja niitä oli paljon, jotka saivat heiltä opetusta; ja Antiokiassa ruvettiin opetuslapsia ensiksi nimittämään kristityiksi. |
| 27Necen aigan Jerusalimaspäi Antiohiaha tuliba erased Jumalan sanankandajad. | 27Siihen aikaan tuli profeettoja Jerusalemista Antiokiaan. |
| 28Üks' heišpäi, kudamb kuctihe Agavaks, Pühän Hengen valdas oldes endusti, miše kaikes mas linneb sur' näl'g. Nece oli-ki Klavdi-kesarin aigan. | 28Ja eräs heistä, nimeltä Agabus, nousi ja antoi Hengen vaikutuksesta tiedoksi, että oli tuleva suuri nälkä kaikkeen maailmaan; ja se tulikin Klaudiuksen aikana. |
| 29Openikad pätiba abutada Judejas eläjile uskondvellile, ken mil voib. | 29Niin opetuslapset päättivät kukin varojensa mukaan lähettää avustusta Juudeassa asuville veljille. |
| 30Hö muga tegiba-ki i oigenziba Varnavanke i Saulanke dengoid Jerusaliman uskondkundan vanhembile. | 30Ja niin he tekivätkin ja lähettivät sen vanhimmille Barnabaan ja Sauluksen kätten kautta. |
Chapter 11
