Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
APOSTOLOIDEN TEGOD | Apostolien teot |
Chapter 10 | Luku 10 |
| 1Kesarias eli mez', kudamb kuctihe Korniliaks. Hän oli sadanpämehen Italialaižes kogortas. | 1Ja Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies niin kutsutussa italialaisessa sotaväenosastossa. |
| 2Hän oli oiged mez', varaiži Jumalad, kut kaik hänen kanz-ki. Hän äjan abuti rahvahale, kaiken loiči Jumalale. | 2Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko hänen perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja kansalle ja rukoili alati Jumalaa. |
| 3Kerdan päivän ühesandel časul Kornili nägišti ani sel'ktas nägudeses Jumalan angelan, kudamb tuli hänennoks i sanui: «Kornili!» | 3Hän näki selvästi näyssä, noin yhdeksännellä hetkellä päivästä, Jumalan enkelin, joka tuli sisään hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Kornelius!" |
| 4Kornili pöl'gästusiš kacuhti hänehe i sanui: «Midä tahtoid, Ižand?» Angel sanui: «Sinun loičend i sinun abu gollile tuliba Jumalan edehe, i hän johtuti sindai. | 4Tämä loi katseensa häneen ja sanoi peljästyneenä: "Mikä on, Herra?" Enkeli sanoi hänelle: "Sinun rukouksesi ja almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä. |
| 5Oigenda nügüd' mehid Joppiaha tomha tänna Simonan, kudamb kuctas völ Petraks. | 5Niin lähetä nyt miehiä Joppeen noutamaan eräs Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; |
| 6Hän eläb Simon-nahknikanno, kudamban pert' om meren randal. Hän saneleškandeb sinei sanad, kudambiden kal't sinä i sinun kanznikad päzut grähkišpäi.» | 6hän majailee nahkuri Simonin luona, jonka talo on meren rannalla." |
| 7Konz angel, kudamb pagiži Kornilianke, läksi sigäpäi, Kornili kucui kaks' ičeze käskabunikad i oigedmeližen saldatan, ühten hänen lähembaižiš mehišpäi. | 7Ja kun enkeli, joka Korneliusta puhutteli, oli mennyt pois, kutsui tämä kaksi palvelijaansa ja hurskaan sotamiehen uskollisimpiensa joukosta |
| 8Hän starinoiči heile kaiken i oigenzi heid Joppiaha. | 8ja kertoi heille kaikki ja lähetti heidät Joppeen. |
| 9Toižel päiväl, konz oigetud mehed oliba matkas jo läheli lidnad, Petr libui päivän kudendel časul pertin katusele loičmaha. | 9Ja seuraavana päivänä, kun he olivat matkalla ja lähestyivät kaupunkia, nousi Pietari noin kuudennen hetken vaiheilla katolle rukoilemaan. |
| 10Hänele tegihe näl'g, i hän tahtoi söda, no sil aigal kuni söm' vaumištadihe, hän unohtihe. | 10Ja hänen tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä valmistettaessa hän joutui hurmoksiin. |
| 11Hän nägišti taivhan, kudamb oli avoin, i taivhaspäi laskihe alahaks hänennoks astijan vuitte ani ku sur' kangaztera, kudamb kuti sidotud nelläs čogas pästtihe maha. | 11Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian, ikäänkuin suuren liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan laskettiin maahan. |
| 12Siš oliba erazvuiččed man živatad, nel'l'jaugaižed i ujelijad i taivhan lindud. | 12Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja matelijoita ja taivaan lintuja. |
| 13Sen aigan hän kulišti änen: «Libu, Petr! Riko i sö!» | 13Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle: "Nouse, Pietari, teurasta ja syö". |
| 14No hän sanui: «Ei, ei, Ižand! Nikonz en sönd nimidä paganad i redukast.» | 14Mutta Pietari sanoi: "En suinkaan, Herra; sillä en minä ole ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä saastaista". |
| 15Siloi än' sanui udes: «Min Jumal om puhtastanu, ala sinä sanu sidä paganaks.» | 15Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: "Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpyhäksi". |
| 16Nece oli koume kerdad. Sen jäl'ghe kangaz möst libutadihe taivhaze. | 16Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin kohta ylös taivaaseen. |
| 17Konz Petr völ meleti, midä hänen nägudez voiži znamoita, Kornilial oigetud mehed küzeliba i löuziba Simonan pertin. Nügüd' hö seižuiba jo verajanno. | 17Ja kun Pietari oli epätietoinen siitä, mitä hänen näkemänsä näky mahtoi merkitä, niin katso, ne miehet, jotka Kornelius oli lähettänyt ja jotka kyselemällä olivat löytäneet Simonin talon, seisoivat portilla |
| 18Hö heikahtiba küzuden, neciš-ik pertiš eläb Simon, kudamb völ kuctas Petraks. | 18ja tiedustelivat kuuluvalla äänellä, majailiko siellä Simon, jota myös Pietariksi kutsuttiin. |
| 19A Petr kaiken-se meleti necen nägudesen polhe, i Heng sanui hänele: «Koume mest eciba sindai. | 19Kun Pietari yhä mietti tuota näkyä, sanoi Henki hänelle: "Katso, kaksi miestä etsii sinua; |
| 20Päzu alahaks i mäne heidenke meletamata. Minä olen heid oigendanu.» | 20niin nouse nyt, astu alas ja mene arvelematta heidän kanssaan, sillä minä olen heidät lähettänyt". |
| 21Petr laskihe alahaks mehidennoks, kudambid Kornili oli oigendanu hänennoks, i sanui: «Minä olen se, keda tö ecit. Mittušt azjad tö tulit?» | 21Niin Pietari meni alas miesten tykö ja sanoi: "Katso, minä olen se, jota te etsitte; mitä varten te olette tulleet?" |
| 22Mehed sanuiba: «Sadanpämez' Kornili oigenzi meid. Hän om oiged i Jumalad varaidai mez', kudambas kaik evrejalaižed pagižeba vaiše hüväd. Hän sai pühäs angelaspäi käskön kucta sindai kodihe i kulda, midä sinä sanud hänele.» | 22He sanoivat: "Sadanpäämies Kornelius, hurskas ja Jumalaa pelkääväinen mies, josta koko Juudan kansa todistaa hyvää, on pyhältä enkeliltä ilmestyksessä saanut käskyn haettaa sinut kotiinsa ja kuulla, mitä sinulla on sanottavaa". |
| 23Sid' Petr kucui mehid ičezennoks adivoihe.Toižel päiväl Petr läksi matkha mehidenke, i erased velled Joppiaspäi läksiba hänenke. | 23Niin hän kutsui heidät sisään ja piti heitä vierainansa. Seuraavana päivänä Pietari nousi ja lähti heidän kanssaan, ja muutamat veljet Joppesta seurasivat hänen mukanaan. |
| 24Päiväs päliči hö tuliba Kesariaha. Kornili oli kucnu kodihe ičhižid i lähembaižid sebranikoid i varasti tulijoid. | 24Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja Kornelius odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä. |
| 25Konz Petr oli uksiš, Kornili vastsi händast i kumarzihe hänen jaugoihe. | 25Ja kun Pietari oli astumassa sisään, meni Kornelius häntä vastaan, lankesi hänen jalkojensa juureen ja kumartui maahan. |
| 26No Petr libuti händast i sanui: «Libu, minä-ki olen vaiše mez'!» | 26Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen: "Nouse; minäkin olen ihminen". |
| 27Sid' hän pagištes Kornilianke tuli pert'he i nägišti sigä äi rahvast. | 27Ja puhellen hänen kanssaan hän meni sisään ja tapasi monta koolla. |
| 28Hän sanui heile: «Tö hüvin tedat: evrejalaižile ei voi pagišta ei-evrejalaižidenke vai mända heiden pert'he. No Jumal om ozutanu minei, miše ei voi lugeda nikeda paganaks vai redukahaks. | 28Ja hän sanoi heille: "Te tiedätte, että on luvatonta juutalaisen miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai mennä hänen tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut, etten saa sanoa ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi. |
| 29Sikš läksin-ki vastustamata, konz tuldihe mindai kucmaha. Nügüd' tahtoižin tedištada: mittušt azjad tö kucuit mindai?» | 29Sentähden minä vastaansanomatta tulinkin, kun minua noudettiin. Ja nyt minä kysyn: mitä varten te olette minut noutaneet?" |
| 30Kornili sanui: «Koume päiväd tagaz necen aigan minä olin pühütamas i ühesandel časul loičin ičein kodiš. Sid' ühtnägoi minun edehe seižutihe mez' hoštabad sädod päl | 30Ja Kornelius sanoi: "Neljä päivää sitten, juuri tähän aikaan päivästä, minä kotonani rukoilin tällä yhdeksännellä hetkellä, ja katso, edessäni seisoi mies loistavissa vaatteissa |
| 31i sanui: ‘Kornili, Jumal om kulištanu sinun loičendan i johtuti, kut sinä oled abutanu gollile. | 31ja sanoi: `Kornelius, sinun rukouksesi on kuultu, ja sinun almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä. |
| 32Oigenda vest' Joppiaha i kucu tänna Simon, kudamb kuctas mugažo Petraks. Hän eläb Simon-nahknikanno meren randal. Hän tuleb i sanub sinei.’ | 32Niin lähetä nyt Joppeen ja kutsu tykösi Simon, jota myös Pietariksi kutsutaan; hän majailee nahkuri Simonin talossa meren rannalla.` |
| 33Sikš minä sid'-žo oigenzin heid tomha sindai, i sinä tegid hüvin, ku tulid. Nügüd' mö kaik kerazimoiš tänna Jumalan edehe, miše kulištada kaiken, midä Jumal om käsknu sinei sanuda meile.» | 33Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit hyvin, kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan edessä, kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt sinun puhua." |
| 34Petr zavodi pagišta. Hän sanui: «Nügüd' minä tozi-ki el'gendan, miše Jumal ei valiče mehid. | 34Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, |
| 35Hänele om mel'he kaikutte, ken varaidab händast i eläb oikti, hot' miččes rahvahaspäi hän om. | 35vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen. |
| 36Hän oigenzi Izrail'an rahvahale ičeze sanan, hüvän vestin mirun polhe, kudamban om tonu Iisus Hristos — hän, ken om kaikiden Ižand. | 36Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra, |
| 37Tö tedat, midä om tehnus ezmäi Galilejas i sid' kaikjal Judejas sen valatusen jäl'ghe, kudamban polhe Joan saneli. | 37sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte; |
| 38Tö tedat, kut Jumal Pühäl Hengel i vägel voidi Iisusan Nazaretalaižen, i kut Iisus käveli i tehli hüväd i tehli tervhikš kaikid, ked oliba lemboin valdas. Ved' Jumal oli hänenke. | 38te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla oli voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka vaelsi ympäri ja teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan joutuneet; sillä Jumala oli hänen kanssansa. |
| 39Mö olem kaiken sen todištajad, min hän tegi Judejan mas i Jerusalimas. Händast hö rikoiba riputaden puhu, | 39Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki juutalaisten maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat puuhun ja tappoivat. |
| 40no Jumal eläbzoiti händast koumandel päiväl i andoi hänele ozutadas — | 40Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä, |
| 41ei kaikele rahvahale, a vaiše todištajile, kudambid Jumal valiči jo edelpäi, meile, ked söim i joim hänenke sen jäl'ghe, konz hän oli eläbzunu kollijoišpäi. | 41ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille todistajille, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut. |
| 42Hän käski meile sanelda rahvahale i todištada, miše hän om se, keda Jumal om pannu eläbiden i kollijoiden sudjaks. | 42Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että hän on se, jonka Jumala on asettanut elävien ja kuolleitten tuomariksi. |
| 43Hänes todištaba kaik sanankandajad, miše kaikuččele, ken uskob hänehe, hänen nimes pästtas grähkäd.» | 43Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta." |
| 44Konz Petr völ pagiži, Pühä Heng laskihe kaikiden päle, ked kuliba hänen sanad. | 44Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat. |
| 45Kaik uskojad evrejalaižed, ked oliba tulnuded Petranke, čududelihe sihe, miše Pühän Hengen lahj valetihe mugažo Jumalad tundmatomiden rahvahiden päle. | 45Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, |
| 46Hö kuliba, kut ned pagižiba tundmatomil kelil ülenzoitten Jumalad. Siloi Petr sanui: | 46sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: |
| 47«Jose ken-ni voib kel'ta nenid mehid valatamhas vedel? Ved' hö saiba Pühän Hengen kut mö-ki.» | 47"Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?" |
| 48Hän käski valatada heid Iisusan Hristosan nimehe. Sid' hö pakičiba Petrad olda heidenno völ-ki äjak-se päiväd. | 48Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä. |
Chapter 10
