Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EVANGELII LUKAN MÖDHE | Luukkaan evankeliumi |
Chapter 18 | Luku 18 |
| 1Iisus sanui openikoile ozoitezstarinan, miše ozutada heile: tarbiž kaiken loita, a ei väzuda. | 1Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä. |
| 2«Erases lidnas oli sudj, kudamb ei varaidand Jumalad i ei huiktelnus mehid. | 2Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä. |
| 3Siš-žo lidnas eli mugažo leskiak, kudamb paksus käveli hänennoks sanumaha: ‘Abuta minei, pästa mindai minun väritajaspäi.’ | 3Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: `Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan`. |
| 4No sudj hätken ei tahtoind abutada. No jäl'ges hän sanui iče ičeleze: ‘Olgha, hot' minä Jumalad en varaida i en huiktelde mehid, | 4Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: `Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä, |
| 5no ku nece leskiak tegeb minei äi mokid, ka minä abutan hänele, miše hän enambad ei tuliži minunnoks i ei mokičiži mindai’.» | 5niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni`." |
| 6Ižand sanui: «Kulet-ik, midä sanub värmeline sudj? | 6Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo! |
| 7Ka ei-ik Jumal abuta ičeze valitud mehile, kudambad päiväd i öd kucuba händast abuhu? Hätkestub-ik hän abunke? | 7Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa? |
| 8Minä sanun teile: Hän teravas tuleb abuhu. No konz Mehen Poig tuleb, löudab-ik hän uskondad täl mal?» | 8Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?" |
| 9Erasile, kudambad pidiba ičtaze oiktoin i hondostiba toižid, Iisus sanui necen ozoitezstarinan: | 9Niin hän puhui vielä muutamille, jotka luottivat itseensä, luullen olevansa vanhurskaita, ja ylenkatsoivat muita, tämän vertauksen: |
| 10«Kaks' mest mäniba pühäkodihe loičmaha. Toine oli farisei i toine maksunkeradai. | 10"Kaksi miestä meni ylös pyhäkköön rukoilemaan, toinen fariseus ja toinen publikaani. |
| 11Farisei seižui i loiči ičeksaze: ‘Sur' Sünd, minä kitän sindai, miše en ole mugoine kuti toižed mehed, razbainikad, pahudentegijad, verhiden akoidenke magadajad vai kut nece maksunkeradai. | 11Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin: `Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani. |
| 12Minä pühütan kahtišti nedališ i maksan kümnendesen kaikespäi, midä san.’ | 12Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani.` |
| 13Maksunkeradai seižui tagemba. Hän ei rohtind eskai leta sil'mid taivhaze, vaiše löi ičtaze rindhiže i saneli: ‘Sur' Sünd, armahta mindai, grähkhišt!’ | 13Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: `Jumala, ole minulle syntiselle armollinen`. |
| 14Minä sanun teile: hän läksi kodihe Jumalan sil'miš oiktan mehen, no se toine ei. Kaikutte, ken iče ičtaze korgenzoitab, linneb alenzoittud, no ken iče ičtaze alenzoitab, linneb korgenzoittud.» | 14Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskaampana kuin se toinen; sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se ylennetään." |
| 15Iisusannoks todihe mugažo penid lapsid, miše hän kosketaiži heid. Necen nägištades openikad lajiškanziba tojid, | 15Ja he toivat hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia. |
| 16no Iisus kucui lapsid ičezennoks i sanui: «Pästkat lapsid minunnoks, algat heid kel'tkoi. Heiden vuiččed päzuba Jumalan valdkundaha. | 16Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: "Sallikaa lasten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta. |
| 17Todeks sanun teile: ken ei ota südäimehe Jumalan valdkundad muga kut laps', ka ei päzu sinna.» | 17Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle." |
| 18Üks' sur' pämez' küzui Iisusal: «Hüvä opendai, midä minei tarbiž tehta, miše saižin jäl'gestuseks igähižen elon?» | 18Ja eräs hallitusmies kysyi häneltä sanoen: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?" |
| 19Iisus sanui hänele: «Mikš sanud mindai hüväks? Niken ei ole hüvä, vaiše üks' Jumal. | 19Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä, paitsi Jumala yksin. |
| 20Käsköd sinä tedad: ala magada verhan akanke, ala riko, ala vargasta, ala kelhas värita, ole hüvä ičeiž tatale i mamale.» | 20Käskyt sinä tiedät: `Älä tee huorin`, `Älä tapa`, `Älä varasta`, `Älä sano väärää todistusta`, `Kunnioita isääsi ja äitiäsi`." |
| 21«Kaikiden neniden käsköiden mödhe olen elänu nores aigaspäi», sanui mez'. | 21Mutta hän sanoi: "Tätä kaikkea minä olen noudattanut nuoruudestani asti". |
| 22Necen kulištades Iisus sanui: «Üks' sinai om völ tehmata. Mö kaik, midä sinai om, i jaga dengad gollile, i sinai linneb bohatust taivhas. Tule sid' i astu minunke.» | 22Kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: "Yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua". |
| 23Konz mez' kulišti necen, hän tuli pahaze mel'he, sikš ku hän oli lujas elokaz. | 23Mutta tämän kuullessaan hän tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli sangen rikas. |
| 24Iisus nägišti, miše mez' tuli pahaze mel'he, i sanui: «Kut jüged om nenile, kenel om äi kodielod, putta Jumalan valdkundaha!» | 24Kun Jeesus näki hänen olevan murheissaan, sanoi hän: "Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on tavaraa, päästä Jumalan valtakuntaan! |
| 25Kebnemb om verbl'udale ličtas neglankorvaižes läbi, mi elokahale putta Jumalan valdkundaha.» | 25Helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." |
| 26«Ken siloi voib sada päzutandan?» küzuiba kulijad. | 26Niin ne, jotka sen kuulivat, sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?" |
| 27Iisus sanui: «Midä ei voi mez', sidä voib tehta Jumal.» | 27Mutta hän sanoi: "Mikä ihmisille on mahdotonta, se on Jumalalle mahdollista". |
| 28«A kutak mö?» — küzui Petr. «Mö jätim kaiken, midä meil oli, i astum sinunke.» | 28Silloin Pietari sanoi: "Katso, me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua". |
| 29Iisus sanui heile: «Minä sanun teile: kaikutte, ken Jumalan valdkundan täht om jätnu ičeze kodin, vai kazvatajad, vai velled, vai sizared, vai akan, vai lapsed, | 29Niin hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista, |
| 30hän jo necen aigan sab äjad enamba, mi om jätnu, i sen aigan, kudamb tuleb, hän sab igähižen elon.» | 30ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää". |
| 31Iisus kucui kaks'toštkümne openikad eriži i sanui heile: «Mö mänem nügüd' Jerusalimha. Sigä tegese kaik, midä Jumalan sanankandajad oma kirjutanuded Mehen Poigan polhe. | 31Ja hän otti tykönsä ne kaksitoista ja sanoi heille: "Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja kaikki on täysin toteutuva, mitä profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta. |
| 32Händast anttas Jumalad tundmatomiden rahvahiden käzihe, händast nagrdas i huigenzoittas, hänen päle sül'ktas, | 32Sillä hänet annetaan pakanain käsiin, ja häntä pilkataan ja häväistään ja syljetään; |
| 33lödas kunutoil i surmitas. No koumandel päiväl hän eläbzub.» | 33ja ruoskittuaan he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös." |
| 34Openikad ei el'gendanugoi Iisusan sanoišpäi nimidä. Heile nece kaik oli kuti hämäras, hö ei tärtnugoi, midä Iisus sanui. | 34Mutta he eivät ymmärtäneet tästä mitään, ja tämä puhe oli heiltä niin salattu, etteivät he käsittäneet, mitä sanottiin. |
| 35Iisus tuli läz Jerihonad. Teveres ištui soged mez' pakičemas. | 35Ja hänen lähestyessään Jerikoa eräs sokea istui tien vieressä kerjäten. |
| 36Konz mez' kulišti, miše siriči astub äi rahvast, ka küzui, midä tegese. | 36Ja kuullessaan, että siitä kulki kansaa ohi, hän kyseli, mitä se oli. |
| 37Hänele sanutihe, miše Iisus Nazaretalaine astub siriči. | 37He ilmoittivat hänelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menevän ohitse. |
| 38Siloi soged mez' kidastaškanzi: «Iisus, Davidan Poig, armahta mindai!» | 38Niin hän huusi sanoen: "Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!" |
| 39Ked astuiba ezinenas, käskiba hänele vaikastuda, no hän vaiše kidasti völ-ki lujemba: «Davidan Poig, armahta mindai!» | 39Ja edelläkulkijat nuhtelivat häntä saadakseen hänet vaikenemaan; mutta hän huusi vielä enemmän: "Daavidin poika, armahda minua!" |
| 40Iisus seižutihe i käski toda händast ičezennoks. Mez' tuli, i Iisus küzui hänel: | 40Silloin Jeesus seisahtui ja käski taluttaa hänet tykönsä. Ja hänen tultuaan lähelle Jeesus kysyi häneltä: |
| 41«Midä tahtoid, miše minä tegižin sinei?» Mez' sanui: «Ižand, tahtoižin sada nägun.» | 41"Mitä tahdot, että minä sinulle tekisin?" Hän sanoi: "Herra, että saisin näköni jälleen". |
| 42Siloi Iisus sanui hänele: «Ka näge! Sinun uskond tegi sindai tervheks.» | 42Niin Jeesus sanoi hänelle: "Saa näkösi; sinun uskosi on sinut pelastanut". |
| 43Sen-žo aigan mez' zavodi nähta, i hän läksi Iisusan jäl'ghe i ülenzoiti Jumalad. I kaik, ked nägiba necen, kitiba Jumalad. | 43Ja heti hän sai näkönsä ja seurasi häntä ylistäen Jumalaa. Ja sen nähdessään kaikki kansa kiitti Jumalaa. |