Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EVANGELII MARKAN MÖDHE | Markuksen evankeliumi |
Chapter 9 | Luku 9 |
| 1I völ ližazi: «Todeks sanun teile: tägä seižujan rahvahan keskes oma mugoižed, kudambad ei kolgoi edel ku nägištaba, miše Jumalan valdkund om tulnu i om väges.» | 1Ja hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan voimassansa". |
| 2Kudes päiväs päliči Iisus oti ičezenke Petran, Jakovan i Joannan i vei heid eriži korktale mägele. Sigä hän vajehtihe heiden sil'miš, | 2Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen muista korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään; |
| 3i hänen sädod zavodiba hoštta kuti lumi i tegihe mugoižikš vauktoikš, miččeks kangast niken man päl ei voi vaugištoitta. | 3ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen valkoisiksi, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä taida semmoiseksi valkaista. |
| 4Sid' heile ozutihe Ilja i hänenke Moisei, i hö pagižiba Iisusanke. | 4Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat Jeesuksen kanssa. |
| 5Petr keskusti paginad i sanui Iisusale: «Ravvi, om hüvä, miše mö olem tägä. Mö tegem koume pertišt: ühten sinei i ühten Moisejale i ühten Iljale.» | 5Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Rabbi, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi". |
| 6Hän ei tedand, midä sanuda, sikš ku hö oliba pöl'gästunuded. | 6Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat peljästyksissään. |
| 7Necen aigan tuli pil'v, i hö ozaižiba sen pil'vesehe. Pil'vespäi kului än', se sanui: «Nece om minun armaz Poig, kundelkat händast!» | 7Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa häntä". |
| 8I ühtnägoi, konz hö kacuhtiba ümbriže, hö ei nähnugoi enambad sigä nikeda tošt, vaiše ühten Iisusan. | 8Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he enää nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, joka yksinänsä oli heidän kanssaan. |
| 9Konz hö laskihe mägelpäi, Iisus käski heile, miše hö ei sanuiži nikenele, midä hö oliba nähnuded, sihesai kuni Mehen Poig eläbzub kollijoišpäi. | 9Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta hän teroitti heille, etteivät kenellekään kertoisi, mitä olivat nähneet, ennenkuin vasta sitten, kun Ihmisen Poika oli noussut kuolleista. |
| 10Hö pidiba Iisusan sanad ičeze meles i pagižiba kesknezoi, midä znamoičeb nece «eläbzuda kollijoišpäi». | 10Ja he pitivät mielessään sen sanan ja tutkistelivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen oli. |
| 11I openikad küzuiba Iisusal: «Min täht käskištonopendajad sanuba, miše ezmäi tarbiž tulda Iljale?» | 11Ja he kysyivät häneltä sanoen: "Kirjanoppineethan sanovat, että Eliaan pitää tuleman ensin?" |
| 12«Ilja tozi-ki tuleb ezmäi», hän sanui, «i paneb kaiken ičeze sijale. No mikš sid' om kirjutadud, miše Mehen Poigale tarbiž äi mokitas, i kaik käraudasoiš hänehe sel'gin? | 12Niin hän sanoi heille: "Elias tosin tulee ensin ja asettaa kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten on kirjoitettu Ihmisen Pojasta, että hän on paljon kärsivä ja tuleva halveksituksi? |
| 13Sanun teile: Ilja om jo tulnu! Rahvaz vaiše tegiba hänele, midä tahtoiba, ninga ku hänen polhe om kirjutadud.» | 13Mutta minä sanon teille: Elias onkin tullut, ja he tekivät hänelle, mitä tahtoivat, niinkuin hänestä on kirjoitettu." |
| 14Tuldes openikoidennoks Iisus nägišti ümbri heiš äi rahvast i mugažo käskištonopendajid, kudambad ridliba openikoidenke. | 14Ja kun he tulivat opetuslasten luo, näkivät he paljon kansaa heidän ympärillään ja kirjanoppineita väittelemässä heidän kanssaan. |
| 15Sid'-žo konz hö nägištiba Iisusan, kaik čududelihe. Hö tacihe hänennoks i sanuiba tervhensanoid. | 15Ja kohta kun kaikki kansa hänet näki, hämmästyivät he ja riensivät hänen luoksensa ja tervehtivät häntä. |
| 16Iisus küzui käskištonopendajil: «Mitte rid tägä om?» | 16Ja hän kysyi heiltä: "Mitä te väittelette heidän kanssaan?" |
| 17Üks' mez' rahvazkogospäi sanui hänele: «Opendai, minä toin ičein poigan sinunnoks. Hänes om keletoi heng. | 17Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle: "Opettaja, minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä henki. |
| 18Se otab händast ičeze käzihe, kus tahtoib. Se tacleb händast maha, i hän pästab sül'gen suspäi i kirskutab hambhil i tegese ani kollijan karččeks. Pakičin, miše sinun openikad küksižiba pahan hengen hänespäi, no hö ei voinugoi.» | 18Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se häntä, ja hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee hampaitaan; ja hän kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät kyenneet." |
| 19Siloi Iisus sanui heile: «Voi necidä uskmatont rahvast! Hätken-ik minei tarbiž völ olda teiden keskes? Hätken-ik minei tarbiž tirpta teid? Togat priha minunnoks.» | 19Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä epäuskoinen sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni." |
| 20Hö toiba prihan Iisusannoks. Paha heng nägišti Iisusan i sid'-žo peksaškanzi prihad, i hän lanksi, vedelihe madme i pästi sül'gen. | 20Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän näki Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui maahan, kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto. |
| 21Iisus küzui prihan tatal: «Kuverz' aigad hänel nece om olnu?» «Penessai», sanui mez'. | 21Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan aikaa tätä on hänessä ollut?" Niin hän sanoi: "Pienestä pitäen. |
| 22«Heng om äi kerdoid tacnu händast se lämoihe, se vedhe, miše voiži händast koletada. Žalleiče meid i abuta, ku sinä midä-se void!» | 22Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen, milloin veteen, tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit, niin armahda meitä ja auta meitä." |
| 23Iisus sanui hänele: «Ku sinä kuverdan-se void uskta, ka uskojale voib tehta kaiken.» | 23Niin Jeesus sanoi hänelle: "`Jos voit!` Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo". |
| 24Siloi prihan tat kerdalaz kirgouzi kündliš: «Minä uskon, Ižand! Abuta minei, uskmatomale!» | 24Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon; auta minun epäuskoani". |
| 25Konz Iisus nägišti, miše rahvast ližazihe, hän käski paganale hengele muga: «Keletoi i kurdiž heng, minä käsken sinei: lähte prihaspäi, i ala enamba pörtte hänehe!» | 25Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne, nuhteli hän saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä enää häneen mene". |
| 26Paha heng kidastaškanzi, peksaškanzi lujas prihan i läksi hänespäi. Priha tegihe kollijan karččeks, i äjad sanuiba-ki: «Hän koli.» | 26Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja hän kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet sanoivat: "Hän kuoli". |
| 27No Iisus oti händast kädes i abuti hänele libuda jaugoile, i hän libui. | 27Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän nousi. |
| 28Konz Iisus tuli kodihe, i hänenke oliba vaiše openikad, ka hö küzuiba hänel: «Mikš mö em voinugoi küksta necidä henged prihaspäi?» | 28Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?" |
| 29Hän sanui: «Mugoine paha heng lähteb vaiše loičendal i pühütandal.» | 29Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos muulla kuin rukouksella ja paastolla". |
| 30Hö läksiba sigäpäi i astuiba päliči Galilejan mas. Iisus ei tahtoind, miše ken-se tedištaiži neciš. | 30Ja he lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean läpi; ja hän ei tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää. |
| 31Ved' hän openzi ičeze openikoid i sanui heile: «Mehen Poig anttas mehiden käzihe, i hö rikoba händast, no koumandel päiväl hän eläbzub.» | 31Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet; ja kun hän on tapettu, nousee hän kolmen päivän perästä ylös". |
| 32Openikad ei el'gendanugoi nenid sanoid, no ei rohtinugoi küzuda hänel. | 32Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät häneltä kysyä. |
| 33Iisus tuli Kapernaumha. Tuldes kodihe hän küzui openikoil: «Min polhe tö pagižit kesknezoi matkas?» | 33Ja he saapuivat Kapernaumiin. Ja kotiin tultuaan hän kysyi heiltä: "Mistä te tiellä keskustelitte?" |
| 34Hö oliba vaikti, sikš ku hö oliba pagižnuded siš, ken heišpäi om kaikid vanhemb. | 34Mutta he olivat vaiti; sillä he olivat tiellä keskustelleet toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin. |
| 35Iisus ištuihe, kucui kaks'toštkümne openikad i sanui heile: «Ku ken-se tahtoib olda ezmäižen, hänele tarbiž olda jäl'gmäižen i olda kaikiden abunikan.» | 35Ja hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille: "Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava kaikista viimeinen ja kaikkien palvelija". |
| 36Sid' hän seižuti heiden keskhe lapsen, sebazi händast i sanui: | 36Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille: |
| 37«Ken minun nimes otab ičezennoks ühten-ki mugoižen lapsen, ka otab mindai. I ken otab mindai ičezennoks, ka ei ota mindai, a otab minun Oigendajan.» | 37"Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa tykönsä, se ei ota tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut lähettänyt". |
| 38Joan sanui hänele: «Opendai, mö nägim ühten mehen, kudamb küksli pahoid hengid sinun nimel, no hän ei ole meiden. Mö kel'dim händast, sikš ku hän ei kävele meidenke.» | 38Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään, joka ei seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia; ja me kielsimme häntä, koska hän ei seurannut meitä". |
| 39No Iisus sanui: «Algat kel'tkoi händast. Ved' niken, ken tegeb suren tegon minun nimel, ei voi kerdalaz pagišta minun polhe pahad. | 39Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei kukaan, joka tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta sen jälkeen puhua minusta pahaa. |
| 40Ken ei ole teid vasthapäi, hän om teiden polel. | 40Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme. |
| 41Todeks sanun teile: ken andab teile mal'l'an vet sen täht, miše tö olet Messian openikad, ka hän ei jä paukata.» | 41Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä siinä nimessä, että te olette Kristuksen omia, totisesti minä sanon teille: se ei jää palkkaansa vaille. |
| 42«No ku ken-ni veb grähkähä ühten-ki neniš peniš lapsišpäi, ken uskob minuhu, ka hänele oliži paremb, miše händast lükäitihe merhe mellickivi kaglas. | 42Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen. |
| 43Ku sinun käzi veb sindai grähkähä, ka čapa se. Om paremb päzuda igähižehe eloho kädetoman, mi molembiden käzidenke astta adhu, sambumatomha lämoihe, | 43Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen. |
| 44kus mado ei kole i lämoi ei sambu. | 44[] |
| 45Ku sinun jaug veb sindai grähkähä, ka čapa se. Om paremb päzuda igähižehe eloho jaugatoman, mi molembiden jaugoidenke sindai lükäitas adhu, sambumatomha lämoihe, | 45Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin. |
| 46kus mado ei kole i lämoi ei sambu. | 46[] |
| 47I ku sinun sil'm veb sindai grähkähä, ka ratkaida se. Sinei om paremb, miše sil'mätoman tuled Jumalan valdkundaha, mi sindai molembiden sil'midenke lükäitas adun lämoihe, | 47Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin, |
| 48kus mado ei kole i lämoi ei sambu. | 48jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu. |
| 49Kaikutte solatas lämoil, i kaikutte žertvlahj solatas solal. | 49Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava. |
| 50Sol om hüvä. No ku sol ei ole solakaz, ka mil tö pördutat sille magud? Pidägat sol ičetoi südäimiš i elägat kožmuses toine toiženke.» | 50Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha." |
Chapter 9
