Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EVANGELII MARKAN MÖDHE | Markuksen evankeliumi |
Chapter 1 | Luku 1 |
| 1Hüvä vest' Iisusan Hristosan polhe, Jumalan Poigan polhe, mäneškanzi ninga: | 1Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku. |
| 2Jumalan sanankandajiden kirjutusiš oma mugomad Jumalan sanad: — Minä oigendan vestinkandajan edel sindai, hän vaumištab ten sinun edes. | 2Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi". |
| 3Kirgujan än' kulub rahvahatomas mas: Puhtastagat Ižandale te, tehkat oiktoikš hänele tehuded! | 3"Huutavan ääni kuuluu erämaassa: `Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi`", |
| 4I oli muga. Joan valati rahvahatomas mas i saneli, miše rahvahale tarbiž kärautas grähkišpäi i valatadas, miše heiden grähkäd oliži pästtud. | 4niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi. |
| 5Hänennoks tuli rahvast kaikiš Judejan agjoišpäi i Jerusaliman lidnaspäi. Hö avaižiba ičeze grähkäd, i Joan valati heid Jordanjoges. | 5Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä. |
| 6Joannal oli päl soba verbl'udan karvoišpäi i nahkvö vösijal, hän söi čirggäižid i mezjaižiden met. | 6Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa. |
| 7Hän saneli: «Minun jäl'ghe tuleb vägevamb mindai, minä en rohti kumartas i rušta hänen kengiden pagloid-ki. | 7Ja hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään. |
| 8Minä olen valatanu teid vedel, a hän valatab teid Pühäl Hengel.» | 8Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä." |
| 9Nenil päivil Iisus tuli Galilejan Nazaretan lidnaspäi, i Joan valati händast Jordanjoges. | 9Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa. |
| 10Konz Iisus libui vedespäi, Joan nägišti, kut rebitihe taivaz i Heng päzui Iisusan päle kut kühkjaine. | 10Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niinkuin kyyhkysen laskeutuvan häneen. |
| 11Taivhaspäi kului än': «Sinä oled minun armaz Poig, i sinunke om minun armastuz.» | 11Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt". |
| 12Pigai necen jäl'ghe Heng vedi Iisusan rahvahatomha maha. | 12Kohta sen jälkeen Henki ajoi hänet erämaahan. |
| 13Hän oli rahvahatomas mas nel'l'kümne päiväd, i soton kodvi händast. Hän eli sigä mecživatoiden keskes, i angelad pidiba hänes hol't. | 13Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja saatana kiusasi häntä, ja hän oli petojen seassa; ja enkelit tekivät hänelle palvelusta. |
| 14Konz Joan oli tactud türmha, Iisus pördihe Galilejaha i saneleškanzi hüväd vestid Jumalan valdkundan polhe. | 14Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia |
| 15Hän saneli: «Se aig om tulnu, Jumalan valdkund om lähenu. Käraukatoiš grähkišpäi i uskkat hüvähä vestihe!» | 15ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi". |
| 16Konz Iisus astui Galilejajärven randadme, hän nägišti Simonan i hänen vellen Andrejan. Hö laskiba verkoid järvhe, sikš ku oliba kalanikad. | 16Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia. |
| 17Iisus sanui heile: «Astkam minunke. Minä tegen teid mehiden kalanikoikš.» | 17Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia". |
| 18Hö sid'-žo jätiba ičeze verkod i läksiba Iisusanke. | 18Kohta he jättivät verkot ja seurasivat häntä. |
| 19Päliči tekeskustas Iisus nägišti Jakovan i hänen vellen Joannan, Zevedejan poigad. Hö-ki oliba venehes verkoid kohendamas. | 19Ja käytyään siitä vähän eteenpäin hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin venheessä, laittamassa verkkojaan kuntoon. |
| 20Iisus sid'-žo kucui heid-ki. Hö jätiba ičeze tatan Zevedejan i paukatud radnikoid veneheze i läksiba Iisusanke. | 20Ja kohta hän kutsui heidät; ja he jättivät isänsä, Sebedeuksen, palkkalaisineen venheeseen ja lähtivät seuraamaan häntä. |
| 21Hö tuliba Kapernauman lidnaha. Sobatan Iisus teravas mäni suimpert'he i openzi sigä. | 21Ja he saapuivat Kapernaumiin; ja hän meni kohta sapattina synagoogaan ja opetti. |
| 22Rahvaz čududelihe hänen opendushe. Hän openzi muga kut se, kenel om vald, a ei kut käskištonopendajad. | 22Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin kirjanoppineet. |
| 23Siloi lidnan suimpert'he tuli mez', kudambas oli pagan heng. Hän kidastaškanzi: | 23Ja heidän synagoogassaan oli juuri silloin mies, jossa oli saastainen henki; ja se huusi |
| 24«Midä sinä meišpäi tahtoid, Iisus Nazaretalaine? Sinä oled tulnu vemha meid surmha! Minä tedan, ken sinä oled — Jumalan Pühä!» | 24sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä." |
| 25No Iisus kel'di henged kovas: «Ole vaikti! Lähte hänespäi!» | 25Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä". |
| 26Siloi pagan heng peksaškanzi mest, kidastaškanzi komedal änel i läksi hänespäi. | 26Ja saastainen henki kouristi häntä ja lähti hänestä huutaen suurella äänellä. |
| 27Kaik čududelihe i küzeliba toine tošt: «Mi nece om? Ka mitte nece uz' openduz om, miše hän valdanke käskeb paganoile hengile, i hö kundleba händast?» | 27Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä." |
| 28I teravas hänen polhe tedištiba kaikjal, ümbri kaikes Galilejas. | 28Ja hänen maineensa levisi kohta koko ympäristöön, kaikkialle Galileaan. |
| 29Suimpertišpäi lähttes hö pigai tuliba Simonan i Andrejan kodihe. Jakov i Joan oliba mugažo ühtes heidenke. | 29Ja tultuaan ulos synagoogasta he menivät kohta Simonin ja Andreaan taloon Jaakobin ja Johanneksen kanssa. |
| 30Simonan anop' venui sijal, hänel oli žar, i hänen polhe sanuiba kerdalaz Iisusale. | 30Ja Simonin anoppi makasi sairaana kuumeessa, ja kohta he puhuivat hänestä Jeesukselle. |
| 31Iisus mäni hänennoks, oti kädes, abuti libuda. Kibu sid'-žo läksi Simonan anopespäi, i hän zavodi adivoičetada heid. | 31Ja hän meni hänen luoksensa ja nosti hänet ylös, tarttuen hänen käteensä; ja kuume lähti hänestä, ja hän palveli heitä. |
| 32Ehtkoižel, konz päiväine oli lasknus, Iisusannoks todihe kaikid läžujid i mugomid, kenes eliba pahad henged. | 32Mutta illan tultua, kun aurinko oli laskenut, tuotiin hänen tykönsä kaikki sairaat ja riivatut, |
| 33Rahvaz kaikes lidnaspäi oli keradanus verajannoks. | 33ja koko kaupunki oli koolla oven edessä. |
| 34Hän tegi tervhikš äi mehid, kudambad läžuiba erazvuiččil kibuil, küksi äi pahoid hengid i ei andand heile pagišta, ved' hö teziba, miše hän om Messia. | 34Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja paljon riivaajia hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajien puhua, koska ne tunsivat hänet. |
| 35Aigoiš homendesel, konz oli völ pimed, Iisus nouzi i läksi irdale. Hän mäni rahvahatomha tahoze i loiči sigä Jumalale. | 35Ja varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, hän nousi, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili. |
| 36Simon i hänenke olijad läksiba ecmaha Iisusad | 36Mutta Simon ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, riensivät hänen jälkeensä; |
| 37i löuziba händast. Hö sanuiba hänele: «Kaik eciba sindai.» | 37ja löydettyään hänet he sanoivat hänelle: "Kaikki etsivät sinua". |
| 38No Iisus sanui: «Mängam nügüd' lähembaižihe külihe i lidnoihe. Minei tarbiž sinna-ki veda Jumalan sana, sen täht minä olen-ki tulnu.» | 38Ja hän sanoi heille: "Menkäämme muualle, läheisiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin, sillä sitä varten minä olen tullut". |
| 39Muga hän läksi i käveli kaikjal Galilejas, saneli Jumalan sanad äjiš suimpertiš i küksi pahoid hengid. | 39Ja hän meni ja saarnasi heidän synagoogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajat. |
| 40Iisusannoks tuli prokazas läžui, lanksi kombuile, pakičeškanzi hänel abud i sanui: «Ku sinä tahtoid, ka void puhtastada mindai.» | 40Ja hänen tykönsä tuli pitalinen mies, rukoili häntä, polvistui ja sanoi hänelle: "Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa". |
| 41Iisusale tegihe žal' händast. Hän oigenzi käden, kosketi mest i sanui: «Minä tahtoin. Tehte puhthaks.» | 41Niin Jeesuksen kävi häntä sääliksi, ja ojentaen kätensä hän kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon; puhdistu". |
| 42Neniden sanoiden jäl'ghe kibu kerdalaz läksi hänespäi, i hän tegihe puhthaks. | 42Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui. |
| 43Iisus kovil sanoil käski hänele sid'-žo lähtta täspäi | 43Ja varoittaen häntä ankarasti hän laski hänet heti menemään |
| 44i sanui: «Kacu, ala pagiže necen polhe nikenele. Mäne vaiše, ozutade papile i ve Jumalale lahj, kudamban oli käsknu Moisei antta puhtastandas, todištuseks heile.» | 44ja sanoi hänelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään mitään, vaan mene ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi se, minkä Mooses on säätänyt, todistukseksi heille". |
| 45No sigäpäi lähttes nece mez' zavodi kaiktäna pagišta i sanelda vestid necen polhe, muga miše Iisus ei voind jo peitmata tulda ni ühthe lidnaha. Hän eläškanzi rahvahatomiš tahoiš, i kaikjalpäi hänennoks tuleskeli rahvast. | 45Mutta mentyään pois tämä rupesi laajalti julistamaan ja asiasta tietoa levittämään, niin ettei Jeesus enää saattanut julkisesti mennä kaupunkeihin, vaan oleskeli niiden ulkopuolella autioissa paikoissa; ja kaikkialta tultiin hänen tykönsä. |