Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EVANGELII MATVEJAN MÖDHE | Matteuksen evankeliumi |
Chapter 19 | Luku 19 |
| 1Konz Iisus oli lopnu nene paginad, hän läksi Galilejaspäi i tuli Jordanjogen tošt randadme Judejaha. | 1Ja kun Jeesus oli lopettanut nämä puheet, lähti hän Galileasta ja kulki Jordanin tuota puolta Juudean alueelle. |
| 2Hänenke astui sur' rahvazkogo, i Iisus tegi heid tervhikš sigä. | 2Ja suuri kansan paljous seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä. |
| 3Hänennoks tuliba erased farisejad, kudambad tahtoiba kodvda händast i küzuiba: «Voib-ik mužik erigata ičeze akaspäi hot' miččes taht azjas?» | 3Ja fariseuksia tuli hänen luoksensa, ja he kiusasivat häntä sanoen: "Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?" |
| 4Hän sanui heile: «Et-ik olgoi lugenuded, miše Tegii jo ezmässai tegi mehen mužikaks i naižeks?» | 4Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa `loi heidät mieheksi ja naiseksi` |
| 5I sid' hän sanui edemba: «Sen täht mužik jätab ičeze tatan i maman i tartub ičeze akaha, i muga hö kaks' tegesoiš ühteks hibjaks. | 5ja sanoi: `Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi`? |
| 6Sid' hö jo ei olgoi kaks', hö oma üks'. Ka midä Jumal om ühtenzoitnu, sidä algha mez' erigoitkakoi.» | 6Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako." |
| 7Farisejad küzuiba hänel: «Mikš sid' Moisei om sanunu, miše mužik voib tacta ičeze akan, ku andab hänele erigoituzbumagan?» | 7He sanoivat hänelle: "Miksi sitten Mooses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänet?" |
| 8Hän sanui: «Moisei andoi teile tehta muga, sikš ku tö olet mugoižed kovasüdäimeližed. No ezmässai muga ei olend. | 8Hän sanoi heille: "Teidän sydämenne kovuuden tähden Mooses salli teidän hyljätä vaimonne, mutta alusta ei niin ollut. |
| 9Minä sanun teile: ken tacib ičeze akan hot' miččen-ni azjan täht, no ei vedelusen täht, i naib toižel, ka hän magadab verhan akanke. A se-ki, ken naib tactud akal, mugažo magadab verhan akanke.» | 9Mutta minä sanon teille: joka hylkää vaimonsa muun kuin huoruuden tähden ja nai toisen, se tekee huorin; ja joka nai hyljätyn, se tekee huorin." |
| 10Openikad sanuiba: «Ku naimine om mugoine azj, ka paremb om ei naida-ki.» | 10Opetuslapset sanoivat hänelle: "Jos miehen on näin laita vaimoonsa nähden, niin ei ole hyvä naida". |
| 11No hän sanui heile: «Midä minä sanuin, ei kožu kaikile, vaiše nenile, kudambile mugoine oza om anttud. | 11Mutta hän sanoi heille: "Ei tämä sana kaikkiin sovellu, vaan ainoastaan niihin, joille se on suotu. |
| 12Ved' om ningoižid mehid, kudambad ei voigoi naida: erased jo maman vacaspäi, toižid mugomikš oma tehnuded toižed mehed, i toižed taivhan valdkundan täht iče tahtoiba olda naimatomin. Ken voib muga tehta, sid' tehkaha.» | 12Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia, ja on niitä, jotka ihmiset ovat tehneet avioon kelpaamattomiksi, ja niitä, jotka taivasten valtakunnan tähden ovat tehneet itsensä avioon kelpaamattomiksi. Joka voi sen itseensä sovittaa, se sovittakoon." |
| 13Iisusannoks todihe lapsid, miše hän paniži käded heiden päle i loičiži. Openikad lajiškanziba tojid, | 13Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. |
| 14no Iisus sanui: «Antkat lapsile olda, algat telustagoi tulda minunnoks. Heiden vuiččed päzuba taivhan valdkundaha.» | 14Niin Jeesus sanoi: "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta". |
| 15Hän pani ičeze käded heiden päle. Sid' hän läksi sigäpäi. | 15Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois. |
| 16Eraz mez' tuli küzumaha Iisusal: «Hüvä opendai, midä hüväd minei tarbiž tehta, miše saižin igähižen elon?» | 16Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?" |
| 17Iisus sanui hänele: «Mikš sanud mindai hüväks? Niken ei ole hüvä, vaiše üks' Jumal. Ku tahtoid päzuda igähižehe eloho, ka elä käsköiden mödhe.» | 17Niin hän sanoi hänelle: "Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt." |
| 18«Miččiden käsköiden mödhe?» — mez' küzui. «A neniden,» — sanui Iisus — «ala riko, ala magada verhan akanke, ala vargasta, ala kelhas värita, | 18Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: `Älä tapa`, `Älä tee huorin`, `Älä varasta`, `Älä sano väärää todistusta`, |
| 19ole hüvä ičeiž tatale i mamale, i armasta ičeiž lähembašt, kut ičtaiž.» | 19`Kunnioita isääsi ja äitiäsi`, ja: `Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi`". |
| 20«Kaikiden neniden käsköiden mödhe olen elänu nores aigaspäi,» — sanui nor' mez', «midä völ ei ole?» | 20Nuorukainen sanoi hänelle: "Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?" |
| 21Iisus sanui hänele: «Ku tahtoid olda hüvän kaikes, ka mäne i mö kaik, midä sinai om, i jaga dengad gollile. Siloi sinai linneb bohatust taivhas. Tule sid' i astu minunke.» | 21Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua". |
| 22No konz nor' mez' kulišti nene sanad, hän läksi opalas sigäpäi, sikš ku hänel oli äi kodielod. | 22Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. |
| 23Siloi Iisus sanui openikoile: «Todeks sanun teile: elokahale om jüged putta taivhan valdkundaha. | 23Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Totisesti minä sanon teille: rikkaan on vaikea päästä taivasten valtakuntaan. |
| 24Völ necen minä sanun teile: kebnemb om verbl'udale mända neglankorvaižes läbi, mi elokahale putta Jumalan valdkundaha.» | 24Ja vielä minä sanon teille: helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." |
| 25Konz openikad kulištiba necen, hö lujas čududelihe i küzuiba: «Ken siloi voib sada päzutandan?» | 25Kun opetuslapset sen kuulivat, hämmästyivät he kovin ja sanoivat: "Kuka sitten voi pelastua?" |
| 26Iisus kacui heihe i sanui: «Mehed ei necidä voigoi, no Jumal kaiken voib.» | 26Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista". |
| 27«A kutak mö?» — küzui Petr. «Mö jätim kaiken i astum sinunke. Midä mö sam neciš?» | 27Silloin Pietari vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua; mitä me siitä saamme?" |
| 28Iisus sanui heile: «Todeks sanun teile: Konz sündub uz' mir i Mehen Poig ištuškandeb ičeze korktal valdištmel, siloi tö-ki, ked olet elänuded minun mödhe, ištuškandet kahteltoštkümnel valdištmel i vanhemboičeškandet Izrail'an kahtestoštkümnes heimos. | 28Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa. |
| 29I kaikutte, ken minun nimen täht om jätnu pertid, vellid i sizarid, tatan, maman, akan, lapsid vai pöudoid, sab sada kerdad enamban tagaze i völ jäl'gestuseks igähižen elon. | 29Ja jokainen, joka on luopunut taloista tai veljistä tai sisarista tai isästä tai äidistä tai lapsista tai pelloista minun nimeni tähden, on saava monin verroin takaisin ja perivä iankaikkisen elämän. |
| 30No äi ezmäižid linneb jäl'gmäižin, a äi jäl'gmäižid ezmäižin.» | 30Mutta monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja monet viimeiset ensimmäisiksi." |
Chapter 19
