Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EVANGELII MATVEJAN MÖDHE | Matteuksen evankeliumi |
Chapter 17 | Luku 17 |
| 1Kudes päiväs päliči Iisus oti ičezenke Petran, Jakovan i hänen vellen Joannan i vei heid eriži korktale mägele. | 1Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja hänen veljensä Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle, yksinäisyyteen. |
| 2Sigä hän vajehtihe openikoiden sil'miš: hänen mod hošti kuti päiväine i hänen sädod tegihe vauktoikš kuti lumi. | 2Ja hänen muotonsa muuttui heidän edessään, ja hänen kasvonsa loistivat niinkuin aurinko, ja hänen vaatteensa tulivat valkoisiksi niinkuin valo. |
| 3Necen aigan heile ozutihe Moisei i Ilja, kudambad pagižiba Iisusanke. | 3Ja katso, heille ilmestyivät Mooses ja Elias, jotka puhuivat hänen kanssansa. |
| 4Petr keskusti paginad i sanui Iisusale: «Ižand, om hüvä, miše mö olem tägä. Ku sinä tahtoid, mö tegem tägä koume pertišt: ühten sinei i ühten Moisejale i ühten Iljale.» | 4Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle: "Herra, meidän on tässä hyvä olla; jos tahdot, niin minä teen tähän kolme majaa, sinulle yhden ja Moosekselle yhden ja Eliaalle yhden". |
| 5Konz Petr völ pagiži muga, hoštai pil'v saupsi heid, i pil'vespäi kului än', se sanui: «Nece om minun armaz Poig, hän om minei mel'he. Kundelkat händast!» | 5Hänen vielä puhuessaan, katso, heidät varjosi valoisa pilvi; ja katso, pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt; kuulkaa häntä". |
| 6Konz openikad kulištiba änen, hö pöl'gästusiš lanksiba maha modol. | 6Kun opetuslapset sen kuulivat, lankesivat he kasvoilleen ja peljästyivät kovin. |
| 7No Iisus tuli heidennoks, kosketi heid i sanui: «Libugat, algat varaikoi.» | 7Niin Jeesus tuli heidän tykönsä, koski heihin ja sanoi: "Nouskaa, älkääkä peljätkö". |
| 8I konz hö libutiba sil'mäd, ka ei nägištanugoi nikeda tošt, vaiše ühten Iisusan. | 8Ja kun he nostivat silmänsä, eivät he nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksinään. |
| 9Konz hö laskihe mägelpäi, Iisus käski heile: «Algat sanugoi necen polhe nikenele sihesai, kuni Mehen Poig eläbzoittas kollijoišpäi.» | 9Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta Jeesus varoitti heitä sanoen: "Älkää kenellekään kertoko tätä näkyä, ennenkuin Ihmisen Poika on noussut kuolleista". |
| 10Openikad küzuiba hänel: «Mihe käskištonopendajad sanuba, miše ezmäi tarbiž tulda Iljale?» | 10Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää tulla ensin?" |
| 11Iisus sanui: «Ilja tuleb-ki ezmäi i paneb kaiken ičeze sijale. | 11Jeesus vastasi ja sanoi: "Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdalleen. |
| 12A minä sanun teile, miše Ilja om jo tulnu. Mehed vaiše ei tundištanugoi händast, a tegiba hänele midä tahtoiba. Muga Mehen Poigale-ki tarbiž tirpta mokid heiden käziš.» | 12Mutta minä sanon teille, että Elias on jo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat. Samoin myös Ihmisen Poika saa kärsiä heiltä." |
| 13Siloi openikad el'genziba, miše hän oli sanunu heile Joan Valatajan polhe. | 13Silloin opetuslapset ymmärsivät hänen puhuneen heille Johannes Kastajasta. |
| 14Konz hö pördihe rahvahannoks, Iisusannoks tuli mez', kudamb kombištui | 14Ja kun he saapuivat kansan luo, tuli hänen tykönsä muuan mies, polvistui hänen eteensä |
| 15i sanui: «Ižand, armahta minun poigad! Händast peksab ičhine, i hän lujas mokičese! Hän paksus lankteleb se lämoihe, se vedhe. | 15ja sanoi: "Herra, armahda minun poikaani, sillä hän on kuunvaihetautinen ja kärsii kovin; usein hän kaatuu, milloin tuleen, milloin veteen. |
| 16Minä toin händast sinun openikoidennoks, no hö ei voinugoi tehta händast tervheks.» | 16Ja minä toin hänet sinun opetuslastesi tykö, mutta he eivät voineet häntä parantaa." |
| 17Siloi Iisus sanui: «Voi necidä uskmatont i segoinut rahvast! Hätken-ik minei tarbiž völ olda teiden keskes? Hätken-ik minei tarbiž tirpta teid? Togat prihaine tänna minunnoks.» | 17Niin Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi, kuinka kauan minun täytyy olla teidän kanssanne? Kuinka kauan kärsiä teitä? Tuokaa hänet tänne minun tyköni." |
| 18Iisus käski kovil sanoil pahale hengele lähtta prihaižespäi, i se läksi. Siš aigaspäi prihaine tegihe tervheks. | 18Ja Jeesus nuhteli riivaajaa, ja se lähti pojasta, ja poika oli siitä hetkestä terve. |
| 19Konz hö oliba möst üksnäze, openikad küzuiba Iisusal: «Mikš mö em voinugoi küksta necidä henged prihaižespäi?» | 19Sitten opetuslapset menivät Jeesuksen tykö eriksensä ja sanoivat: "Miksi emme me voineet ajaa sitä ulos?" |
| 20«Sikš ku teil ei ole uskondad,» — sanui Iisus. «Todeks sanun teile: ku teil oliži uskondad gorčican semnen surtte, ka tö voižit sanuda necile mägele: ‘Sirtte tägäpäi sinna’ — i se sirdäižihe. Siloi ei oliži nimidä, midä tö et voiži tehta. | 20Niin hän sanoi heille: "Teidän epäuskonne tähden; sillä totisesti minä sanon teille: jos teillä olisi uskoa sinapinsiemenenkään verran, niin te voisitte sanoa tälle vuorelle: `Siirry täältä tuonne`, ja se siirtyisi, eikä mikään olisi teille mahdotonta". |
| 21No mugošt henged voib küksta vaiše loičendal da pühütandal.» | 21[] |
| 22Konz hö oliba Galilejas, Iisus sanui heile: «Mehen Poig anttas mehiden käzihe, | 22Ja kun he yhdessä vaelsivat Galileassa, sanoi Jeesus heille: "Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, |
| 23i hö rikoba händast, no koumandel päiväl hän eläbzub.» Hö lanksiba surhe opalaha. | 23ja he tappavat hänet, ja kolmantena päivänä hän nousee ylös". Ja he tulivat kovin murheellisiksi. |
| 24Konz hö tuliba Kapernaumha, Petrannoks tuliba pühäkodin maksunkeradajad i sanuiba: «Maksab-ik teiden-ki opendai didrahman nalogaks pühäkodin täht?» | 24Ja kun he saapuivat Kapernaumiin, tulivat temppeliveron kantajat Pietarin luo ja sanoivat: "Eikö teidän opettajanne maksa temppeliveroa?" |
| 25«Ka, maksab,» — Petr sanui. Konz hän mäni pert'he, Iisus ehti küzuda: «Kut sinä meletad, Simon? Kenespäi mirun kunigahad otaba maksuid, ičhižišpäi vai verhišpäi?» | 25Hän sanoi: "Maksaa". Ja kun hän tuli huoneeseen, kysyi Jeesus häneltä ensi sanaksi: "Mitä arvelet, Simon? Keiltä maan kuninkaat ottavat tullia tai veroa? Lapsiltaanko vai vierailta?" |
| 26«Verhišpäi,» — sanui Petr. Siloi Iisus sanui hänele: «Ka ičhižile ei tarbiž maksta. | 26Ja kun hän vastasi: "Vierailta", sanoi Jeesus hänelle: "Lapset ovat siis vapaat. |
| 27No mikš abidoitta heid? Mäne järvele i taci ong vedhe. Ota ezmäine kala, kudamb putub ongele, i avaida sen su. Sigä om statir-raha. Ota se i maksa sil heile minus dai sinus.» | 27Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi." |
Chapter 17
