Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EVANGELII MATVEJAN MÖDHE | Matteuksen evankeliumi |
Chapter 12 | Luku 12 |
| 1Kerdan Iisus astui sobatan, lebupäivän, vil'l'pöudos päliči. Hänen openikoile tegihe näl'g, i hö zavodiba katkoida tähkid i söda. | 1Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki; ja hänen opetuslastensa oli nälkä, ja he rupesivat katkomaan tähkäpäitä ja syömään. |
| 2Farisejad nägištiba sen i sanuiba Iisusale: «Kacu, sinun openikad tegeba mugošt, midä sobatan ei sa tehta.» | 2Mutta kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänelle: "Katso, sinun opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina". |
| 3No Iisus sanui heile: «Et-ik tö olgoi lugenuded, midä David-kunigaz tegi, konz hänele i hänen mehile tegihe näl'g? | 3Niin hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä, |
| 4Hän mäni Jumalan pühäkodihe i söi leibid, kudambad oli pandud altarile, a niid söda voi vaiše papile, i ei voind hänele i hänen mehile. | 4kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen seuralaistensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien? |
| 5Vai et-ik tö käskištospäi olgoi lugenuded, miše papid radaba pühäkodiš sobatan-ki, i necil murendaba sobatkäskön, no se ei ole pandud heile vigaks? | 5Tai ettekö ole lukeneet laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömät? |
| 6Sanun teile: täs om suremb mi pühäkodi. | 6Mutta minä sanon teille: tässä on se, joka on pyhäkköä suurempi. |
| 7Ku tö el'gendaižit nene sanad: ‘Minä en tahtoi teiden lahjoid, a tahtoin, miše tö armahtaižit toine tošt,’ ka et väritaiži oiktoid. | 7Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: `Laupeutta minä tahdon enkä uhria`, niin te ette tuomitsisi syyttömiä. |
| 8Mehen Poig om sobatan-ki ižand.» | 8Sillä Ihmisen Poika on sapatin herra." |
| 9Iisus läksi sigäpäi i mäni sen tahon suimpert'he. | 9Ja hän lähti sieltä ja tuli heidän synagoogaansa. |
| 10Sigä oli mez', kudamban käzi oli kuivehtunu. Erased eciba, miš voiži väritada Iisusad, i küzuiba hänel: «Voib-ik sobatan tehta tervhikš? | 10Ja katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista sapattina parantaa?" voidaksensa nostaa syytteen häntä vastaan. |
| 11Iisus sanui heile: «Ku kenel-ni teišpäi om üks' lambaz i se lankteb sobatan kopha, ka ei-ik hän tartu sihe i libuta sigäpäi? | 11Niin hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös? |
| 12No ved' mez' om arvokahamb mi lambaz. Ka, sobatan voib tehta hüväd.» | 12Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sentähden on lupa tehdä sapattina hyvää." |
| 13Sid' hän sanui mehele: «Oigenda käzi.» Mez' oigenzi ičeze käden, i se tegihe mugoižeks-žo ku oli olnu, tervheks kut toine-ki käzi. | 13Sitten hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi!" Ja hän ojensi; ja se tuli entiselleen, terveeksi niinkuin toinenkin. |
| 14No farisejad mäniba sigäpäi i zavodiba meletada, kut voiži surmita Iisusad. Konz Iisus tedišti necen polhe, hän läksi sigäpäi. | 14Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet. |
| 15Iisusan jäl'ghe astui äi rahvast, i hän tegi heid kaikid tervhikš. | 15Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki, |
| 16No hän ei käskend heile pagišta hänen polhe, | 16ja hän varoitti vakavasti heitä saattamasta häntä julki; |
| 17miše tuližiba todeks Jumalan sanad, kudambad hän oli sanunu ičeze sanankandajan Isaijan kal't: | 17että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: |
| 18 — Naku om minun käskabunik, kudamban olen valičenu, minun armaz, kudamb om minei mel'he! Minä andan hänele minun Hengen vägen, i hän saneleškandeb rahvahile oiktust. | 18"Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille. |
| 19Hän ei ridleškande, ei kidastaškande, ei voi kulištada hänen än't irdoil. | 19Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla. |
| 20Hän murenut rogod ei katkaida, küdojad tohust ei sambuta, sihesai ku tob oiktusen vägestusehe. | 20Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon. |
| 21Hänen nimehe rahvahad paneba ičeze nadejad. | 21Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa." |
| 22Sid' Iisusannoks todihe mez', kudambad mokiči paha heng i kudamb sikš oli soged i keletoi. Iisus tegi händast tervheks, i soged i keletoi pagižeškanzi da nägeškanzi. | 22Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki. |
| 23Kaik čududelihe i küzeliba: «Om-ik nece Hristos, Davidan poig?» | 23Ja kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?" |
| 24No konz farisejad kulištiba necen, hö sanuiba: «Vaiše Vel'zevulan, pahoiden hengiden pämehen vägel hän kükseb pahoid hengid.» | 24Mutta kun fariseukset sen kuulivat, sanoivat he: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajain päämiehen, voimalla". |
| 25Iisus tezi heiden meletused i sanui heile: «Kaikutte valdkund, kudamb jagase i ridleb iče ičezenke, tühjeneb, i mugažo kaikutte lidn i kanz, kudamb iče jagase, ei voi püžuda. | 25Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä. |
| 26Ku soton kükseb sotonan, ka hän ridleb iče ičezenke. Kut siloi hänen valdkund voib püžuda? | 26Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, niin hän on riitautunut itsensä kanssa; kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä? |
| 27Ku minä küksen pahoid hengid Vel'zevulan vägel, miččel vägel kükseba niid teiden sebranikad? Ei-ik Jumalan vägel? No ku hö kükseba pahoid hengid Jumalan vägel, ka hö linneba teiden sudjin. | 27Ja jos minä Beelsebulin voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne. |
| 28A ku minä küksen pahoid hengid Jumalan Hengen vägel, ka Jumalan valdkund tozi-ki om jo tulnu teidennoks. | 28Mutta jos minä Jumalan Hengen voimalla ajan ulos riivaajia, niin on Jumalan valtakunta tullut teidän tykönne. |
| 29Vai kutak ken-se voib ličtas vägekahan mehen pert'he i anastada kaiken elon? Vaiše siloi, konz sidob händast, ka hän voib anastada kaiken pertišpäi. | 29Taikka kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa. |
| 30Ken ei ole minun polel, om mindai vasthapäi, i ken ei kerada minunke, hän rajadab. | 30Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa. |
| 31Sen täht sanun teile: kaikutte grähk i pahad sanad pästtas mehile, no pahoid sanoid Henged vasthapäi ei pästkoi. | 31Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta. |
| 32Ku ken sanub pahoid sanoid Mehen Poigad vasthapäi, hänele se grähk pästtas, no ken sanub pahoid sanoid Pühäd Henged vasthapäi, sille sidä grähkäd ei pästkoi, ei neciš mirus i ei tulijas.» | 32Ja jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, niin hänelle annetaan anteeksi; mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa. |
| 33«Ku pu om hüvä, sen satuz-ki om hüvä, no konz pu om hond, sen satuz-ki om hond. Satusišpäi nägub mitte om pu. | 33Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tahi tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan. |
| 34Tö, madon lapsed, kutak tö voižit pagišta hüväd, ku iče olet pahad? Mil südäin om täuz', sen polhe su pagižeb. | 34Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te saattaisitte hyvää puhua, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. |
| 35Hüvä mez' tob südäimen aitaspäi hüväd, paha mez' pahad. | 35Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa. |
| 36Minä sanun teile: kaikuččes tühjas sanas, kudamban mehed sanuba, tarbiž heile pidäda vastust sudanpäivän. | 36Mutta minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä. |
| 37Sinun sanoiden tagut sindai lugeškatas oiktaks i sinun sanoiden tagut sindai lugeškatas väraks.» | 37Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi." |
| 38Siloi erased käskištonopendajad i farisejad sanuiba Iisusale: «Opendai, mö tahtoim, miše sinä ozutaižid meile miččen-ni znaman!» | 38Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat hänelle sanoen: "Opettaja, me tahdomme nähdä sinulta merkin". |
| 39No Iisus sanui heile: «Nece paha i jumalatoi rahvaz pakičeb tundmuzznamad, no üksjaine znam, kudamban sille anttas, om Jumalan sanankandajan Jonan znam. | 39Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki. |
| 40Kut Jona oli meriživatan vacas koume päiväd i koume öd, muga Mehen Poig-ki linneb man südäimes koume päiväd i koume öd. | 40Sillä niinkuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. |
| 41Sudanpäivän Ninevian eläjad eläbzuba ühtes nügüdläižen rahvahanke i väritaba sidä. Hö kärauzihe grähkišpäi, konz Jona saneli heile Jumalan vestin, a täs teil oma surembad azjad mi Jonan aigan! | 41Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tulevat sille tuomioksi; sillä he tekivät parannuksen Joonaan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enempi kuin Joonas. |
| 42Suviman kunigaz-naine eläbzub i tuleb sudale ühtes necen nügüdläižen rahvahanke i väritaškandeb sidä. Hän tuli man agjaspäi kundelmaha Solomonan melekahid sanoid, a sid' ved' om enamb mi Solomon!» | 42Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo. |
| 43«Konz pagan heng lähteb irdale mehespäi, se käveleb vedetomid i rahvahatomid tahoidme i ecib lebud, no ei löuda. | 43Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, kuljeksii se autioita paikkoja ja etsii lepoa, eikä löydä. |
| 44Siloi se sanub: ‘Minä pördamoi kodihe, kuspäi läksin.’ No konz hän pördase i löudab ičeze kodin tühjaks, nägištab, miše se om pühkitud i keratud, | 44Silloin se sanoo: `Minä palaan huoneeseeni, josta lähdin`. Ja kun se tulee, tapaa se huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna. |
| 45siloi hän mäneb i otab ičezenke seičeme völ pahembad henged, mi iče om, i ned tuleba südäimehe i eläškandeba neciš mehes. I muga sen mehen elo lopuks tuleb völ pahembaks, mi ezmässai oli.» Muga linneb necile pahale nügüdläižele rahvahale-ki.» | 45Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukupolvelle." |
| 46Konz Iisus völ pagiži rahvahale, hänen mam i velled tuliba sinna. Hö seižuiba irdal i tahtoiba pagišta hänenke. | 46Hänen vielä puhuessaan kansalle, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona, tahtoen häntä puhutella. |
| 47Eraz mez' sanui Iisusale: «Sinun mamaiž i velled seižuba irdal i tahtoiba pagišta sinunke.» | 47Niin joku sanoi hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat sinua puhutella". |
| 48No Iisus sanui hänele: «Ken om minun mam? Ked oma minun velled?» | 48Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle ilmoitti: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?" |
| 49Hän ozuti kädel openikoihe i sanui: «Kacu, täs oma minun mam i minun velled. | 49Ja hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni! |
| 50Jogahine, ken tegeb minun taivhaližen Tatan tahton mödhe, om minun vel'l' i sizar i mam.» | 50Sillä jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini." |
Chapter 12
