Choose Language
New Testament Books
view with a second Bible
| Uz’ Zavet vepsän kelel | Pyhä Raamattu (1933/1938) |
EVANGELII MATVEJAN MÖDHE | Matteuksen evankeliumi |
Chapter 7 | Luku 7 |
| 1«Algat sudigoi, siloi teid-ki ei sudiškakoi. | 1"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; |
| 2Muga kut tö sudit, muga sudiškatas teid-ki, i miččel märal tö märičet, sil teile-ki märitaškatas. | 2sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. |
| 3Kut sinä näged murdoižen vellen sil'mäs, a ed homaiče ičeiž sil'mäs part? | 3Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? |
| 4Kut void vellele sanuda: ‘Anda-ške, minä heitän murdoižen sinun sil'mäspäi,’ ku ičeiž sil'mäs om parz'? | 4Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: `Annas, minä otan rikan silmästäsi`, ja katso, malka on omassa silmässäsi? |
| 5Sinä koiverdelii! Heitä ezmäi parz' ičeiž sil'mäspäi, vaiše siloi nägištad, kut heitta murdoine vellen sil'mäspäi. | 5Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä. |
| 6Algat antkoi koirile sidä, mi om pühä, miše ned ei pördaižihe i ei rebitaiži teid. Algat tackoi hel'mid sigoiden edehe, miše ned ei polgetaiži niid.» | 6Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä. |
| 7«Pakikat, i teile anttas. Eckat, i tö löudat. Kolkotagat, i teile avaitas. | 7Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan. |
| 8Sikš ku kaikutte pakičii sab, ecii löudab, i kolkotajale avaitas. | 8Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. |
| 9Ved' niken teišpäi ei anda poigale kived, ku hän pakičeb leibäd, | 9Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää, |
| 10vai küd, ku hän pakičeb kalad! | 10taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen? |
| 11I ku tö, pahad mehed, mahtat antta ičetoi lapsile hüvid lahjoid, ka sidä enamban teiden taivhaline Tat andab hüväd nenile, ked necidä hänel pakičeba. | 11Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat! |
| 12Kaiken, min tahtoit, miše mehed tegižiba teile, tehkat tö-ki heile. Siš om käskišton i sanankandajiden kirjutusiden jüvä. | 12Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat. |
| 13Mängat südäimehe ahthan verajan kal't. Äjad mäneba levedan verajan kal't i levedad tedme, no se veb igähižihe mokihe, | 13Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; |
| 14sikš miše ahtaz om se verai i kaid se te, kudamb veb eloho, i vaiše harvad löudaba sidä.» | 14mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät. |
| 15«Varaikat tühjid sanankandajid. Hö tuleba teidennoks lambhiden nahkas, no südäimes hö oma pit'khambazhändikahad. | 15Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. |
| 16Heid tö tundištat heiden satusišpäi. Ved' ei voi vinmarjad poimda ogahpenzhaspäi, a ogahheinäspäi ei voi sada smokvid. | 16Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? |
| 17Hüvä pu andab hüvän satusen, hond pu — pahan. | 17Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. |
| 18Ei voi hüvä pu toda pahad, vai hond pu toda hüväd satust. | 18Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. |
| 19Kaikutte pu, kudamb ei to hüväd satust, čaptas i tactas lämoihe. | 19Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. |
| 20Ka tühjid sanankandajid-ki tö tundištat heiden satusišpäi! | 20Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. |
| 21Ei kaikutte, kudamb sanub minei ‘Ižand, Ižand,’ päzu taivhan valdkundaha. Sinna päzub vaiše se, ken tegeb kaiken minun taivhaližen Tatan tahton mödhe. | 21Ei jokainen, joka sanoo minulle: `Herra, Herra!`, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon. |
| 22Äjad sanuškandeba minei sil päiväl: ‘Ižand, Ižand! Em-ik mö sanelnugoi sinun nimes vestid Jumalaspäi, sinun nimes mö küksim pahoid hengid i sinun nimes tegim äi surid tegoid.’ | 22Moni sanoo minulle sinä päivänä: `Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?` |
| 23No siloi minä sanun teile: ‘En tunde teid. Mängat tägäpäi, pahantegijad!’» | 23Ja silloin minä lausun heille julki: `Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät`. |
| 24«Kaikuččen, ken kuleb nene minun sanad i tegeb niiden mödhe, minä lugeškanden melekahaks meheks, kudamb lendi ičeze pertin kivimale. | 24Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. |
| 25Vihmuškanzi, ližavezi libuškanzi, i kova tullei lujas puhuškanzi pertin päle, no se ei lanktend, sikš ku sen alandusen oli kivi. | 25Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu. |
| 26Kaikutte, ken kuleb nene minun sanad, no ei tege niiden mödhe, om kuti meletoi mez', kudamb lendi ičeze pertin letkele. | 26Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. |
| 27Vihmuškanzi, ližavezi libuškanzi, i kova tullei lujas puhuškanzi pertin päle, i se lanksi i kogonaze mureni.» | 27Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri." |
| 28Konz Iisus oli lopnu ičeze paginan, rahvazkogo čududelihe hänen opendushe. | 28Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa, |
| 29Hän openzi muga kut se, kenel om vald opeta, a ei kut käskištonopendajad da farisejad. | 29sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa. |
Chapter 7
