Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLI PUAVILAN KIRJANI JEVREILÖILLÄ

Глава 4

1Jumalan lupauš, jotta piäšemmä Hänen lepopaikkah, on vielä voimašša. Šentäh varokkua, jotta yksikänä teistä ei jäis joukošta.2Myöhän niise kuulima hyvän šanoman aivan niin kuin nuo entisajan ihmiset tyhjäššä muašša. Heilä ei kuitenki ollun mitänä hyötyö šanomašta, kumpasen hyö kuultih. Hyö niätšen ei ušottu šitä, ta šentäh še ei šulautun heih.3Ka myö, ket ušomma, piäšemmä luvattuh lepopaikkah.

Noista tyhjäh muah jiänehistä Jumala šano:

– Ta niin Mie vihoissani pošiuvuin,
jotta konšana hyö ei piäššä Miun lepopaikkah.
Jumala jätti hiät lepopaikan ulkopuolella, vaikka še oli jo valmehena muailman luatimisešta šuate.4Onhan Pyhissä Kirjutukšissa šanottu šeiččemenneštä päiväštä: «Šeiččementenä päivänä Jumala levähteli kaikista omista ruatoloista».5A ylempänä mainitušša kohašša šanotah: «Konšana hyö ei piäššä Miun lepopaikkah».

6Ne, ket muinoin kuultih hyvä šanoma, ei piäšty šinne, šentäh kun ei ušottu. Kuitenki on varma, jotta eryähät piäššäh šinne.7Šentäh Jumala ašetti uuvven päivän, kumpasešta šanotah «tänäpiänä». Hiän niätšen äijyä myöhemmin šano Tuavitan šuulla nämä šanat:

– Konša työ tänäpiänä kuuletta Hänen iänen,
elkyä koventakkua omua šytäntä.

8Kun jo Jošua ois vienyn entisajan rahvahan lepopaikkah, Jumala ei pakajais toisešta, myöhemmäštä päiväštä.9Niin jotta Jumalan rahvahalla on vielä pyhänpäivän lepo ieššä.10Ken piäšöy lepopaikkah, še šuau levähellä kaikkien omien ruatojen jälkeh, niin kuin Jumalaki omien ruatojen jälkeh.11Niin jotta piäšyštäytykkä kaikin voimin tuoh lepoh. Elkäh kenkänä lankekkah ta elkäh jiäkäh matan varrella, niin kuin nuo entisajan tottelomattomat ihmiset ruattih.

12Jumalan šana on elävä ta voimakaš. Še on terävämpi kuin mikänä kakšiteräni miekka. Še isköy šyväh ta erottau mielen ta henken, nivelet ta luijen ytimet. Še tuou näkyvih miän šiämen tahot ta mielet.13Jumalalta ei voi peittyä mitänä. Kaikki, mi on olomašša, on pal'l'ašta ta alačointa Hänen šilmissä. Hänellä miän pitäy šeloštua koko miän elämä.

Armon valtaistumen eteh!

14Niin jotta meilä on šuuri Ylipappi, kumpani on kulken läpi taivahien, Iisussa, Jumalan Poika. Šentäh pisykkä myö šiinä ušošša, kumpani meilä on.15Hiän ei ole šemmoni Ylipappi, kumpani ei malttais miän heikkoja puolie. Häntähän on kaikešša muaniteltu pahah šamalla keinoin kuin meitäki muanitellah. Hiän še vain ei luatin riähkyä.16Aštukka šentäh varajamatta armollisen Jumalan valtaistumen eteh, jotta Hiän armahtais meitä, ta myö šaisima avun, konša šitä tarvičemma.


предыдущая глава Глава 4 следующая глава