Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

APOSTOLI PUAVILAN KIRJANI JEVREILÖILLÄ

Глава 3

Iisussa on Moisseita šuurempi

1Tämän tähen, työ pyhät vellet, ket oletta šuanun taivahašta kučun, kaččokkua Iisussah Hristossah. Hiän on miän ušon Apostoli ta Ylipappi.2Jumala pani Hänet täh ruatoh ta luottau Häneh, niin kuin luotti Moisseih kaikissa oman talon as's'oissa.3Kuitenki Iisussalla kuuluu šuurempi kunnivo kuin Moisseilla, yhtä äijyä šuurempi kuin talon rakentajan kunnivo on talon kunnivuo šuurempi.4Jokahini talo on kennih käsillä rakennettu, ka kaiken rakentaja on Jumala.5Moissei oli varma Jumalan talon kaikissa hommissa, a hiän oli vain käškyläini. Hänen ruatona oli tovistua šiitä, mistä Jumala tahto myöhemmin paissa.6Ka Hristossa on Poika, kumpasen haltuh on annettu Jumalan koko talo. Tämä talo olemma myö, kun vain loppuh šuate pisymmä rohkeina ta ilosin mielin piemmä kiini toivošta.

Epäuško ta tottelomattomuš

7Šentäh, niin kuin Pyhä Henki šanou:

– Još työ tänäpiänä kuuletta Jumalan iänen,
8elkyä koventakkua šytäntä,
niin kuin ruattih tiän tuatot,
konša nouštih Jumalua vaštah
ta kuoteltih Hänen tirppamista tyhjäššä muašša.
9Šielä hyö kuoteltih Miun tirppamista, šanou Jumala,
ta šuatih nelläkymmentä vuotta nähä,
mitä Mie heilä ruavoin.
10Mie vihaššuin šiih ihmispolveh ta šanoin:
«Aina hyö ekšytäh šytämeššäh».
Hyö ei tahottu kulkie Miun teitä,
11ta niin Mie vihoissani pošiuvuin,
jotta konšana hyö ei piäššä Miun lepopaikkah.

12Varokkua, vellet, jotta kenkänä teistä ei ois šytämeššäh paha ta epäuškoni, niin jotta jättäis elävän Jumalan.13Lujentakkua toini toista pisymäh ušošša šini, kuni vielä šanotah «tänäpiänä», jotta riähkä ei muanittais ketänä teistä eikä koventais kenenkänä šytäntä.14Meilä on šama oša Hristossan kera, kun vain loppuh šuate pisymmä šiinä ušošša, mi meilä on ollun jo alušta šuate.

15Pyhissä Kirjutukšissa šanotah:

– Još työ tänäpiänä kuuletta Jumalan iänen,
elkyä koventakkua šytäntä,
niin kuin ruattih tiän tuatot šilloin,
konša nouštih Jumalua vaštah.
16Ket kuultih Jumalan iäni, ka kumminki nouštih Häntä vaštah? Kaikki ne, ket Moissein juohattamina oli lähetty pois Jegiptistä.17Kellä Jumala oli vihoissah nelläkymmentä vuotta? Niillä, ket lankettih riähkäh ta kuoltih tyhjäh muah.18Kellä Jumala pošiutu, jotta hyö ei piäššä Hänen lepopaikkah? Niillä, ket oltih tottelomattomie.19Täštä niämmä, jotta hyö ei piäšty šinne, šentäh kun ei ušottu.


предыдущая глава Глава 3 следующая глава