Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANHELI IIVANAN KIRJUTTAMANA

Глава 8

1a Iisussa mäni Voipuuvuaralla.

Vierahan miehen kera riähkäytynyt naini

2Aikaseh huomenekšella Iisussa tuli tuaš jumalankotih. Kaikki rahvaš keräyty Hänen ympärillä, ta Hiän istuutu ta opašti heitä.

3Šilloin sakonanopaštajat ta farisseit tuotih Hänen luo naini, kumpani oli nähty vierahan miehen kera makuamašša. Hyö pantih hänet ihmisjoukon keškeh4ta šanottih Iisussalla: «Opaštaja, tämä naini nähtih vierahan miehen kera makuamašša.5Moissei Sakonašša anto meilä käšyn, jotta tämmösie pitäy kivittyä kuolijiksi. Mitäpä Šie šanot?»6Hyö paistih näin, kun tahottih Iisussan šanoista löytyä mitänih šemmoista, mistä Häntä vois viärittyä.

Iisussa kumartu ta kirjutti šormellah muah heistä välittämättä.7Kun hyö vuajittih Häneltä vaštaušta, Hiän nousi šeisomah ta šano: «Še, ken teistä ei ole riähkyä luatin, lykäkkäh naiseh enšimmäisen kiven».8Hiän kumartu tuaš alahuakši ta kirjutti muah.9Konša viärittäjät kuultih Iisussan šanat, hyö lähettih pois yksi toisen jälkeh, vanhimmat enšin, šentäh kun heijän omahenki näytti hiät viäriksi. Rahvašjoukon keškeh jiätih vain Iisussa ta naini.10Iisussa nousi šeisomah, ta nähtyö vain naisen Hiän kyšy: «Naini, missä ne šiun viärittäjät ollah? Eikö kenkänä suutin šilma?»11Naini vaštasi: «Ei, Hospoti». Iisussa šano: «Mie niise en suuti šilma. Mäne, eläkä enämpi riähkäyvy.»

Muailman valo

12Iisussa pakasi tuaš rahvahalla ta šano: «Mie olen muailman valo. Ken aštuu Miun kera, še ei matkua pimieššä, vain hänellä on elämän valo.»

13Farisseit šanottih Hänellä: «Šie Iče tovissat Ičeštäš, šentäh Šiun tovissuš ei kelpua».14Iisussa vaštasi: «Vaikka Mie tovissanki Iče Ičeštäni, Miun tovissuš kelpuau, šentäh kun Mie tiijän, mistä olen tullun ta kunne mänen. Vain työ että tiijä, mistä Mie tulen ta kunne mänen.15Työ suutitta niin kuin ihmiset suutitah, Mie en suuti ketänä.16Ta vaikka Mie suutisinki, Miun suutu on oikie, šentäh kun Mie en ole yksin. Miun kera on Tuatto, kumpani Miut työnsi.17Šanotah vet tiän Sakonaššaki, jotta kahen henken tovissuš piisuau.18Mie tovissan Ičeštäni, ta Tuatto, kumpani Miut työnsi, niise tovistau Miušta.»19«Missä Šiun Tuatto on?» hyö kyšyttih. Iisussa vaštasi: «Työ että tunne Milma ettäkä Miun Tuattuo. Kun tuntisija Miut, niin tuntisija Miun Tuatonki.»

20Tämän Iisussa pakasi, konša opašti rahvašta jumalankojin pihašša rahalippahan luona. Kenkänä ei ottan Häntä kiini, šentäh kun Hänen aika ei vielä tullun.

«Mie lähen pois»

21Tuaš kerran rahvahan kera paissešša Iisussa šano: «Mie lähen pois. Työ ečittä Milma, no kuoletta omih riähkih. Kunne Mie mänen, šinne työ että voi tulla.»22Jevreijen vanhimmat kummekšuttih: «Ei kai Hiän šuorie Iččie tappamah, kun šanou: ‘Kunne Mie mänen, šinne työ että voi tulla’?»23Iisussa šano heilä: «Työ oletta lähtösin alahuata, Mie ylähyätä. Työ oletta täštä muailmašta, Mie en ole täštä muailmašta.24Šentäh šanoin teilä, jotta työ kuoletta omih riähkih. Kun että uškone, jotta Mie olen Še, ken olen*a, työ kuoletta omih riähkih.»25Hyö kyšyttih: «Ka kenpä Šie olet?» Iisussa vaštasi: «Še, kenekši Mie olen Iččieni alušta šuate šanon.26Miula on teistä äijän šanottavua ta äijän on Miula teissä suutittavua. No Miun Työntäjä pakajau totta, ta Mie šanon muailmalla vain šen, min olen Häneltä kuullun.»

27Hyö ei maltettu, jotta Iisussa pakasi Tuatošta.28Šentäh Iisussa jatko: «Konša työ noššatta Ihmisen Pojan rissillä, työ maltatta, jotta Mie olen Še, ken olen. Maltatta niise, jotta Mie en rua mitänä omin päin, vain pakajan niin kuin Tuatto on Milma opaštan.29Hiän, kumpani työnsi Miut, on Miun kera. Hiän ei ole jättän Milma yksin, šentäh kun Mie ruan kaiken Hänen mielen mukah.»

30Konša Iisussa näin pakasi, monet ušottih Häneh.

Aprahamin lapšet

31Niillä jevreilöillä, kumpaset nyt ušottih Häneh, Iisussa šano: «Kun työ elänettä Miun šanan mukah, työ tosieh oletta Miun opaššettavat.32Työ opaššutta tietämäh, mi on totta Jumalašta, ta še tieto antau teilä oman vallan.»33Hyö vaššattih Hänellä: «Myö olemma Aprahamin jälkiläisie, emmä myö ole konšana ollun kenenkänä orjina. Mitein Šie voit šanuo, jotta myö šuamma oman vallan?»34Iisussa vaštasi: «Toven totta šanon teilä: jokahini, ken luatiu riähkyä, on riähän orja.35Orja ei pisy talošša ilmaista ikyä, ka poika pisyy ilmasenikusešti.36Kun Poika antanou teilä oman vallan, šilloin teilä tosieh on oma valta.37Mie tiijän, jotta työ oletta Aprahamin jälkiläisie. Kumminki työ tahotta tappua Miut, šentäh kun että voi šietyä Miun šanoja.38Mie pakajan šitä, mitä olen Tuattoni luona nähnyn – ta työ ruatta šitä, mitä oman tuaton luona näkijä.»

39Jevreit vaššattih Iisussalla: «Aprahami on miän tuatto». Iisussa šano: «Kun työ oisija Aprahamin lapšie, niin ruatasija šamoin kuin Aprahami.40Ka nyt työ tahotta tappua Miut, šentäh kun šanoin teilä toven, min olen Jumalalta kuullun. Aprahami ei konšana ois ruatan šemmoista, mitä teilä on nyt mieleššä.41Työ ruatta juštih šamoin kuin tiän tuatto.»

Jevreit šanottih: «Myö emmä ole vierahašta mieheštä šuatuja. Meilä on yksi Tuatto, Jumala.»42Iisussa šano: «Kun Jumala ois tiän Tuatto, työ tykkyäsijä Milma, šentäh kun Mie olen lähten Jumalašta ta tullun tänne. En Mie omašta tahošta tullun, Hiän še työnsi Miut.43Mintäh työ että malta Miun pakinua? Šentäh, kun työ että keššä kuunnella Miun šanoja.44Työ oletta lähten juavelista. Hiän on tiän tuatto, ta hänen himoja työ tahotta täyttyä. Alušta šuate juaveli on ollun ihmistappaja. Hiän on etähänä tositiijošta, häneššä šitä ei ole. Konša hiän valehtelou, hiän ruatau oman luonnon mukah, šentäh kun hiän on valehtelija ta valehen tuatto.45No Milma työ että ušo, šentäh kun Mie pakajan teilä toven.46Voitko ken teistä näyttyä, jotta mie olen luatin riähkyä? A kun Mie paissen totta, mintäh työ että ušo Milma?47Ken on šyntyn Jumalašta, še kuulou, mitä Jumala pakajau. Työ että kuule, šentäh kun että ole šyntyn Jumalašta.»

Iisussa ta Aprahami

48Jevreit šanottih Iisussalla: «Emmäkö myö ole oikiešša, jotta Šie olet samarijalaini ta jotta Šiušša on piessa?»49Iisussa vaštasi: «Ei Miušša ole piessua. Mie kunnivoitan Tuattuo, no työ häpyättä Milma.50En Mie Ičelläni kunnivuo eči, vain on Toini, ken eččiy šitä. Hänellä on valta suutie.51Toven totta šanon teilä: ken eläy Miun šanan mukah, še ei konšana kuole.»

52Jevreit šanottih Hänellä: «Nyt myö niämmä, jotta Šiušša on piessa. Aprahami on kuollun, šamoin Jumalan viessintuojat, vain Šie šanot: ‘Ken eläy Miun šanan mukah, še ei konšana kuole’.53Šiekö olet miän Aprahami-tuattuo šuurempi? Hiän on kuollun, ta Jumalan viessintuojat on niise kuoltu. Kenekši Šie Iččieš smietit?»

54Iisussa vaštasi: «Kun Mie Iče noštanen omua kunnivuo, še kunnivo on tyhjänpäiväni. Ka Miun kunnivuo noštau Miun Tuatto, Hiän, kumpaista työ šanotta omakši Jumalakši.55Työ että tunne Häntä, a Mie tunnen Hänet. Kun šanosin, jotta en tunne Häntä, oisin valehtelija niin kuin työki oletta. Kuitenki Mie tunnen Hänet ta elän Hänen šanan mukah.56Tiän Aprahami-tuatto oli hyvilläh, kun tiesi, jotta šuau nähä Miun tulomisen. Hiän näki šen ta šuurešti ihaštu.»

57Jevreit šanottih Hänellä: «Et ole vieläi viijenkymmenen ikäni ta olet muka nähnyn Aprahamie!»58Iisussa vaštasi: «Toven totta šanon teilä: ennein kun Aprahami šynty, Mie jo olin olomašša».59Šiitä hyö alettih kerätä kivijä, jotta lykkie Häneh. Iisussa mäni heijän joukon läpi ta aštu ielläh. Näin Hiän peittäyty heistä ta läksi pois jumalankojista.


*a 8:24 Tekstin šanat Mie olen Še, ken olen vihjatah Jumalan nimeh «Mie olen», (2. Moiss. 3:14, Iiv. 8:28, 13:19.)

предыдущая глава Глава 8 следующая глава