Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JEVANHELI MATVEIN KIRJUTTAMANA

Глава 9

Iisussa parentau hulvautunehen

(Mark. 2:1-12; Luk. 5:17-26)

1Iisussa aštu veneheh, mäni järven poikki ta tuli kotilinnah.2Ta jopahan kannetah Hänen luo hulvattuo, kumpani veny šijalla. Kun Iisussa näki heijän ušon, Hiän šano hulvatulla: «Elä varaja, poikani, šiun riähät on prostittu».

3Šiitä eryähät sakonanopaštajat šanottih ičekšeh: «Pitäykö Hiän Iččieh Jumalana, kun tuommoista pakajau?»4No Iisussa näki, mitä hyö ajatellah, ta šano: «Mintäh teilä on pahoja ajatukšie šiämeššä?5Mi on helpompi, šanuoko hulvatulla: ‘Šiun riähät on prostittu’, vain šanuo: ‘Nouše ta aššu’?6Kaččokkua, Mie näytän teilä, jotta Ihmisen Pojalla on valta prostie muan piällä riähkie» – šiitä Hiän šano hulvatulla – «nouše, ota oma šija ta mäne kotih.»7Šilloin mieš nousi, otti šijan ta läksi kotih.8Tämän nähtyö rahvaš oli ihmeissäh ta kiitti Jumalua, kumpani on antan ihmisillä tämmösen vallan.

Iisussa kuččuu Matvein

(Mark. 2:13-17; Luk. 5:27-32)

9Konša Iisussa läksi linnašta, Hiän näki miehen, kumpani istu tullissa. Miehen nimi oli Matvei. Iisussa šano hänellä: «Lähe Miun kera». Mieš nousi ta läksi Iisussan matkah.

10Jälešti Iisussa oli Matvein luona šyömäššä. Šinne tuli äijän veronkeryäjie ta muita riähkähisie, hyö issuttih stolašša Iisussan ta Hänen opaššettavien kera.11Tämän nähtyö farisseit šanottih Iisussan opaššettavilla: «Mintäh tiän Opaštaja šyöy ta juou yheššä veronkeryäjien ta muijen riähkähisien kera?»12Iisussa kuuli šen ta šano: «Eihän tervehet tarvita liäkärie, vain läsijät.13Mänkyä ta opaštukkua, mitä tarkotetah nämä šanat: ‘En Mie taho uhrilahjoja, vain tahon, jotta työ armahtaisija toini toista’. En Mie tullun kuččumah oikiemielisie, vain riähkähisie, jotta hyö jätettäis riähäššä elämini ta kiännyttäis Jumalan puoleh.»

Hiävierahat ei pyhitetä

(Mark. 2:18-22; Luk. 5:33-39)

14Šiitä Iivanan opaššettavat tultih Iisussan luo. Hyö šanottih: «Myö ta farisseit rikeneh pyhitämmä, a mintähpäš Šiun opaššettavat ei pyhitetä?»15Iisussa vaštasi heilä: «Voijahkoš hiävierahat itkie, kuni šulhani vielä on hiän kera? No tulou aika, konša šulhani otetah heiltä pois, ta šilloin hyö pyhitetäh.16Kenkänä ei pane vanhah vuattieh paikkua uuvvešta kankahašta. Vanha vuate repiey šemmosen paikan laijoista, ta niin reikä tulou entistä šuuremmakši.17Eikä uutta viinua kuata käymäh vanhoih nahkavärččilöih. Šilloinhan nahka halkieu, viina valuu muah ta värčit pilauvutah. Uuši viina lašetah uuših nahkavärččilöih. Šilloin viina ta värčit šäilytäh.»

Iisussa elävyttäy tytön ta parentau naisen

(Mark. 5:21-43; Luk. 8:40-56)

18Konša Iisussa vielä pakasi heilä, Hänen luokši tuli eryäš rahvahan vanhimmista. Hiän heittäyty muah Iisussan eteh ta šano: «Miun tytär vašta kuoli. Tule Šie ta pane käteš hänen piällä, niin hiän eleytyy.»19Iisussa nousi ta läksi miehen kera, ta Hänen opaššettavat niise lähettih.

20Šilloin Iisussan lähellä tuli takuata yksi naini, kumpaista jo kakšitoista vuotta vaivasi verenvuoto. Hiän košetti Iisussan sviitkan helmua.21Naini niätšen ajatteli: «Kun vain šaisin košettua Hänen sviitkah, niin parenisin».22Iisussa kiänty, näki naisen ta šano: «Elä varaja, tyttäreni, šiun uško parenti šiut». Šiitä šuate naini oli terveh.

23Konša Iisussa tuli vanhimman taloh ta näki šurupillinšoittajat ta ihmisjoukon hälisömäššä,24Hiän šano: «Mänkyä pois! Tyttö ei ole kuollun, hiän makuau.» Ihmiset nakrettih Häntä.25A konša rahvaš oli ajettu pihalla, Iisussa aštu kamarih, otti tyttyö kiäštä, ta tyttö nousi.26Tieto täštä levisi koko šen muan ympäri.

Iisussa parentau kakši šokieta

27Konša Iisussa läksi šieltä, Hänen peräššä matkasi kakši šokieta. Hyö karjuttih: «Armaha meitä, Iisussa, Tuavitan Poika!»28Kun Iisussa mäni taloh, šokiet tultih Hänen luo. Iisussa kyšy heiltä: «Ušottako työ, jotta Mie voin auttua teitä?» «Ušomma, Hospoti», hyö šanottih.29Šiitä Iisussa košetti hiän šilmie ta šano: «Käykäh teilä tiän ušon mukah».30Ta hiän šilmät avauvuttih. Iisussa lujašti kielti heitä: «Kaččokkua, jotta kenkänä ei šais tietyä täštä».31Lähettyö šieltä hyö kuitenki levitettih tietuo Iisussašta ympäri šitä šeutuo.

Iisussa parentau mykän

32Konša miehet oltih lähöššä, Iisussan luo tuotih mykkä mieš, kumpaista muokkasi piessa.33Iisussa ajo piessan pois, ta mykkä rupesi pakajamah. Rahvaš hämmäšty ta šano: «Tämmöistä ei ole konšana nähty Israelissa».34Šiih farisseit šanottih: «Piäpiessan voimalla Hiän ajau piessoja pois».

Iisussa šaleiččou rahvašta

35Iisussa kulki kaikissa linnoissa ta kylissä. Hiän opašti sinagogoissa, šaneli Hyvyä Viestie Taivahien Valtakunnašta ta piäšti ihmiset kaikista tautiloista ta vaivoista.

36Konša Hiän näki rahvašjoukot, Hänen tuli suali heitä, šentäh kun hyö oltih vaipunehet ta avuttomat, kuin lampahat ilmain paimenta.37Šilloin Hiän šano omilla opaššettavillah: «Vil'l'ua on äijän, ka leikkuajie on vähän.38Niin jotta molikkua elon Isäntyä, jotta Hiän työntäis ruatajie elonkorjuuh.»


предыдущая глава Глава 9 следующая глава