Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

JOANNAN NÄGUDEZ

Глава 12

Naine da lendaimado

1Taivhas nägui sur' tundmuzznam: naine, kudamb oli sädatadud päiväižehe, hänen jaugoiden al oli kudmaine, hänen päs oli venc kahtestoštkümnes tähthaspäi.2Hän oli kohtukaz i laski kidoid, sikš ku hän oli sündutandmokiš.

3Sid' taivhas näguškanzi toine-ki tundmuzznam: sur' lämoinrusked lendaimado, kudambal oli seičeme päd i kümne sarved, seičemes päs — koronad.4Se pühkalzi ičeze händal koumandesen taivhan tähthišpäi i sordi ned maha. Mado seižutihe sündutajan naižen edehe, miše sid'-žo söda lapsen, kudamban hän sündutab.

5Naine sai lapsen, poigan, kudambale tuleb paimeta kaik rahvahad raudasižel palikol. Se laps' tembaitihe i vedihe Jumalan valdištmen edehe,6a naine pageni rahvahatomha maha. Sigä Jumal oli tehnu vaumheks hänen täht sijan, kus händast söttihe tuha kaks'sadad kuz'kümne päiväd.

7Taivhas zavodihe tora. Mihail da hänen angelad toradaškanziba lendaimadonke. A lendaimado ičeze angeloidenke torazi heidenke,8no ei voind vägestada heid. Sille i sen angeloile ei olend enambad sijad taivhas.9I se sur' lendaimado, se endevanhaine mado, kudambad nimitadas lemboikš da sotonaks, se man eläjiden manitai, lükäitihe maha. Ühtes hänenke lükäitihe kaik hänen angelad-ki.10Minä kulištin, kut taivhas sanutihe komedal änel:
— Nügüd' om tulnu päzutand,
meiden Jumalan vägi da valdkund,
hänen Hristosan vald!
Meiden velliden väritai om lükäitud maha,
se, kudamb meiden Jumalan edes
väriti heid päiväd da öd.
11Ka velled vägestiba händast,
Vodnhan veri da heiden todištuz toiba heile vägestusen.
Hö ei žalleičenugoi ičeze hengid,
i oliba vaumhed kolmaha-ki.
12Ilostugat-žo, taivhad,
dai tö, taivhan eläjad!
No gor'a teile, man da meren eläjile
— lemboi om lasknus teidennoks!
Se om täuz' sur't vihad, sikš ku tedab:
sille om jänu vähä aigad.
13Konz lendaimado homaiči, miše händast lükäitihe maha, se läksi sabutamha našt, kudamb oli sanu poigan.14Naižele anttihe kaks' sur'kulun habukan suugad, miše hän lendaiži hänen täht valitud sijaha rahvahatomha maha, edemba lendaimadon sil'mišpäi. Sigä händast sötaškatas kaks' polenke vot.15Lendaimado oigenzi ičeze suspäi naižen jäl'ghe täuden jogen vet, miše vezi vedäiži händast.16No ma tuli abuhu naižele: se avaiži ičeze sun da lainzi veden, kudamban lendaimado pästi suspäi.17Lendaimado äreganzi naižen päle i tuli toraha naižen toižiden lapsidenke, nenidenke, kudambad eläba Jumalan käsköiden mödhe i todištaba Iisusas Hristosas.


предыдущая глава Глава 12 следующая глава